07.07.2006 / Kelloselkä
07.07.2006 Ratamaisemaa itärajan tuntumasta.
Kommentit
| 07.03.2007 20:22 | Sami Lahtivesi: | hieman rehevoitynyt radan pätkä... | |
| 07.03.2007 21:02 | Risto Itkonen: | Millainen liikenne ja minkäkuntoinen rata mahtaa olla Venäjän puolella Alakurtin ja Murmannin radan kyseisen risteysaseman välillä. Alakurttihan on melko lähellä Kelloselkää, onko matkaa 20...30km vai mitä? | |
| 07.03.2007 21:28 | Tomi Anttila: | Rata vaikutti viimeksi käydessä varsin hyväkuntoiselta ollakseen noin 63 vuotta sitten lakkautettu rata. Onko kiskotus 30 kg/m kiskoa vai vielä kevyempää rajalle päin mentäessä? | |
| 07.03.2007 21:31 | Tapio Muurinen: | Kelloselästä Alakurttiin on noin 80 km. Alakurtista Muurmannin radalle, Rutsiin, on noin 100 km. Tällä välillä rata on kunnossa, ja enemmän tai vähemmän säännöllistä liikennettä. | |
| 07.03.2007 22:10 | [Tunnus poistettu]: | Suomen rajalta Ala-Kurttiin ei ole ollut kiskoja kymmeniin vuosiin. Venäläiset purkivat ne aikanaan ja laittoivat Kandalaksan (Kantalahti) sataman penkereen betoniraudoiksi. | |
| 07.03.2007 23:42 | Tapio Muurinen: | Tämä kuva taitaa olla Aatsingin kylätien ja Kelloselän väliseltä pätkältä, jota porot mieluusti käyttävät ja väli pysyy avoimena. Kylätien jälkeen rajalle päin oli ylitettävä Aatsingin haudaksi nimitetty ruhje. Sen yli oli rakennettava pengerrys, jota pidettiin Suomen korkeimpana. Saattaa olla edelleenkin. Välirauhansopimuksessa NL velvoitti Suomea rakentamaan radan Kemijärveltä rajalle ja NL rakentaa omalle puolelleen. Sopimukseen kuului NL:n kauttakulkuoikeus Perämerelle. Aluksi suomalaiset rakensivat rataa verkkaisesti ja se kiskotettiin tarkoituksella vanhoilla Kruppin K25 kiskoilla (1882 ja 1888 vuosilukuja näkyy). Sidepulttejakin käytettiin vain yhdet kumpaankin kiskoon (vai olisiko materiaalipula ollut sodan jälkeen niin kova, että toiset poistettiin). Suomi ei kuitenkaan saanut purkaa kiskoja omalta puoleltaan. Sitä valvottiin ja linja täytyi pitää avoimena. Omalla puolellaan NL käytti raskaampaa kiskotusta, K43, jotka se käytti parempiin tarkoituksiin. Ehkä osa meni betoniraudoiksikin. | |
| 08.03.2007 00:29 | Timo Polvinen: | Tämä kuva on otettu n. 200 m kt82:sta rajalle päin. Näillä main kiskot olivat Kruppin valmistetta vuodelta 1930. | |
| 08.03.2007 00:46 | Tapio Muurinen: | Mielenkiintoista, että noinkin uutta rautaa on laitettu. Omat havaintoni ovat arvelemaltani väliltä, jossa maisema on kovin samanlaista, ja iltapäivän aurinko lännenpuolella. | |
| 09.03.2007 21:47 | Jaakko Aumala: | Ihme, ettei nykyisillä raaka-ainehinnoilla ole noita kiskoja kerätty talteen... Rauhansopimushan ei varmaan edellytä enään mitään, koska n-liittoa ei ole olemassakaan. | |
| 09.03.2007 22:05 | Tapio Muurinen: | Noin kevyille kiskoille on vaikeaa löytää mitään käyttöä. Purkukustannukset eivät kata edes romuraudan hintaa, jos joku ei sitten tee sitä ilmaiseksi. | |
| 09.03.2007 23:22 | Ari Palin: | Tähän asti voi Kelloselän rataa seurata Suomen puolella ilman rajavyöhykelupaa: http://vaunut.org/kuvasivu/28380 | |
| 11.03.2007 00:11 | Petri Soronen: | "Veli-venäläisen" tarkoitushan oli luultavasti talvisodan jälkeen että kun rata on valmis, tuleva miehitys olisi helpompaa, ja sitä suomalaiset(eli me) pelkäsi(mme). Siksihän kiskotus on tehty turhan huteraksi. |