??.02.1964 / Hamina, satama, Hamina (uusi)

??.02.1964 Vv14 1708 päivystää Hiirenkarin puolella Lakulahdessa. Sahatavararoikan siirtoa odotellessa veturimiehet ja muut junamiehet ovat kopilla tai sataman ruokalassa. Taustalla näkyy Rauma-Repola Oy:n aluetta, raana, proomujen päälle rakennettu ponttoonilaituri, jossa tyypillinen saksalainen tai hollantilainen pieni sahatavaralaiva. Jäissä on myös proomuja, joilla hinaajalla vedettiin sahatavaraa redille lastattavaksi. Kuva on noin 1963-64.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Hamina (uusi) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hamina, satama

Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 22.03.2007 00:00

Dieselveturi
Vv14: 1708

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

22.03.2007 23:45	[Tunnus poistettu]:	Onko siinä jotain "klosseja" käymäsillalla vai mitä lie puutavaraa:) Ja huomatkaa keskimmäisessä pyöräkerrassa puolipyörää vastapainoa. - Tähän voisi kuljettaja ruokatunnin jälkeen osuvasti tokaista: Pistänpä poijjaat limput taas pyöriin. - Arvokas kuva aikaudelta, jolloin satamien toiminnot oli aika toisenlaisia kuin 2000-luvun ensivuosikymmenenä. Suomi eli silloinkin metsiensä tuotteista eikä ollut vielä sellaisia menetelmiä tavaroiden siirrossa satamissa kuin tänä päivänä. Miesten ja koneiden avulla homma kuitenkin pelas. - Satamakuvissa on sekin hyvä puoli, että niihin voi saada mielenkiintoisia laivojakin samaan kuvaan vetureiden kanssa. Sen olemme näilläkin sivustoilla monet kerrat nähneet.
22.03.2007 23:53	Sami Lahtivesi:	tyylikäs kapistus! Tuossapa on pitkät puskimet verrattuna tällä hetkellä käytössä oleviin pienempiin vetureihin...
23.03.2007 00:44	Tapio Muurinen:	Käyntisillalla on kuormanaluspuita l. pokkuloita, joita veturimiehet keräilivät, jos sellaisia sattui jossain olemaan hyljättyinä. Ne olivat hyviä polttopuita. Hamina oli 1960-luvulla Suomen suurin sahatavaran viejä ja pitkät puutavarajunat olivat jokapäiväisiä. Vaikka Vv14 olikin pieni kooltaan, oli se tehokas puurtaja. Moottori oli sama GM, kuin Dm3/4:ssa. Suuri kitkapaino saatiin massiivisilla lisäpainoilla. Veturihan painoi 40 t. Tässä tyypissä oli mekaaninen voimansiirto, joka oli hyötysuhteeltaan hieman parempi kuin muuten samanlaisessa Vv13:ssa. Se salli suuremman nopeuden ja oli vähän voimakkaampi. Heitot olivat ripeitä. Veturimiehet tykkäsivät tästä aikoinaan (vertailut olivat lähinnä höyryveturipuolella).

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!