03.02.2007 / Sääksjärvi, Lempäälä
03.02.2007 Näin syntyy vaunu: Kulosaaren Raitiotie Oy:n matkustajavaunun kunnostusprojekti etenee. Korin runkorakenteita on jo pystyssä mukavasti.
Kommentit
| 05.03.2007 22:51 | Ilari Eskelinen: | Mikä tämän projektin rahoitus on? | |
| 05.03.2007 23:02 | Jyrki Längman: | Hieno siitä vielä tulee Nähdäänkö se vielä joskus liikenteessä esim SRS-ajo | |
| 05.03.2007 23:05 | Jorma Rauhala: | Päärahoittajana on Stiftelsen Brändö Hembygdsfond - Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiö. Muita projektiin osallistuvia ovat mm. Koneen Säätiö. SRS teki muuten tänne rakennuspajalle jäsenretken viime viikonloppuna. | |
| 05.03.2007 23:08 | Jorma Rauhala: | ||
| 08.03.2007 22:39 | Pekka Siiskonen: | Paljonko vaunuun jää alkuperäistä? [OT] Tuli mieleen muuan artikkeli jossa puhuttiin jostain englantilaisesta veturisarjasta jota oli vuosien varrella modernisoitu niin paljon että artikkelin mukaan alkuperäistä ei enää ollut kuin raideleveys ;) | |
| 08.03.2007 23:21 | Jorma Rauhala: | No on tässä ainakin raideleveys entinen :) Runkopalkki on alkuperäinen ja ikkunoista, ovista jne. niin paljon kuin alkuperäisiä vain kahdesta originaalivaunusta on saatu on alkuperäisiä ja huolella kunnostettuja. Toinen vaunulähde: http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/muut/kuvatmuu/bs1jr.jpg ja toinen vaunulähde: http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/muut/kuvatmuu/bs2jr.jpg Lopputulos on sitten tällainen: http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/hkl/hkljumbo/hkljumbo.htm Yksi pointti on, että alkuperäiset piirustukset on lähes kaikesta olemassa ja se mitä on aikojen kuluessa hävinnyt, tehdään alkuperäisten piirustusten mukaan. Kori oli lähtökohtaisesti ajokelpoista museovaunua ajatellen kelvoton, mutta tiikkilautaahan saa "kaupasta". Ja esim. sisäkaton uusi pinnoitemateriaali on saatu alkuperäiseltä v.1917 valmistajalta, joka on tosin vaihtanut tuotantomaansa Ruotsista Belgiaan. Paljon on nykyisen liikenneturvallisuussäädännön mukaisesti tarvis muuttaa ajattelumaailmaa: Esim. telit ovat uudemmat, tosin lähes 50 vuotta vanhat nekin, mutta varustettu kiskojarruilla. Sähkölaitteet ovat myös uudemmat, noin 60 vuotta vanhat. Muistettakoon, että Jokioisten museorautatien hiljattain valmistuneessa Porterissa ei taida olla alkuperäistä tämänkään Kulosaaren vaunun vertaa, kun sen valmistelaatatkin ovat kopioita ja kaikki on siinäkin tehty uudestaan. Puurakenteisissa "sata" vuotta vanhoissa vehkeissä ei voi olla varmasti missään mikään alkuperäistä lautaa. Ja eihän VR:n Sr1 3003:kaan ole se mikä aikoinaan 1974 otettiin käyttöön. Sehän on täysin uusi veturi 1990-luvulta, mutta vanhalla romutetun numerolla :) |
|
| 08.07.2010 21:11 | [Tunnus poistettu]: | Porterissa on muuten huomattavasti enemmän alkuperäistä! Näin äkkipäätä muistellen: 80% ellei enemmänkin alustasta, koko koneisto, pyörät, pannu, tulipesä, kello telineineen, hiekkakupu, etupuskinpalkki, huomattava osa varustimista. Pyörät hoituivat lähes sorvaamalla, vain yksi murtunut rengas jouduttiin uusimaan. Täysin uutta on: hytti, takapuskinpalkki, puskimet, savupiippu, tuliputket, arinaraudat mittarit, vesilasi ja koestushanat putkineen, höyryjarrun käyttöventtiili, imurit ja hiukan muuta pienempää, mm. punainen opastinlippu (joka muuten on minun tekemäni). Laske siitä. Valmistajanlaatoistakaan en menisi vannomaan että ne ovat replikoita; niitäkin tehtiin ja testattiin mutta yleishenkihän on että käytetään alkuperäisiä jos ikinä mahdollista. Kunnostettuhan ne tietenkin on. Niin, ja tietenkin kattilapellit kiinnikkeineen ja kattilan eristys ovat uusia, mutta niitähän muutenkin riisuttiin käyttöaikanakin täystarkastusta varten eikä vanhoja laitettu useinkaan takaisin ainakaan toistuvasti eli ne ovat niitä kuluvia osia joita on kaikissa vehkeissä. Puskimetkin ovat hiukan kysymysmerkki, koska niitäkin vaihdeltiin jo käyttöaikana kun koneet siirtyivät radalta toiselle - ei tosin Porterissa joka oli samalla radalla koko työikänsä. Imuritkin uusittiin vain siksi että ne jossain välissä asennetut eripariset jotka tulivat koneen mukana eivät olleet riittävän tehokkaita ajokäyttöön; mene sanomaan sitten vaihdettiinko niitä heikompiin siinä vaiheessa kun veturia käytettiin enää höyrynkehittimenä... kovin taitamatonta se veturinkäsittely Äänekoskella eräässä vaiheessa oli: esmes Mummo pistettiin jo vuonna -51 eli viisitoista vuotta ennen lopetusta seisomaan kun se oli aina rikki eikä kukaan osannut ajaa sillä. |