06.04.2007 / Välillä Oulu Tuira–Pateniemi
06.04.2007 Valo kävi vähemmäksi ja vähemmäksi, samoin kuin kameran akun varaus. Viimein IC49 kaartoi esiin Rajakylän maantiesillan alta, Dr16 2818:n ärjyessä IC-junaa vauhtiin. Kuivasojan sillalla juna meni jo aika haipakkaa pitkin vihreää linjaa.
Kommentit
| 06.04.2007 21:20 | Lari Nylund: | Dr16-vetoinen InterCity ja nopeusrajoitus 140km/h. Milloin on tällainen mahtanut viimeksi liikkua Suomen rataverkolla? | |
| 06.04.2007 21:20 | Juhana Konttinen: | Jyhkeän junan on valakko saanut vedettäväkseen. Tällaisen näkeminen ilahduttaa varmasti paikan päällä koettenu, kuten se tekee tässä kuvassakin. Tilannekin on siinä mielessä tyypillinen, että monet kerran on koettu tuo tilanne, jossa joutuu jatkuvasti ruuvaamaan kamerasta pidempää valotusaikaa ja suurempaa herkkyyttä. Juuri kun kipuraja on ylitetty säädöissä, niin juna tulee. | |
| 06.04.2007 21:33 | [Tunnus poistettu]: | Fantastinen esimerkki, jolla Anssi Jaatinen (sen kuuluisamman Antin kaksoisveli) saa nyt kertalaakista jauhot suuhun! Käytän nyt voimasanoja tarkoituksella, mutta jos Dr16 selviää tuon mittaisen rungon vedosta ja 1500V:n syötöstä runkoon, niin mikä helvetin este sitten oikeasti -SIIS OIKEASTI jumankauta- on olla ajattamatta Edm-runkoa Kemijärvelle Dr16-vetoisena? Allekirjoittanut aloittaa tämän kuvan siivittämänä uuden taistelun Kemijärven yöjunaliikenteen puolesta - ilman mitään jo valmiiksi tuhoon tuomittuja purkkavirityksiä, mikä tällä hetkellä on VR:n asiakkaita aliarvioiva skenaario. Erittäin suuret kiitokset sulle Teemu tästä fotosta, tämä kuva ja sen julkaisu saattaa parhaimmillaan muodostaa suomalaista rautatiehistoriaa! 140 Km/h, 1500V pitkään runkoon dieselvedolla! Se on haitekkia se! | |
| 06.04.2007 21:40 | Miika Rissanen: | Olisi kiva kuulla kuskien ja konnarien kokemukset, miten hommat käytännössä sujui. | |
| 06.04.2007 21:41 | Petri Soronen: | Ois saanut kuvan sivusta, miten ne raidat menee, onko kukaan kuvannut tätä vielä muualla? | |
| 06.04.2007 22:12 | Teemu Vehkaoja: | Merkittäköön muistiin, että liikennetiedotteiden mukaan tämä juna lähti Oulusta klo 20:32 (aikataulun mukainen lähtöaika 20:15) ja saapui Kemiin klo 21:44 (tuloaika 21:15). Mahdollisesti juna on jäänyt Ol–Kem -välillä lisää myöhään, sillä Kemin kohdalla liikennetiedotteessa on annettu myöhästymissyyksi "Este radalla". | |
| 06.04.2007 23:50 | Petri Soronen: | On siinä tainnut "maalikolla" olla ihmettelemistä "että hä, tollasellako se oikee vejetään" ja :( ilmeellä :D | |
| 07.04.2007 17:19 | Mikko Mäntymäki: | Lari, olisiko ollut silloin kun Dr16-vetureita testattiin Hki-Pri junissa 1980-1990 välillä. Olisi mukava nähdä kuva isovaaleesta porin radalla. | |
| 07.04.2007 18:21 | Jonne Reitti: | Täytyy toivoa, että pohjosesta vapautuisi Isoja Vaikeita vaasan IC-junien käyttöön. Jos Kemijärven yöjunat joskus tulee olemaan IC-kalustollisia, niin siinä olisi kans oiva käyttökohde tälle komealle kulkupelille. | |
| 08.04.2007 19:19 | Otso Etelämäki: | Kemijärven radalla on tietääkseni Dr16:n sn 100, kun taas Dv12 120km/h. Tämä siis vain muistikuva, ei tarkkaa tiatoo. | |
| 09.04.2007 11:40 | Jouni Parkkonen: | Ei Rovaniemeltä Kemijärvelle kyllä saa päästellä satasta kovempaa - sn 100 on koko matkan. | |
| 09.04.2007 16:18 | Mikko Mäntymäki: | Rovaniemi-Kuusivaara Sn100 ja Kuusivaara-Kemijärvi Sn80. Lähde JTT 5.23 | |
| 09.04.2007 20:06 | : | Dr16 vetureita testattiin pikajunissa n. 1990-192 välillä Tampere-Pori. Helsingistä asti eivät tulleet. Oletko Mikko ehkä lukenut jo kirjan, josta kertoo sivusto http://www.isovaalee.info | |
| 10.04.2007 12:19 | Petri Nummijoki: | Ei tehon riittävyys voi olla ongelmana Kemijärven yöjunan kanssa, koska siinä on vaunuja vain 6-8 ja ajonopeuskin alhainen. Sen sijaan on todellinen ongelma, jos Dr16 jää 30 asteen pakkasessa linjalle ja vaunuista katoaa lämpö. Apuveturin saaminen voi kestää tunteja. Dr16-veturin epäluotettavan maineen takia on ymmärrettävää, jos VR ei halua ottaa tätä riskiä. Sen sijaan on paljon epätodennäköisempää, että aggregaattivaunu rikkoutuu ja veturi vielä hyytyy linjalle samanaikaisesti. Siksi aggregaattivaunu vaikuttaa paremmalta ratkaisulta ja sen toimivuudesta on paljon käyttökokemuksiakin sähköistämättömien ratojen IC-junista. | |
| 10.04.2007 14:32 | Ari Palin: | Eli siis aggregaattivaunusta huolimatta tarvitaan junaan Dr16-veturi varmuuden vuoksi. Saman asianhan ajaisi 2xDr16-veto. Vai tarkoititko, että juna saadaan aggregaattivaunun rikkoutuessa vedettyä kohtuullisessa ajassa ulkosyötön piiriin? | |
| 10.04.2007 15:02 | Lasse Härkönen: | Eiköhän Petrin pointti ollut juuri tuo että jos aggregaatti hajoaa niin päästään kuitenkin ihmisten ilmoille ja jos veturi hajoaa niin saadaan kuitenkin lämpöä junaan. | |
| 10.04.2007 15:28 | Petri Nummijoki: | Tuota juuri tarkoitin, että aggregaativaunua käytettäessä suuria ongelmia syntyy vain, jos aggregaatti ja veturi (Dv12) rikkoutuvat samanaikaisesti. Tämä lienee äärimmäisen epätodennäköistä. 2xDr16 olisi melkoista vetovoiman haaskausta, kun junaan riittää suorituskyvyn puolesta yksi Dv12. | |
| 10.04.2007 16:34 | [Tunnus poistettu]: | Höpsistä pussiin. Eihän sähköradan junissakaan ole aggregaattivaunua siltä varalta, että ajolangasta katoaa sähkö, mikä näyttää olevan itse asiassa aika yleinen ongelma nykyisin. Toki kaksinkertainen varmistus on hyvä asia, mutta vaaditaan se sitten kaikkialle, ei vain Kemijärven radalle. | |
| 10.04.2007 17:34 | Petri Nummijoki: | Ajettuihin kilometreihin verrattuna pitkäaikainen (tunteja kestävä) sähkökatkos lienee hyvin harvinainen. Jos se ei sitä olisi niin epäilemättä kaksinkertainen varmistus vaadittaisiin. Sen sijaan Dr16-vetureiden luotettavuudesta en olisi niinkään varma. Miksi Eifet-aggregaattivaunuja on ylipäätään rakennettu, jos Dr16 olisi idioottivarma veturi? Dr16-vetureitahan oli olemassa jo ensimmäistenkin IC-vaunujen valmistuessa. | |
| 10.04.2007 22:20 | Pasi Kokkonen: | Eipä taida Eifettien olemassa olo perustua mitenkään Dr16:sen väitettyyn epäluotettavuuteen. Eifetithän kulkee paljolti siellä, missä Dr16 ei. Esim. Vaasan linjalla. | |
| 10.04.2007 22:52 | [Tunnus poistettu]: | Tunteja kestävä sähkökatkos sattuu mm. silloin kun ajolanka putoaa. Ja se ei kyllä viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut mitenkään harvinaista. Harvinaisempaa Dr16:n hyytyminen linjalle on ollut. | |
| 10.04.2007 22:56 | Jani Niemelä: | Juuri näin Eifet vaunujen hankinta ja Dr16 veturit eivät liity toisiinsa millään tavalla! Dr16 vetureihin alunperin sähkönsyöttö mahdollisuus haluttiin juuri VR:n puolelta. agregaattivaunut taas rakennettiin lähinnä tilausajo juniin, ja pika- ja yöjuniin syöttämään lisäsähköä. Dr16 vetureiden sähkösyötössä ei ole sen enempää epäluotettavuutta kuin vetureiden maine, joka kärsi lähinnä niiden alkutaipaleen ongelmista ja lähinnä proto vetureiden lastentautien takia. Rovaniemi-Kemijärvi linjalla yksikin veturi suoriutuu junan vetämisestä ongelmitta ja muutakin vedettävää esim. Tavarajunan vetoakin Kemijärven suuntaan on ja vieläpä syksystä alkaen kaksinkertaisesti. Onnistuu veturikiertokin luontevasti! | |
| 10.04.2007 23:49 | Kimmo Pyrhönen: | Oikaistaan nyt sen verran, että Dr16 veturit oli päätetty sijoittaa Ouluun. IC-vaunujen vetotarvetta oli muualla, joten Eifet-vaunut päätettiin rakentaa. On aivan toinen messu se, miksei Dr16-sarjaa hajautettu tai miksi esim. Jyväskylän IC-junat säilyivät Dr13-vedolla. | |
| 11.04.2007 09:34 | Petri Nummijoki: | Dr16-vetureita oli tarkoitus rakentaa paljon enemmän kuin 23 kpl ja korvata niillä kaikki Dr12- ja Dr13-veturit sekä myös osa Dv12-, Dv15- ja Dv16-sarjoista. Siten niitä olisi hyvin riittänyt kaikkiin IC-juniin eikä Eifet-vaunuja olisi tarvittu mihinkään. Mutta eihän suunnitelmasta tietysti tullut mitään, kun Dr16-veturin käyttövarmuus ei ollut alkuunkaan vaaditulla tasolla eikä jatkohankintoja kannattanut tehdä. | |
| 11.04.2007 09:40 | Petri Nummijoki: | Ajolankojen putoamisia toki sattuu mutta se ei tarkoita, että kaikki ko. radalla kulkevat junat ajettaisiin matkustajineen virrattomalle alueelle tuntikausiksi seisomaan. Silloin junat tietysti pyritään pysäyttämään jonnekin lähiasemille, joista korvaava kuljetus on järjestettävissä. | |
| 11.04.2007 09:49 | Petri Nummijoki: | Dr16-vetureissako olikin vain alkutaipaleella ongelmia? Miksi täällä http://vaunut.org/kuvasivu/6027 lähes 40 vuotta vanha Dv12 vetää silti alle 20 vuotta vanhoja Dr16-vetureita romutukseen? Ei kai ensiluokkaisia vetureita romutettaisi noin nuorina? Ns. sarjavalmisteisissakin yksilöissä on jouduttu tehoja pudottamaan 10 % alkuperäisestä, jotta moottorit kestäisivät edes jotenkin. | |
| 11.04.2007 10:05 | [Tunnus poistettu]: | Petri: kaikella kunnioituksella, mutta miksi tarkastelet asiaa noin subjektiivisesti? Tosiasia on kuitenkin se, että Dr16:n vetovoima riittää mainiosta Kemijärven liikenteessä käytettävien runkojen vetoon nykyisillä aikatauluilla. Mitä tulee veturin 1500V:n syöttöongelmiin, tämä ei pidä paikkaansa - jos veturin pääkisko on jännitteellinen, myös 1500V:n syöttö toimii pääosin moitteetta. Toki muita vikoja vetureissa on, kuten niitä on kaikessa muussakin kalustossa, Pendolinoista puhumattakaan, mutta 1500V:n syötössä ei todellakaan ole sellaista määrää ongelmia, mitä julkisuuteen on VR:n taholta tuputettu. Tai sitten on, mutta näitä ongelmia eivät ole havainneet kuljettajat, konduktöörit, liikenteenohjaus tai varikoiden huollot, ehkä pääkonttori Helsingistä ja siellä työskentelevät merkonomit tietävät asian paremmin kuin päivittäin Dr16:ien kanssa työskentelevät ihmiset. Protot poikkesivat sarjavehkeistä niin paljon, että niistä on luovuttu mm. korkeiden huoltokustannusten ja varaosien vaikean saannin vuoksi. Jjoskaan en tiedä että onko lajinsa viimeinen edustaja, ronttonen kavereiden kesken, vielä liikenteessä. | |
| 11.04.2007 10:14 | Pasi Kokkonen: | Tokihan uudessa veturissa aikoinaan oli paljonkin vikoja joita kyllä on saatu korjattuakin. Suurin syy sarjan pienuuteen taisi kuitenkin olla päätös rataverkon sähköistämisen puolesta. Ei enää nähty tarpeelliseksi ostaa suurta sarjaa dieseleitä kun radat piti sähköistää varsin nopeassa tahdissa. No tahti pääsi vaan laimenemaan vuosien varrella. | |
| 11.04.2007 10:26 | Petri Nummijoki: | Eihän tässä vetovoiman riittävyydestä ole kysymys. Minähän totesin itse jo tuolla yllä, että Kemijärven junaan riittää yksi Dv12 eli suorituskyvyn osalta ongelma on ennemmin siinä, että Dr16 olisi Kemijärven junassa vetovoiman haaskausta. En myöskään yhtään epäile, etteikö sähkönsyöttökin toimisi pääosin moitteettomasti mutta onko se riittävästi? Muistuttaisin samalla, että sarjavalmisteisistakin Dr16-vetureista 2814 romutettiin tasoristeysonnettomuuden jälkeen, vaikka huomattavasti vanhempia Dv12-vetureita on korjattu paljon pahempien törmäyksien jälkeen takaisin ajoon. Tämäkin kertoo jotain. | |
| 11.04.2007 10:33 | Petri Nummijoki: | Pasi. Ensimmäinen Dr16 valmistui 1985 ja päätös rataverkon jatkosähköistämisestä tehtiin vasta 90-luvun alussa. Jatkosähköistämisestä siis päätettiin vasta sen jälkeen, kun VR oli ehtinyt tuskailla yli puoli vuosikymmentä Dr16-vetureiden teknisten ongelmien kanssa. | |
| 11.04.2007 10:38 | Petri Nummijoki: | Siis 80-luvulla nimenomaan suunniteltiin, että Imatra-Joensuu-radan sähköistämisen jälkeen sähköistetään enää vain Raahen rata. Muulle rataverkolle oli tarkoitus tilata Dr16-vetureita mahdollisesti jopa 200 kpl. | |
| 11.04.2007 10:46 | [Tunnus poistettu]: | Petri: puhut koko ajan itseäsi pussiin. Kyllä, ajolankojen putoamisia sattuu. Kyllä, junia ei jätetä tuntikausiksi virrattomalle alueelle seisomaan. Joku sanoi Kemijärven radasta, että voi kestää tunteja ennen kuin paikalle saadaan varaveturi. Millä tavoin tämä poikkeaa sähköistetyistä korpiradoista? Jos junia ei "ajeta virrattomille alueille tuntikausiksi", millä ne siirretääbn pois virrattomilta alueilta? Sähköveturin akkujen voimalla vai työntääkö konduktööri. Siihen sinulla ei tietenkään ollut kommentoitavaa, että ajolankojen tippuminen on (ainakin) viime vuoden aikana ollut selvästi yleisempää kuin Dr16:n hyytyminen linjalle. Summa summarum: ei ole olemassa teknisiä perusteluja sille, että Kjä:n junia ei voitaisi ajaa Dr16:lla. Perusteluna on ainoastaan VR:n käsittämätön haluttomuus ajaa kannattavaa (se OLI kannattava kunes VR hankki Edamit) väliä. Ilmeisesti ainoa syy on johdon halu pitää kiinni kerran töräyttämästään "Kemijärvelle ei ajeta" lausunnostaa. Johto vaihtoon, omistajaohjaus käyttöön. Nykyinen systeemi on taloudellisestikin käsittämättömän pöljä: LVM maksaa VR:lle jotta tämä suostuu liikennöimään ja VR palauttaa rahat osinkoina valtiolle. HALOO, onko siellä ketään kotona? | |
| 11.04.2007 10:53 | Pasi Kokkonen: | Semmoinen pointti vielä, että jos Kemijärvelle tarvitaan kuitenkin veturi, niin kuinka paljon se voi maksaa, että ne samat vaunut jotka jäävät Rovaniemelle päiväksi seisomaan vedettäisiin Kemijärvelle seisomaan? Varsinkin, kun kyse on vain muutamasta vaunusta. | |
| 11.04.2007 10:54 | Pasi Kokkonen: | Petri: Etkös sinä itse kirjoita kirjassasi, että se oli enemmänkin poliittinen päätös sähköistää radat eikä tilata Dr16:sia lisää? 5 vuotta protovaihetta ei ole mitenkään tavatonta jos verrataan esim. Pendoon. | |
| 11.04.2007 11:06 | Petri Nummijoki: | Se on toinen Petri, joka on kirjoittanut tarkoittamasi kirja. | |
| 11.04.2007 11:08 | Petri Nummijoki: | Pjh. Dr16-vetureita jäi ainakin 90-luvulla tilastojen mukaan linjalle noin 50000 ajokilometrin välein. Toisaalta esimerkiksi Helsingin ja Oulun välillä (680 km) ajetaan nykyään päivittäin noin 10 matkustajajunaparia eli vuodessa Helsinki-Oulu-reitin matkustajajunat ajavat yhteensä noin 5 miljoonaa kilometriä. Jos tällä reitillä sattuu vaikkapa 10 kertaa vuodessa tapaus, jossa joku näistä matkustajajunista jää sähkökatkoksen takia linjalle niin silti käyttövarmuus on 10-kertaa parempi kuin Dr16-vetureilla. Tämä on se pointti, mitä minä ajan takaa. | |
| 11.04.2007 11:14 | Petri Nummijoki: | Pasi. Kemijärvelle tarvitaan tavarajunan takia veturi mutta siinä on käytettävä radan kunnon vuoksi Dv12-sarjaa, jos on tarvetta käydä myös Sallan suunnalla. Näin Dr16-veturia ei voida yhdistää tavarajunan kanssa samaan kiertoon vaan sen käyttäminen vaatisi jonkin Oulun ja Rovaniemen välillä kulkevan sähkövetoisen junan muuttamista Dr16-vetoiseksi. | |
| 11.04.2007 11:36 | [Tunnus poistettu]: | Petri, jos tässä kerran saivartelemaan lähdetään, niin mikä estäisi Dr16:n käytön Ol-Roi-välillä jossain junassa? Selityksistä päätellen opettajasi on ala-asteella ollut varmaan joku Pentti Jaatinen, yläasteella Pertti Jaatinen ja varsinainen oppi-isäsi on muuan Anssi Jaatinen. | |
| 11.04.2007 11:56 | [Tunnus poistettu]: | Petri: vielä ihan semmonen täysin merkityksetön knoppi, mutta mainitsit tuossa, että Valkot jäävät linjalle keskimäärin puolen miljoonan kilometrin välein. Roi-Kjä-pätkä on muistaakseni 83 kilometrin mittainen, eli eessuntaassun 166 kilometriä. Jos vuodessa on päiviä 365 ja lasketaan nyt sen mukaan, että joka päivä ajetaan, niin Valkot taittavat ko. väliä vuodessa 60590 kilometriä. Tämä siis vain ohimennen sanoen, jotta ymmärtäisit asian suhteellisuuden, mutta eihän yliopistossa kaikkea opeteta. | |
| 11.04.2007 11:58 | Petri Nummijoki: | Mikään ei estä Dr16-veturin käyttöä Oulun ja Rovaniemen välillä. Se vain maksaa enemmän, kuin sähköveturilla ajeminen. Ja voit olla aivan rauhassa. En tiedä koskaan tavanneeni yhtäkään Jaatista. | |
| 11.04.2007 12:05 | Petri Nummijoki: | Siis Dr16 jäi linjalle noin 50000 km:n välein eikä 500000 km:n. Voi olla, että lukema on sittemmin (ainakin toivottavasti) hieman noussut mutta tuskin moninkertaisesti. Ja olet aivan oikeassa. Ei linjallejääntejä Rovaniemen ja Kemijärven välillä sattuisi keskimäärin kuin ehkä kerran vuodessa mutta ainakin omasta mielestäni se on jo liikaa. Lisäksi tämä ei tarkoita, etteikö lämmitys voisi reistailla useamminkin. | |
| 11.04.2007 12:52 | [Tunnus poistettu]: | Edelleenkin myös muita junia kuin Kemijärven junia jää linjalle vuositasolla moninkertainen, tai oikeammin monikymmenkertainen määrä. Miksi linjallejäänti Rovaniemen ja Kemijärven välillä on katastrofi, kun se muualla maassa kuuluu liikennöinnin normaaleihin riskeihin? Edelleen, kukaan ei ole vielä tähän päiväänkään mennessä lyönyt faktoja pöytään Dr16:n sähkönsyöttöhäiriöistä, eli että kuinka monta kertaa esimerkiksi viime vuonna Valkoista ei saatu 1500 volttia ulos silloin, kun sitä olisi tarvittu? Tähän varmasti löytyy desimaalin tarkkuudella vastaus, mikäli rohjetaan kritisoida vetureiden luotettavuutta. Ei mitään spekulointeja, arvailuita, huhuja vaan nyt ihan rohkeasti aiheeseen liittyvää dokumenttia pöytään, kiitos. | |
| 11.04.2007 13:46 | Petri Nummijoki: | Ikävä kyllä todellista faktaa lienee vain VR:n suunnalla. Faktana voitanee kuitenkin pitää, että sähköveturia tai aggregaattivaunua käytettäessä sähkölämmitys toimii ilmeisen hyvin. Samoin faktaa on, että Dr16-veturin kanssa on ollut kosolti ongelmia ja sitä ei ole säännöllisesti sijoitettu tehtäviin, joissa matkustajavaunujen lämmitys olisi jäänyt veturin varaan. Se on sitten jokaisen omassa harkinnassa, voiko tästä vielä tehdä johtopäätöksiä. | |
| 11.04.2007 14:02 | Lari Åhman: | Eikös Kolarin yöjunissa ole käytetty Valakkoa sähkönsyöttäjänä autovaunuille ties miten kauan? Jos oikein olen asian ymmärtänyt. | |
| 11.04.2007 14:07 | Petri Nummijoki: | Siksi kirjoitinkin matkustajavaunujen lämmitys, joka lienee kriittisempi asia. | |
| 11.04.2007 15:02 | [Tunnus poistettu]: | Nyt vähän ryhdikkyyttä kommentteihin tähän asiaan liittyen. Edelleenkään tuo ei todista sähkönsyöttöongelmista -siis huomio ONGELMISTA yhtään mitään, jos vaunujen lämmitykseen 1500:aa ei ole käytetty. Se lienee päivänselvää, ettei Valkon potku riitä lämmittämään 15 vaunuista junaa kokonaan, mutta onko se ONGELMA vai puhutaanko ominaisuudesta? Jos sulla on litran purkki maitoa, niin onko se ONGELMA, ettei siihen mahdu kahta litraa maitoa? Ongelmaksi syöttö muodostuu siinä vaiheessa, mikäli se esimerkiksi on epäluotettava, mutta tällaisia faktojahan me emme ole kuulleet vielä mistään. Toki tämän suuntaisia väitteitä ovat kaikki VR:n julkisuuteen kertomat asiat pullollaan, mutta miksi saamme talon sisältä ristiriitaista informaatiota Dr16:n sähkönsyötön luotettavuudesta? Miksi "ongelmasta" tiedetään Helsingissä enemmän kuin esimerkiksi Oulussa, jossa koko ongelmasta ei ole edes kuultu? | |
| 11.04.2007 15:25 | Petri Nummijoki: | Ei se mitään todistakaan mutta ei myöskään pari (suhteellisen hyvillä keleillä) onnistuneesti ajettua junaa todista, että sähkönsyöttö toimisi aina. Muistan kuitenkin, että 90-luvun alussa ensimmäisiä sarjavalmisteisia Dr16-vetureita Ouluun sijoitettaessa sanottiin, että suurimmat vielä jäljellä olevat epävarmuudet liittyvät nimenomaan junalämmitykseen. Ainakaan 15 vuotta sitten lämmityksen toimivuudesta ei siis oltu vielä vakuuttuneita. En tiedä onko tilanne sittemmin muuttunut. | |
| 11.04.2007 16:36 | [Tunnus poistettu]: | Edelleen Petri vertaa omenoita ja kuusenkäpyjä. Jos 90-luvulla Valakkoja jäi linjalle yleensä 50000 km välein, niin paljonko niitä silloin jää todennäköisesti tietyllä 80 km pätkällä? Vihje: luku ei ole "50000 km välein". | |
| 11.04.2007 17:40 | Petri Nummijoki: | Pjh. Mielestäni vastasin tähän jo tuossa muutamaa viestiä ylempänä. Pohjimmiltaanhan kysymys on vain siitä, minkälainen vikatiheys hyväksytään. Jos katsotaan, että juna saa aivan oikeutetusti hyytyä kerran talvessa välille niin varmasti Dr16 on tämän tavoitteen saavuttamiseksi riittävän luotettava. Jos taas tuollainen hyväksytään esim. kerran viidessä vuodessa niin tilanne lienee toinen. | |
| 11.04.2007 18:59 | Jani Niemelä: | Tässä Dr16 keskustelussa joiden periaatteelliset ajatukset menevät faktojen edelle. Todellisia syitä kyseisen yhteysvälin liikenteen hoitamiseen ei ole. Osa keskuskustelijoista puhuu mutu tietoja eli ei perustu mihinkään. Todellisuudessa Dr16 vikatilastot ovat muuttuneet rajusti proto vetureiden hylkäyksen jälkeen. Tänä päivänä tilastojen perusteella ei voi sanoa, että veturisarja olisi sen vikaisempi kuin jokin toinen. Mitä tulee veturikiertojen ja vetovoiman haaskaukseen. Syksystä 2007 alkaen Kemi-Kemijärvi välin tavarajuna liikennne kaksinkertaistuu eli Dr16 veturikierron järjestäminen helpottuu huomattavasti. Sekä tällöin saadaan kyllä Dv12 vetureita Sallan jne. liikenteeseen. Vetovoiman haaskaus mielenkiintoinen termi jos tätä ajatusleikkiä jatketaisiin niin Suomessa haaskataan paljon vetovoimaa ja näin ollen jäisi paljon junia ajamatta. | |
| 11.04.2007 19:13 | [Tunnus poistettu]: | Vekille kuitti: "Todellisia syitä kyseisen yhteysvälin liikenteen hoitamiseen ei ole."... :-D | |
| 11.04.2007 19:43 | [Tunnus poistettu]: | Oikeastaan jatkankin vielä itseäni tuohon lähettämääni kommenttiin 11.4.2007 klo 15.02 liittyen. En ole kuullut Dr16:n sähkönsyöttöongelmista talon sisältä mistään muualta kuin pääkonttorista: (kuten aiemmin kerroin) liikenteenohjaajat, kipparit, kuljettajat, eivätkä ilmeisesti matkustajatkaan ole aiheesta valittaneet, kun taas VR pääkonttori on kyseisestä asiasta eniten marissut. Eniten marinoita kuljettajilta, liikenteenohjaajilta, kippareilta ja matkustajilta ja vähiten pääkonttorista olen kuullut, kun asia on liittynyt Pendolinoihin. Kumpi puhuu totta, VR virallinen tiedotuskanava pääkonttorista, vai päivittäin mainittujen junien tai vetureiden kanssa asioivat sadat, elleivät jopa tuhannet ihmiset? | |
| 11.04.2007 19:58 | Jani Niemelä: | Juuri Näin!!! "Todellisia syitä kyseisen yhteysvälin liikenteen hoitamiseen ei ole."... | |
| 11.04.2007 20:08 | Eero Heinonen: | Tämä nyt ei liity suoranaisesti tähän aiheeseen, mutta linjallejääntitaulukon sijaan minua kiinnostaisi nähdä huollossa kulunut aika suhtessa muihin dieselveturisarjoihin, joiden rakenne ja tekniikka on kuitenkin poikkeuksetta parikymmentä vuotta vanhempaa. Tosin sitä mukaa kun vanhoihin jääriin on laitettu lisää teknolokiaa, on ero Dr16:ta varmasti kaventunut..;) Juuri moneen kunnossapidon kannalta hankalaan tekniikkaan Vaikeessa tehtänee mittavia muutoksia luotettavampaan suuntaan. Ehkä sitäkin voidaan huoltaa sen jälkeen niin, kuten joku on joskus vinoillut: Lisätään vain öljyä ja naftaa ja eikun kovaa ajoa. :) | |
| 11.04.2007 20:22 | Eero Heinonen: | Ja tämä liittyy suoranaisesti, meille kaikille Kemijärven ystäville lääkäri määrää klo 21 TV2:lta suomalaista laatu tv-draamaa, Kemijärvellä kuvatun Taivaan Tulet-sarjan viimeinen osa siis tänään! | |
| 11.04.2007 20:33 | [Tunnus poistettu]: | Veki: syitä vai esteitä? | |
| 12.04.2007 08:25 | Petri Nummijoki: | Jos Dr16 on niin tavattoman luotettava niin miksi Oulu-Rovaniemi-radan liikenne kuitenkin hoidettiin sinisillä vaunuilla sähköistyksen valmistumiseen saakka? Eihän silloin olisi ollut mitään syytä karsia IC- ja Eil-vaunuja Oulussa pois, kuten oikeasti tehtiin. Tehojen puute ei tässäkään kelpaa selitykseksi, koska ko. välillä päiväpikajunat olivat keveitä eli yleensä vain 3-8 vaunua. | |
| 12.04.2007 08:31 | Petri Nummijoki: | Minä olisin kyllä kiinnostunut tietämään Dr16-vetureiden nykyisen linjallejääntitiheyden, jos se on kerran muuttunut olennaisesti takavuosista. Jos sinulla Veki on tuore tilasto niin pystyisitkö esittämään sen täällä? | |
| 13.04.2007 09:26 | Petri Nummijoki: | Veturimies-lehdessä julkaistujen tilastojen mukaan Dr16-vetureille sattui vuosina 1993-1995 linjallejääntejä noin 18-23 kpl miljoonaa ajokilometriä kohden. Tämä siis aikana jolloin kaikki sarjavalmisteisetkin veturit olivat jo liikenteessä ja ensimmäisen veturin valmistumisesta (1985) oli noin 10 vuotta, joten alkuvaiheen ongelmilla näitä ei voi enää selittää. Kuvaavaa on, että 1994 pidettiin Dr16-vetureiden osalta tavoitearvona enintään 20 kpl linjallejääntejä miljoonaa kilometriä kohden, kun jopa vanhalla Dr13-veturilla vastaava tavoite oli 15 kpl. | |
| 13.04.2007 09:52 | Miika Rissanen: | Tosin kaikki prototkin olivat vielä liikenteessä 93-95. | |
| 13.04.2007 10:10 | Mikko Mäntymäki: | Veturimies-lehdessä 4/1994 sivu-15 oli yksi kuvaaja veturien linjalle jäänneistä vuonna 1994. Veturimieslehdessä 4/1995 sivu-18 oli juttua Dr16-veturien tehon vähennyksestä, jossa kunnossapito esitti 10% tehon alennusta. Linjalle jääntien tavoitteeksi vuonna 1994 pidettiin kuten edellä mainittiin Sr1 8kpl/milj vkm, Dv12 10kpl/milj vkm, Dr13 15kpl/milj vkm ja Dr16 20kpl/ milj vkm. Mikä oli Dr13 ja Dr16-sarjojen linjalle jääntien määrät vuonna 2000? |