09.03.2007 / Yliskylä, Perniö, välillä Ervelä (uusi)–Salo
09.03.2007 IC²-juna 125 kiemurtelee kaarteisella rantaradalla ja hytissä riittää ihmettelijöitä ja .. ehkä heillä oli luvat kunnossa .. ;)
Kommentit
| 09.03.2007 12:37 | Matti Mustola: | Hieno kuva! Hytissäpä näyttää väkeä olevan :) | |
| 09.03.2007 12:40 | Matti Mustola: | Mistä ihmeestä Te saatte tuon pikku-kakkosen tuonne perään? | |
| 09.03.2007 12:43 | Mika T. Polamo: | IC² kokeilu | |
| 09.03.2007 12:44 | Mika T. Polamo: | Toimii. Ei tarvitse näemmä mitään etymologista tutkimusta. Paste and copy! | |
| 09.03.2007 12:51 | Matti Mustola: | Haaaa, eli ''ALT'' pohjaan ja samalla näppäilet koodin 0178 :) Copy Pastellahan se hoituu myös ja helpommin :D |
|
| 09.03.2007 15:38 | [Tunnus poistettu]: | AltGr-Shift-2. (Ei aavistustakaan toimiiko Windowseissa, en käytä.) | |
| 09.03.2007 18:57 | Jari Kuusinen: | Minä neän kaksi ja puoli kuljettajaa, joten kolmeko siellä on? Pariajot näyttävät olevan näissä junissa arkipäivää, mutta olisiko tässä opetteluvaihe menossa, kun on unohtunut virroitinkin vaihtaa.. :) | |
| 13.01.2012 21:31 | Joonas Lassila: | Luulen, että joku koulutukseen liittyvää harjoittelua menossa. Voin olla toki väärässä. | |
| 13.01.2012 21:41 | Teemu Tuomisto: | Kuinka tuo voi ajaa noin päin että virroitin on ylhäällä edessä kun se on yleensä ajossa takana? | |
| 13.01.2012 21:52 | Joonas Lassila: | Voihan sitä ajaa, mutta matkustajajunissa aina takimmainen virroitin takana. Varmaan sitä varten jos tulee onnettomuus, ehkä. | |
| 13.01.2012 22:04 | Teemu Tuomisto: | Mitä se johtimen paikka siihen onnettomuuteen vaikuttaa? Ja miksi matkustajajunissa ei voi nuon ajaa? Olisi joskus kiva nähdä. | |
| 13.01.2012 22:16 | Joonas Lassila: | Virroitin hajoaa helpommin jos se on lähempänä keulaa. Jos virroitin on taempana se ei hajoa niin helposti jos jotain romua lentää esim. autosta yms. | |
| 13.01.2012 22:39 | Juhana Konttinen: | Joonas on oikeilla jäljillä, sillä syy on todellakin virroittimen hajoamisessa. Kun ajetaan takavirroittimella, niin hajoava virroitin ja sen irto-osat eivät riko veturin katolla olevia laitteita eivätkä myöskään takana olevaa "lepäävää" virroitinta, vaan romut lentävät toivottavasti vaunun katolle ja matkaa voidaan mahdollisesti jatkaa ehjällä etummaisella virroittimella. Ja toki on mahdollista, että taempi harava on myös paremmin suojassa junan eteen tulevilta polkupyöriltä ja jääkimpaleilta. Linnutkin taitavat toisinaan osua virroittimeen ja isompi teeri jo voi tehdä tuhoja. Taisi olla ainakin joskus kokeilussa jonkinlainen hätälasku-toimintokin virroittimeen, kun ajetaan lintuparveen? | |
| 14.01.2012 20:46 | Tunnus poistettu: | Vähätellä ei pidä myöskään Röntgen-säteilyn merkitystä, jota virroittimen valokaari synnyttää varsinkin nyt kun ajolangat ovat kuuraisia. | |
| 14.01.2012 21:01 | Joonas Lassila: | Mihin se säteily vaikuttaa? Säteileehän se siellä takimmaisessa virroittimessakin. | |
| 14.01.2012 22:24 | Tunnus poistettu: | Kuljettajien terveyteen. Säteilyannos jää vahäisemmäksi ajettaessa taaempi virroitin ylhäällä; säteily vaimentuu ja hajaantuu olemattomiin matkalla veturin päästä päähän. | |
| 14.01.2012 22:48 | Joonas Lassila: | Kuinka vaarallista tuollainen säteily on? Ei varmaan kovin vaarallista kerta kuljettajat voivat junia ajaa. | |
| 14.01.2012 23:51 | Tunnus poistettu: | On se sen verran vaarallista, että säteilytyöntekijöille on määrätty kahdeksan millisievertin vuotuinen annosraja, viiden vuoden annosrajan ollessa 100 mSv. Röntgen-säteily ei kuitenkaan ole lyhytaaltoisena erityisen läpäisevää, esimerkiksi sairaaloiden röntgenkuvaushuoneiden vuorauksessa kahden millin lyijypelti riittää vaimentamaan säteilyn olemattomiin. Rautapelti on myös varsin hyvä suoja röntgen-säteilyä vastaan, suurempi ongelma etuvirroittimella ajettaessa lieneekin ympäristöstä takaisin siroutuva säteily, jota lasi ei vaimenna. | |
| 14.01.2012 23:53 | Juhani Pirttilahti: | Ja se maisemasta heijastuva sininen loimotus käy myös silmiin ennenpitkää. | |
| 15.01.2012 00:02 | Joonas Lassila: | Kuinka hyvin sitten tuo veturin eristys yms. suojaa kuljettajaa tältä säteilyltä? | |
| 15.01.2012 11:11 | Joona Kärkkäinen: | Tunnelmaan pääsee matkustamalla Pendossa oikoradalla virroittimen kohdalla vaunussa 3 tai 4 (suunnasta riippuen) kovalla pakkasella, kokeiltu on ! ;) | |
| 15.01.2012 16:34 | Niila Heikkilä: | Yöjunan ensimmäisen vaunun makuuhytti lienee valokaaritunnelman kannalta paras, koska hytissä on yleensä nukkumisen aikana muuten pimeää. Ainakin itsellä ensimmäiset matkustusmuistot liittyvät outoon välkehdintään joka valaisi CEmt:n hytin kattoa. Myöhemmin huomasi että Parkanon baana oli jostain syystä talvisaikaan jännempi koska loimotus loppui aina Seinäjoella. |