05.04.1977 / Mommila, välillä Pursijärvi–Mommila
05.04.1977 Kovin pehmyttä on "ranskan rauta", vaiko onko tämä joustavaa kolari-turvallisuutta - Dv:n runko ei tainnut edes vääntyä. Dr13 2303 vastaan Dv12 2614.
Kommentit
| 09.04.2007 23:41 | Pasi Kokkonen: | Kyllähän yksi suomalainen aina yhden ranskalaisen pähittää, mennen tullen. | |
| 10.04.2007 14:30 | Lari Nylund: | Dr13 2303. Voisi lisätä myös kuvatekstiin. | |
| 10.04.2007 20:51 | Tapio Muurinen: | Kuvistakin hyvin näkee, kuinka turvaton Huru-13:n ohjaamo oli onnettomuustilanteissa. Aluskehys, seinät ja katto muodostivat itsekantavan korirakenteen. Erillinen ohjaamo oli muutamalla pultilla kiinnitetty, turvanokkana vähän vahvempi levy ja miehistö heti siinä takana. Kiiretilanteessa hyvä jos ehdit heittäytyä ratamoottoriosaton puolelle, joka sekin muutti muotoaan. Pelätyimpiä olivat varmaan kohtaamiset sora- ja tukkiautojen kanssa, tällaisista tapauksista puhumattakaan. Mutta jos olisi oikeasti pelännyt, niin eihän näitä olisi voinut ajaakaan. - Olivat vain mietteitä, mitä olen kuullut. | |
| 11.04.2007 17:33 | Aulis Korva: | Mistäs kolari johtui? Oliko vaihde väärässä asennossa? | |
| 11.04.2007 21:33 | Tapio Muurinen: | Jorma kertoikin kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/35599 poikkeustilanteesta ja ilmeisesti inhimillisestä erehdyksestä. | |
| 20.02.2010 10:09 | Mikko Ketolainen: | http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=910&a=8421 | |
| 12.04.2011 22:15 | Tapio Muurinen: | Ei tainnut Dr13 2303 ennättynyt saada 2 milj. täyteen. Tällähän meni sarjansa ensimmäisenä 1 milj. rikki kahdeksan vuotiaana (keväällä 1971). | |
| 24.05.2012 07:47 | [Tunnus poistettu]: | Höyryveturille moinen kolahdus olisi ollut pikkuvaurio eikä muuta - mutta senhän tietää miten käy kun huteratekoinen leikkikalu on asialla... | |
| 24.05.2012 13:39 | Niila Heikkilä: | Mites kahden höyryveturin törmäys? | |
| 24.05.2012 14:07 | Petri Nummijoki: | Höyryveturissa kattila suojannee kohtuullisesti törmäyksessä mutta tuskin sitäkään voi silti erityisen turvallisena pitää. Höyryveturissa voi polttaa itsensä, jos kattila ei pidä höyryjä sisällään, tenderi sisältöineen saattaa tulla onnettomuustilanteessa niskaan ja puoliavoin heiveröinen hytti tuskin tarjoaa paljoakaan suojaa esim. veturin kaatuessa. | |
| 25.05.2012 05:56 | [Tunnus poistettu]: | Höyryveturien törmäyksestä: eipä siinä tullut pahojakaan vaurioita kun kaksi Trumania iski nokat yhteen. Konepajalle molemmat kyllä mutta vaurioita tuli lähinnä keulaosiin. Höyryt purkautuvat lähimmästä vuotokohdasta, kolarissa enimmäkseen keulasta. Tenderi tai halkotila on kieltämättä ongelma - mutta monessako höyryveturikolarissa hiilet tai halot ovat lähteneet liikkeelle muuten kuin veturin kaatuessa? Avoimesta kuljettajansuojuksesta pois pääseminen on helppoa verrattuna umpinaiseen hyttiin - alskin surmanloukusta nyt mitään puhumattakaan! Ja sitten kun höyryveturi ja moottorivehje ajavat kolarin: suuremmat vauriot esmes Kuurilassa tuli moottorivehkeeseen joka meni kerta kaikkiaan romuksi - Hr1 1005 on vieläkin olemassa. Siinäkin kolarissa suurimmat vammat ja kuolintapaukset tulivat itse kolarin aiheuttamista suurenergiavammoista - höyry, tulipesän hiillos tai päälle vyörynyt hiilikasa ei aiheuttanut tiettävästi mitään. Ja jos tapahtuu tuollainen äkkipysähdys jossa hätäjarrut eivät ehdi vaikuttaa, niin silloin päälle tuleva tenderin sisältö on enää rikka rokassa verrattuna takaa päälle painavaan junarunkoon! |
|
| 25.05.2012 12:06 | Petri Nummijoki: | Kuurilan onnettomuudessa myös Hr1:n kuljettaja menehtyi. Lämmittäjä siitä selvisi mutta hänen selviämistään ilmeisesti auttoi, että hän sai kannuista öljyä päälleen ja tämä suojasi palovammoilta. Kuurilan onnettomuudessa Hr1-vetoisen junan vauhti oli 70-80 km/h ja vastapuolena kevyt moottoripikajuna. Kempeleen onnettomuudessa 1977 oli pikajunalla vauhtia 110 km/h, pikajunan paino Kuurilan pikajunaa suurempi ja vastapuolena raskas malmijuna mutta siinä kaikki veturimiehet säilyivät hengissä. Malmijunan miehistö hyppäsi veturista pois ja pikajunan miehistö suojautui konehuoneen puolelle: http://vaunut.org/kuva/34365. |
|
| 25.05.2012 12:26 | Kimmo T. Lumirae: | Minulla on ollut tieto, että Kuurilan onnettomuudessa menehtyi kolme VR:läistä: moottorijunan kuljettaja, koneapulainen ja yöjunan konduktööri. Tämän mukaan Hr1:n kuljettaja olisi selvinnyt hengissä. |
|
| 25.05.2012 12:43 | Petri Nummijoki: | Kyllä minun mielestäni molemmat kuljettajat kuolivat ja oheinen kirjoitus näyttäisi tukevan tätä. Tosin tuossa onnettomuuskuvauksessa lienee sikäli asiavirhe, että kohtaus väitetään siirretyn Iittalasta Kuurilaan. Minun käsitykseni mukaan asia oli päinvastoin eli kohtauksen piti olla Kuurilassa mutta junaohjaus halusi siirtää sen viime hetkillä Iittalaan. Junaohjaus kun oli siinä käsityksessä, että MP41 on Leteensuolla jumissa kääntymättömän vaihteen vuoksi. http://hyvarinen.blogspot.com/2007/03/50-vuotta-kuurilan-rautatieonnettomuude.html |
|
| 25.05.2012 14:08 | Kurt Ristniemi: | Uutisfilmin http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/junien_yhteentormays_kuurilassa_16980.html#media=16983 mukaan 1005:n kuljettaja kuoli Kuurilan törmäyksessä. Filmissä myös kuvataan onnettomuuteen johtaneet syyt. | |
| 25.05.2012 21:55 | [Tunnus poistettu]: | Tämä Paavo Nurmi selostajana on eri mies kuin juoksijakuningas; Paavo Tapio Nurmi oli huomattavasti nuorempi mies, muistaakseni filosofian (tai valtiotieteen, en muista varmasti) maisteri ja Yleisradion toimittaja jonka ominta aluetta oli VENERADIO. Hän menehtyi nopeasti kehittyneeseen sairauteen alle 50-vuotiaana ja mm. merikapteeni Paul J Lammi, Meripelastusseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja, kirjoitti hänelle hienon muistokirjoituksen seuran vuosijulkaisuun. | |
| 06.04.2018 10:31 | Paul T. J. Koskinen: | Lapsuusmuisto Kuurilan jutusta: Asuimme silloin Hämeentiellä ja onnettomuuden jälkeen kerättiin ropoja Hr1 kuljettajan leskelle. Asuivat samassa pihapiirissä. Asuivat muuten Eero ja Jussi myös..ptj. |