??.??.???? / Lahti
??.??.???? Oletettavasti kaikki käyneet tälläkin paikalla.
Kommentit
| 13.04.2007 19:12 | Veijo Malk: | Oikean vastauksen voi varmistaa sunnuntaina. | |
| 13.04.2007 19:13 | Nalle Fyrqvist: | Olisiko ko. asema Lahti? | |
| 13.04.2007 19:20 | Veijo Malk: | No just minutti meni.Tunsitko kuvasta,vai pystyitkö lukemaan kilvestä? | |
| 13.04.2007 20:47 | Nalle Fyrqvist: | Pystyin lukemaan kilvestä. | |
| 13.04.2007 20:48 | Ilkka Hovi: | C-veturin jälkeinen toinen vaunu? ONko ensimmäisiä osalstollisia matkustajavaunuja? Mielenkiintoinen korkeusero Ga vaunuun nähden. |
|
| 13.04.2007 21:43 | Reijo Salminen: | Olisi kannattanut photoshopata tuo kilpi piiloon, olisi saattanut tunnistaminen venyä minuuttien sijasta tunteihin | |
| 14.04.2007 00:16 | Jorma Rauhala: | Hyvä ettet mennyt muuttamaan kuvaa. Itse ei ollut/ole oikein vieläkään/ hajuakaan siitä että tämä on Lahti. Siis, kiitos etukäteen kaikille, että täällä ei esiinny mitään kikkailuja kuvissa. Rehtejä kuvia vain esille ja epärehdit saakoot ikuisen kadotuksen. | |
| 14.04.2007 00:16 | Joni Leskinen: | Kerava? | |
| 20.03.2010 20:33 | Jarno Piltti: | Onko kellään tietoa kuinka myöhään nuo ihka ensimmäiset matkustajavaunut oikein oli käytössä? Tässä kuvassa voi keskimmäisen vaunun kyljestä tarkalla silmällä tai hyvällä tahdolla ajatella erottavansa rivin luukkuja. Siinä tapauksessa olisi kyse yhdistetystä I ja II luokan vaunusta. Näistä luukuista käsin hoidettiin vaunun lämmitys työntämällä kuumalla vedellä täytetty säiliö sisään. Kolmannen luokan vaunuissa ei ollut minkäänlaista lämmitystä. Tämä on aika hataraa arvailua, ainut kuvallinen referenssi johon olen törmännyt, esittää rautatiemuseon pienoismalleja. Veikkaan että kuvan juna liikkuu Lahden ja Vesijärven sataman välillä. Eräässä postikorttikuvassa seisoo samannäköinen kolmen vaunun juna samalla raiteella. Kuva löytyy ainakin kirjasta "Lahti-Pietari -kulttuurirata". |
|
| 13.04.2011 19:20 | Ilkka Hovi: | Jarrukopillinen G-vaunu raiteella I. | |
| 10.05.2012 08:06 | Kurt Ristniemi: | Tämä on monin tavoin kiinnostava kuva ja sitä olisi hyvä päästä tutkimaan tarkemmin. Mitähän tässä mahtaa olla käytetty originaalina? | |
| 10.05.2012 12:00 | Kimmo T. Lumirae: | Lämmityksestä kuumalla hiekalla olen lukenut (missä se hiekka muuten kuumennettiin?) mutta en kuumalla vedellä täytetyllä säiliöllä. Pitäneekö paikkansa? | |
| 10.05.2012 13:01 | Kurt Ristniemi: | 1860-luvulla jokaisessa ensimmäisen luokan (B) osastossa oli oma ”lämmityspatteri” eli kuumalla hiekalla täytetty laatikko. Lämmityslaatikot oli sijoitettu penkkien alle, sinne ne asetettiin erikoisesti sitä varten tehtyjen suorakaiteen muotoisten vaunun ulkoseinässä olleiden aukkojen kautta. Myöhemmin käytettiin myös kuumaa vettä. Toisen (D) ja kolmannen (E) luokan vaunuissa ei ollut minkäänlaisia lämmityslaitteita aina 1870-luvun alkuun saakka. Alkuvuosina hiekanlämmityslaitoksia oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Myöhemmin, kun hiekan sijasta alettiin käyttää vettä, oli päivystysveturien tehtävänä muutamilla isommilla asemilla täyttää lämpölaatikot kuumalla vedellä. 1870-luvun alussa Riihimäki-Pietari-rataa varten tilatut vaunut varustettiin kamiinoilla. Tämä uutuus otettiin käyttöön myös jopa kolmannen luokan vaunuissa. Samalla lopetettiin vähitellen myös lämpölaatikoiden käyttö [vanhoissa vaunuissa]. |
|
| 10.05.2012 13:54 | Kimmo T. Lumirae: | Kakkos- ja kolmosluokan vaunuissa on ollut koko lailla holotna talviaikaan. Mutta se hiekan kuumentaminen, minkälaisilla kapineilla se tehtiin? Voisi kuvitella, että tarkoitusta varten oli joku iso uunisysteemi, jossa oli koloja aika monen hiekkalaatikon kuumentamiseksi, tai, jos hiekka kuumennettiin irtonaisena, niin...jaa-a, minkähännäköisellä vehkeellä kuumennetaan irtohiekkaa? Edelleen: riittikö lämmitys koko Hki-Hl -välille vai pitikö matkan varrella vaihtaa kuumat hiekat? |
|
| 10.05.2012 17:08 | Kurt Ristniemi: | Tämäpä harmillista: Luin ehkä pari kuukautta sitten tuosta hiekanlämmityksestä jostakin. Tod.näk. se oli joku netin kuva-arkisto tms. Mutta nyt en enää sitä löydä! Siellä taisi olla mm. valokuva hiekanlämmittäjänaisista ulkona nurmella ruokatunnilla. | |
| 30.01.2018 15:58 | Kurt Ristniemi: | Junan toinen vaunu on 5-osastoinen. Siten se ei ole I&II lk (C) vaunu tai salonkivaunu 1 (A), vaan mitä todennäköisimmin III lk vaunu (E). Toki se saattaa olla myös yhdistetty konduktööri-, matkatavara- & postivaunu. Sellaisen kuvaa en ole nähnyt, joten en tiedä montako osastoa - tai sivuovea - niissä oli. | |
| 30.01.2018 17:28 | Matti Lehtonen: | Vaikka alemmat luokat oli alkuun ilman lämmitystä, tason nousu entiseen verrattuna oli niissäkin tuntuva. Ei enää pidempiä taipaleita hevosreessä tuulen ja tuiskun kiusattavana ja kylmääkään kyytiä ei ajallisesti enää entisiä määriä. |