06.09.1990 / Riihimäki

06.09.1990 Englantilaisten harrastajien ostos-matkan saaliiseen kuului mm.: Tk3:t 1103,1134,1144,1151 ja 1157. 1.200.000kg rautaa matkaa Haapamäeltä Riihimäen kautta Helsinkiin edelleen laivattavaksi Englantiin.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Riihimäki
Kuvaaja: Jorma Toivonen
Lisätty: 12.02.2007 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

13.02.2007 00:24 Tero Korkeakoski: Onkos mitään tietoa näitten veturien nykytilanteesta?
13.02.2007 07:58 : Google Earth -palvelun kautta löytää mm. Hr1 1016:n Enfield:stä koordinaateilla - 51°38'51.70"N 0°03'09.41"W aivan rautatieaseman kupeessa.
13.02.2007 09:38 Sauli Karjalainen: Missäs kunnossa se on?
13.02.2007 09:39 Sauli Karjalainen: Missäs=minkälaisessa
13.02.2007 20:42 Christian Stén: Brittiläiset harrastajat saavat rakentaa uusi raide 1524mm. Jos ei vielä ole. Tuskin meidän pulma.
15.02.2007 10:57 Tatu-Pekka Paukkunen: Epping-Ongarissa olevat suomalaisveturit ovat Tk3:sta lukuunottamatta lähinnä muistomerkkejä/varaosakoneita. Paikallansa seisovat. Tk3 1151:lle (ent. Koff 1819) on rakennettu oikean levyinen muutaman kilometrin rata, jolla voivat ajella. Tuo Pikku-Jumbohan on ihan täysin soiva peli vielä.
20.11.2015 14:36 Kimmo Huhta: Brittien kiinnostus hankkia saarelleen juuri suomalaisia höyryvetureita on herättänyt minussa aina tiettyä ihmetystä. Ovatko jotkut britit vierailleet täällä joskus ennen vuotta 1975, osuneet esim Nurmeksen tai Savonlinnan ympäristöjen silloin idyllisiin höyrymaisemiin ja saaneet suomalaishöyryn pureman? Ilman jotain taustakertomusta tämä tuntuu aika sattumanvaraiselta ja absurdilta.
20.11.2015 15:19 Petri Sallinen: Brittein kiinnostus suomalaisia höyryvetyreita kohtaan on luonnollinen. Suomesta oli saatavilla huomattavasti parempilaatuisia höyryveturinraatoja museoradoille kunnostettavaksi kuin mitä Brittein saarilta oli enää saatavilla.

Englantilaisten romukauppiaiden myyntiin tarjoamat aihiot olivat todella huonokuntoisia ja hinnat korkealla jo vuosikausia sitten — Englannissa kohteet siis ovat käymässä vähiiin. Kävimme taannoin englantilaisten pajalla seuraamassa suomalaisten vetureiden kunnostusta — tuolloin yksi Tk3 oli muistaakseni kavennettu tai sen kaventamista englantilaiselle raideleveydelle sopivaksi suunniteltiin. Ei-vaunujen raideleveyden kaventamaisestakin oli tuolloin puhetta. En tiedä päätyikö kavennettu veturi millekään radalle ajoon. Syynä ei siis ollut erityinen kiinnostus suomalaisia vetureita kohtaan, vaan kiinnostus ylipäätään höyryvetureita kohtaan. Ilmeisesti suomalaisten vetureiden hintakin oli kohdallaan.

VR:n roudasi suurehkon joukon kansainvälisiä toimittajia Suomeen 1960-luvun alussa, jolloin heitä kierrätettiin pitkin Suomea — tämä liittyi VR:n juhlavuoteen. Näiden reissujen valokuvista on julkaistu kohtuullisen laaja otos mm. International Railways -lehdessä. Philip Tattiin 1960-luvun alussa Suomessa ottamat rautatie- ja ratikka-aiheiset värivalokuvat ovat legenga — eli brittien kiiinnostus on ollut kohtuullisen kattavaa.
20.11.2015 15:30 Kari Siimes: Voisiko muuten englantilaisten kiinnostus suomalaisiin Tk3- ja Hr1-höyryvetureihin johtua siitä, että nämä Suomessa suunnitellut ja rakennetut höyryveturit olivat ja ovat edelleenkin hyvässä maineessa.
20.11.2015 15:44 Reino Kalliomäki: Brittejä kävi. Ensimmäiset jo 50-luvulla. Vuosien mittaan yhä enemmän, ja viime hetken matkalla oli osallistujia jo lähes 100. Petrin ja Karin kommentit ovat hyviä. Vain raideleveys teki haittaa. Muuten olisivat ehkä vieneet kaikki... Kuva http://vaunut.org/kuva/106571?a=1 kertoo innostuneesta porukasta.
20.11.2015 18:54 Kimmo Huhta: Selventää jo paljon. Kiitos!
20.11.2015 19:09 Kimmo Huhta: Herra Tattin Flickr-tilillä on kuin onkin ihan mukavia värikuvia Turusta ja Helsingistä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!