09.09.1999 Matkustajien poistuttua junasta, työntää veturi junan aseman "tulokaarteeseen" ja suorittaa "ympäri-ajon", senjälkeen työntää junan asemalle odottelemaan lähtöä Dubliniin.
10.11.2008 17:09 | Tuukka Ryyppö: | Häh? Onko Irkuilla yhtä naurettavan ahdas kuormaulottuma kuin englantilaisilla, vaikka raideleveys on tuollaista mammuttiluokkaa. Mikä on järki? | |
10.11.2008 22:19 | Jorma Rauhala: | Hieman siellä junalla matkustaneena kiinnitin huomion seikkaan, että Eiressä on maantien ylikulkusiltoja ihan siinä tiheydessä kuin meillä on joskus tasoristeyksiä. Ja ne kivisillat ovat huomattavan matalia. Siksipä kalustokin on matalaa. | |
10.11.2008 23:53 | Tuukka Ryyppö: | Tai ehkä niin päin, että ne sillat ovat matalia, koska kalusto on matalaa. Eiköhän sillat kuormaulottuman mukaan tehdä, eikä toisin päin ;) | |
11.11.2008 09:14 | Jorma Rauhala: | Asiaa edelleen pyöritellen; sillat ovat olleet paikoillaan jo muinaisista ajoista lähtien sen ajan standardien mukaisesti rakennettuina. Kun hankitaan satunnaisesti uutta kalustoa, se valmistetaan siitä syystä edelleenkin "ahtaana", jotta sitä voidaan käyttää vapaasti koko verkolla. Kivisiltojen määrän paljouden voi vain uskoa kun käy Eiressä. | |
11.11.2008 16:02 | Tuukka Ryyppö: | Niin, mutta enpä usko että mitään uutta rautatielinjaa on rakennettu jo aiemmin muusta syystä paikalla olevan (kivi)sillan ali. Eli sillat on rakennettu alunperinkin nimenomaan rautatien ylittäviksi silloiksi, jolloin niiden alle jäävä vapaa tila määräytyy nimenomaan kuormaulottuman mukaan. Tätä kerran (todennäköisesti alunperin aika summittaisesti) päätettyä ulottumaa sitten on tietty noudatettava nykyäänkin, kun on tosiaan niitä siltoja jotka sen mukaan on tehty. | |
11.11.2008 17:19 | Eljas Pölhö: | Ei se Irlannin kuormanulottuma niin kauhean pieni ole, matala se on, mutta leveämpi kuin keski-Euroopassa, paitsi tavaravaunujen osalta (ainakin ennen). Leveyksiä: Englanti (perinteinen) 2667mm (8'9"), Irlanti tavaravaunut 2895,6mm (9'6"), muu kalusto 3276,6mm (10'9"), yleiseurooppalainen (Bernin ulottuma) 3150mm (n.10'4"), USA (normi, sama kuin Irlanti) 3276,6mm (10'9"), Suomi 3400mm. Korkeus Englanti 3810mm (12'6"), Irlanti 4038,6mm (13'3"), yleiseurooppalainen 4280mm (n.14'0 1/2"), USA (normi) 4724,4mm (15'6") ja Suomi 5300mm. | |
11.11.2008 23:33 | Pekka Porkkakoski: | Irlanti on metriytynyt ja siellä on kaikkialla toimivan kaluston suurin leveys staattisesti on 2900 mm ja kuormatun vaunun kuormaulottuma 2896 mm. GNR-yhtiön matkustajavaunuille ja vetureille on sallittu 3277 mm leveys, mutta tämä saattaa olla dynaaminen leveys. GNR liikennöi aikoinaan Dublin-Belfast linjalla ja silä oli Englannin puolellakin aikojen alussa hyvin leveätä leveäraidekalustoa. Irlantilaisen ulottuman korkeus on aina 4039 mm. Euroopassa "kaikkialla" kelpaava ulottuma G1 on 4280 mm korkea, mutta lisäksi on yleisesti käytössä staattisesti 4320 mm korkeat ulottumat GA ja GB. Lisäksi alueellisesti on käytössä näiden variantteja, kuten G2, GB1 ja GB2. | |
12.11.2008 00:12 | Eljas Pölhö: | Kyllä Irlannin CIE:n (silloinen valtionrautatiet) loading gauge-kaaviot vuosilta 1950 ja 1963 antavat vetureille ja matkustajavaunuille leveydet 10'8" (3251,2mm, 1950) ja 10'9" (3276,6mm, 1963) ja tavaravaunuille 9'6" (2895,6mm). Uudempia minulla ei ole, mutta se on selvä, että millien osat ainakin pyöristetään pois metrijärjestelmässä. En kyllä ymmärrä miksi tavaravaunujen on oltava kapeampia, kun vetureiden on kuitenkin voitava ajaa esim. lastauslaitureiden vieritse (yllä olevat mitat ovat laituritason yläpuoliset). | |
12.11.2008 08:29 | Pekka Porkkakoski: | Varmaa tietoa ei nyt ole, mutta tulkitsen niin, että tuo leveämpi matkustajakaluston leveys olisi voimassa vain Dublinista Belfastin suuntaan. Muualla maassa sitten mennään kapeissa vaunuissa. | |
12.11.2008 13:27 | Eljas Pölhö: | Voipi hyvin pitää paikkansa. Ne veturit ja matkustajavaunut, joista äkkiseltään löysin mittapiirustukset, ovat kaikki 9'6" levyisiä tai sitä kapeampia. Osa oli vain 8'8", eli mahtuisivat Englanninkin kuormanulottuman sisään. |