23.08.2005 / ?, Kenia
23.08.2005 Kenian rautatiemuseosta löytyy myös 2kpl höyrydiesel vetureita. Vetureilla vedettiin ainakin tuolloin 2005 yksi matkustajajuna Nairobista Mombasaan ja takaisin joka viikko!
Kommentit
| 19.02.2007 23:30 | Jorma Toivonen: | Höyryveturihan tämä on, polttoaineena ilmeisesti dieselöljy. Vetovoimaa taitaa riittää jaettavaksi monelle muulle - ja loput meidän "vahvalle" trumannille. | |
| 19.02.2007 23:31 | Juhani Saloranta: | Mikä se höyrydiedelveturi on? | |
| 19.02.2007 23:37 | Juhani Saloranta: | dieseliä, vaan jotakin raskaampaa tavaraa. |
|
| 19.02.2007 23:50 | Jorma Toivonen: | No-joo öljyä polttava kuitenkin, kokeiltiinhan meilläkin aikoinaan öljypoltinta Pr2-sarjassa, mutta huonoin tuloksin - ilmeisesti lämpötilan vaihtelut olivat liian suuret ja nopeat (asiantuntijat voinevat korjata mielipiteeni)? | |
| 27.02.2007 22:19 | Joni Lahti: | Onko tuo raideleveys 3´6´´ (1067 mm) siis sama kuin Tallinnan ratikoilla? Monessa Afrikan maassa käytetään juuri tuota CAP -leveyttä. Miten Keniassa? Kuva ei ihan siltä näytä, mutta voi olla... | |
| 28.02.2007 04:45 | Jouni Hytönen: | Tuossa taitaa olla taas aksentteja heittomerkkien paikalla. | |
| 28.02.2007 04:46 | Jouni Hytönen: | Olikohan ajatuksena kirjoittaa 3'6''? | |
| 28.02.2007 10:05 | Joni Lahti: | Jouni, tuli aksenttien tilalle merkkijonoa .... tarkoitin todella 3 jalkaa 6 tuumaa. Katsopa Tallinnassa ratikan raiteita, ne ovat todella jonkin verran leveämmällä välillä kuin Helsingissä (6,7 cm). Asialle on varmasti mielenkiintoinen historiallinen selityksensä. Ja miksi juuri sama kuin monessa Afrikan maassa? | |
| 04.03.2007 21:47 | Joni Lahti: | Itse sekoilin, siis Keniassa ajetaankin 1000 mm tai 3 jalkaa 3 3/8 tuumaa raiteilla. Se on siis tämä sama kuin Helsingin raitiotieleveys. Se on aika kapea noinkin järeälle veturille. | |
| 05.03.2007 21:49 | Jari Kaitaranta: | Juu kyl se afrikan poikien raide leveys on tasan 1metri. Ihan ite viel mittasin! | |
| 05.03.2007 21:50 | Jari Kaitaranta: | Ja ratapöllit rautaa! | |
| 09.06.2012 21:58 | [Tunnus poistettu]: | Hieno harvinainen kuva! Näitä vetureita ei Suomessa ole ollut kuin kuvina. | |
| 10.06.2012 08:23 | [Tunnus poistettu]: | Kapearaiteinenhan ajaa jyrkemmistä mutkista ja mäistä kuin leveä tai normaaliraiteinen, mutta onkohan tässä veturissa suunniteltaessa ajettu takaa samaa kuin krokotiileissa eli sijoittamalla pannu noin päistään tuettuna tehostaa em. ominaisuuksia? Kukahan tietäisi? | |
| 10.06.2012 12:02 | Kimmo T. Lumirae: | Kovin iso kattila ei mahdu mukaan kapearaiteiseen höyryveturiin. Veturista tulee liian korkea ja liian pitkä, juuri verrattuna suhteellisen jyrkkiin kaarteisiin. Kuvasta huomaa, että höyrykattila on todella iso. Paino jakautuu neljälletoista akselille. Lisäksi nivelrakenne taipuu mainituista kaarteista nätisti. |
|
| 10.06.2012 18:04 | Topi Lajunen: | Kari toistaa tässä jälleen jo toisaalla aiemmin kumotun väitteen, että kapearaiteinen selviäisi jyrkemmistä mäistä kuin normaali tai leveä, ja että tämä johtuisi nimen omaan kapearaiteisuudesta. Näinhän ei tietenkään asia ole. | |
| 11.06.2012 07:25 | [Tunnus poistettu]: | Missä moinen kumoaminen on mahdettukaan esittää...? | |
| 11.06.2012 08:00 | Topi Lajunen: | Tällä sivustolla, jonkin kuvan kommenttien yhteydessä. Kommenttihaku toiminee. | |
| 11.06.2012 10:27 | Petri Nummijoki: | Tarkoitettaisiinko kuvaa http://vaunut.org/kuva/68184? Tosin siinä pääpaino on muualla, kuin raideleveyden pohdinnassa. | |
| 11.06.2012 10:51 | Topi Lajunen: | Tällainen ainakin löytyi: http://vaunut.org/kuva/19736 - Sanamuodoista voi päätellä, että silläkään kertaa väite ei ollut ensimmäinen laatuaan. |