01.04.1965 / Hamina, Hamina (uusi)
01.04.1965 T 7506 on saanut hetki sitten lähtöluvan Hillon Keskiratapihalta Kouvolaan. Juna, jonka veturina on Tr1 1077, koostuu n. 40 Gks-vaunusta. Muille liikkujille on asetettu vaihtokielto-opaste. Tr1 1088 on jättänyt tuomansa junan T 7505 Poitsilan ratapihalle, ja odottelee pääsyä vesitornin suunnassa olevalle kääntöpöydälle.
Kommentit
| 30.03.2007 13:41 | Timo Salminen: | Kannattaa katsoa olosuhteita kuvauspäivänä ja vilkaista sitten ikkunasta ulos. Väliä on lähes päivälleen 42 vuotta... Vaikuttava ja elävä arkipäivän kuva jälleen. | |
| 30.03.2007 15:43 | Sami Lahtivesi: | Huomattava ero säässä... Ja kuvat ovat muutenkin Hienoja! | |
| 30.03.2007 15:48 | Tapio Muurinen: | Kuvat eivät todellakaan ole aprillia. 40 vuodessa talvi on siirtynyt 660 km pohjoiseen (oma empiirinen tuore havainto). Samana aamuna muuten kuvasin keväthuumaisen ukkometson kotipihallamme. Sitä monet kaverit koulussa pitivät aprillijuttuna. | |
| 30.03.2007 21:21 | Tuomas Pätäri: | Tällaiset kuvat innostavat etsimään tietoa rautatiehistoriasta höyryveturikauteen asti, mikä on minulle hyvinkin tuntematonta aluetta. Suurin hauskuus on kyllä verrata näitä kuvia nykyisiin maisemiin. Ja nykyisiin säihin myös.. | |
| 30.03.2007 21:39 | Erkki Alatalo: | Näistä Tapion erinomaisista höyryveturikauden kuvista tulee väkisinkin mieleen rautatieromantiikka sen parhaimmassa muodossa. Näitä jo historiallisestikin arvokkaita kuvia on aina mielenkiintoista katsoa. | |
| 30.03.2007 22:09 | Tapio Muurinen: | Tämä kallio oli mieluinen paikka seurata ja kuvata toimintaa ratapihalla. Tämän päivän verailukuvaa samasta paikasta olisi hankala saada, sillä Haminan punatiilinen asemarakennus sijaitsee osittain tällä kalliolla. Toinen yhtä hyvä paikka oli Ristojen takana näkyvät kalliot. Niitäkään ei enää ole. - Tuore kesäinen kuva otettuna hieman kauempaa http://vaunut.org/kuvasivu/27834 ja sen jatkolinkki kertonevat hieman muutoksesta. | |
| 30.03.2007 22:30 | Tapio Muurinen: | Erästä höyrykuvaukseen liittyvää juttua olen joskus mietiskellyt. Tässäkin kuvassa se tulee hyvin ilmi, nimittäin nuo sylinterien poistopuhallukset. Muutamia kertoja sattui niin, että kuljettaja avaa hikiventtiilit, kun näkee kuvaajan tähtäilevän kamerallaan. Jäi jälkeenpäin mietityttämään, oliko se ystävällinen ele, sillä kuvaan tuli näyttävyyttä monin verroin. Normaalisti noin ei tapahtunut. Onkohan muilla vastaavia kokemuksia, ja mitähän sanoisi ammattimies Jorma T? | |
| 30.03.2007 22:30 | Jorma Toivonen: | Hienoja kuvia, mutta dieselien yleistymisen jälkeen olisi ollut varsin vaarallista mennä kyselemään veturi-miehistöltä romantiikasta mitään. Joskus taisi taisto vetureista mennä pitkällekkin, muistelen kuulleeni, että jopa Vv15-vetureista kilpailtiin - joku oli kääntänyt veturin "kaksin-ajoon" ja kahva oli kadonnut, kiireessä täytyi ottaa käyttöön "höyry", seuraavana lähdössä oleva miehistö meni tutkimaan tilannetta, ja yllätys, yllätys veturi saatiinkin toimimaan - veturi toimi moitteetta... Joko aluksi rassailit ja rasvailit tunnin verran, senjälkeen heittelit muutaman tonnin hiiltä kuumaan pätsiin tai istuskelit "jalat pöydällä" seuraavat 10-12 tuntia, nykyajan "nuorisolta" voisi kysellä vaihto-ehtoja. Eri asia oli jokin rauhallinen työ-juna. | |
| 30.03.2007 23:53 | Jorma Toivonen: | Kiitos, kiitos Tapio, mutta olen kaukana ammattilaisesta, käsitykseni mukaan aina lähdön jälkeen poistettiin sylintereihin kondentoisunut vesi "ulospuhalluksella" tuolla tavoin (höyrymiehet selittänevät tarkemmin), mikäli sylintereissä oli vettä höyryn sijaan joutui kone "hallitsemattomaan tilaan", tai "vesi-iskun" seurauksena saattoi tapahtua merkittäviä vaurioita. Höyry-koneista ainoat kokemukset ovat vain muutama matka harjoittelijana, sekä yhden "puu-Tk3:n" vienti Ri-Tpe, silloinkin muutama pari rukkasia paloi halkojen kera. | |
| 31.03.2007 00:19 | Jorma Toivonen: | Vielä edelliseen kommenttiin lisäten, että ensimmäisen harjoittelu-matkan vakiomiehistö pusersivat "poikaselta" kaiken romantiikan, ei edes puolta "norttia" ehtinyt vetäistä, kun täytyi jo heitellä parikymmentä lapiollista hiiltä Riston ahnaaseen, tuliseen kitaan. Paluu-matkalla pelkällä veturilla Lh-Ri paineet (juna Kv-Lh) alkoivat tippua liian alhaisiksi jo Lappilan jälkeen, vaikka kuinka yritin paiskoja hiiltä kelta-hehkuiseen pätsiin. Osaava lämmittäjä, poikasen uurastukseen väsyneenä, tipautti muutaman lapollisen pesän etu-kulmiin ja niin päästiin onnellisesti perille, taisi olla "moppakin" valmiina pienen karhomisen jälkeen. | |
| 31.03.2007 10:09 | Tapio Muurinen: | Nuo ulospuhallukset juuri kuvaushetkellä olivat sellaista ajatuksen lentoa, jota joskus olen mietiskellyt. Muutamia kertoja sellaista tapahtui niin kesällä kuin talvella, ja pitemmän tai lyhyemmän seisomisajan jälkeen. Siitä vesi-iskusta olen kuullut. Sehän saattoi pahimmoillaan halkaista sylinterinkannen. Nykypäivän höyryjen kuvausajoissa usein näkee samoja tilanteita. Antavathan ne kuvaan hienon säväksen. | |
| 31.03.2007 10:26 | Tapio Muurinen: | Kun puhutaan höyrykauden romantiikasta, niin varmasti se romantiikka oli muualla kuin höyryveturin hytissä. Kovaa ja raskasta työtä ennenkaikkea. - Tämä aika oli juuri murrosvaihetta, kun Haminan linjaliikenteessä siirryttiin höyryistä dieseleihin. Hieman yli puolet Hr13-vetureista oli jo valmiina. Vajaan kolmen vuoden ajan merkkasin vihkoon veturihavainot. Esimerkiksi maaliskuussa -65 (31 havaintoa) vain 5 käyntiä oli Hr13:a, mutta vuoden kuluttua, kun Kouvolassa oli 50 kpl Hr13:a, oli suhde jo päinvastainen. 20 havainnosta enää yksi oli Risto. | |
| 31.03.2007 13:53 | Tuomas Pätäri: | Onpa tarinoita! Hamina on jonkin verran tuttu kaupunki, mutta kartalta täytyi tämä etsiä. Löytyi kuitenkin. | |
| 31.03.2007 16:42 | Erkki Alatalo: | Totta puhut Tapio, kyllä höyryveturin hytissä ainakin lämmittäjällä oli romantiikka kaukana, mutta aika kultaa muistoja. Nykyisin taas liiallinen kiire tuo toisenlaisia paineita, kun ei pelit kulje ja aikataulussa pitää pysyä.Mielelläni katselisin luisää tuolta höyryajalta kuvia. Ne tuo mieluisia muistoja. |