07.07.2007 / Kannus
07.07.2007 h 410. milloinka tässä junassa on alettu käyttää kahta veturia? olen nähnyt tässä vai yhden veturin
Kommentit
| 08.07.2007 19:27 | Pauli Kyllönen: | Varmaan veturisiirto Kokkolaan. | |
| 08.07.2007 19:34 | Jari Saarenpää: | ja milloinka tätä junaa on sanottu p410. lauantaina olin täällä niin tuli kuulutus että pikajuna 410 on myöhässä | |
| 08.07.2007 21:10 | Joose Rautemaa: | Jos olisi veturisiirto, niin miksi myös kakkosveturissa olisi virroitin ylhäällä, vai onko tämä taas joku optinen harha? | |
| 08.07.2007 22:35 | Miika Rissanen: | Sähköveturi ei syö turhaa energiaa samalla tavalla kuin diesel tyhjäkäynnillä. Sen takia se kannattaa kytkeä nippuun vetäjäksi. Siitä voi olla vaikka linjalla hyötyä jos yllättävä lisätehon tarve ilmenee. | |
| 08.07.2007 22:52 | Jorma Toivonen: | Käytännössä on usein helpompaa ja nopeanpaa kytkeä veturit monikäyttöön kuin laittaa veturi hinauskuntoon. Hinauskunnossa olevan veturin siirtely ratapihoilla tuottaa myös suuria ongelmia, vaihtotyöt tai lisämiehitys veturiin. Ainakin ennen oli matkustaja-junissa vetureiden hinaus kielletty, eli vastaavissa tilanteissa "muut syyt" ovat painavampia kuin lisääntynyt energian kulutus. | |
| 09.07.2007 02:32 | Jarkko Junkkari: | Veikkaisinpa myös, että todellinen energian kulutus ei paljoakaan eroa siitä, ajetaanko yhdellä vai kahdella veturilla. Yhdellä ajettaessa käytetään suurempaa tehoa, kahdella ajettaessa veturikohtainen tehon tarve on pienempi? | |
| 09.07.2007 09:11 | Teppo Niemi: | Eräs jtt:n mainitsema käytännön syy on myös se, että Sr2 jarrupaino hinattaessa on 0 (nolla). | |
| 09.07.2007 11:50 | Niila Heikkilä: | Sähköveturin ja dieselin kuluttamaa energiaa vertailtaessa unohtuu muuten äkkiä seisontakulutus. Dieselveturin energiankulutus (moottori ja oheislaitteet sammuksissa) paikallaan seistessä on nolla, kun taas sähköveturi (Sr2 eritoten) ottaa ajolangasta virtaa aina muutamia ampeereja elintoimintojensa ylläpitämiseen. Virtaa kuluu tietysti sama määrä, on veturi parkissa sitten missäpäin rataverkkoa tahansa. Tyhjäkäyntivirtojen kanssa on mm. Rovaniemellä saatu sähköajan alkupuolella varsin näkyvä valokaari aikaiseksi. Autovaunulastaussillan porttia avattaessa katkaisee automaattinen maadoituserotin lastausraiteen yläpuolella olevasta langasta sähköt. Mikäli ko. alueella seisoo (tai pahimmassa tapauksessa liikkuu) silloin veturi, seuraa erottimessa valtava pamauksen saattelema valokaari Sr2:n tyhjäkäyntivirran aiheuttamana. Erotin ei ole luonnollisestikaan suunniteltu kuorma päällä tapahtuvaan katkaisuun. |
|
| 14.06.2019 13:33 | Ari-Pekka Lanne: | Ei kai (ajovalmiudessa pidettävän) dieselveturinkaan seisontakulutus sentään pyöreä nolla ole? Lyhyempien seisontojen ‒ kuin myös hinausten ‒ ajaksi esim. Dv12 jätetään yleensä »kompuran varaan» sillä viisiin, että pääkone on kyllä sammuksissa, mutta apukone pörisee lataillen »paristoa» ja pääsäiliötä. Pidemmän seisonnan ajaksi pää- ja apukone pysäytetään, mutta sen sijaan veturi liitetään 32 ampeerin voimavirtaroikalla ulkoiseen syöttöön. Tavallisesti aina samalla kytketään myös sähkölämmitys pitämään koneita lämpiminä. Vettä lämmittävän vastuksen teho on 12 kW, pääkoneen öljypohjaa lämmittävän vastuksen 1 kW sekä apukoneen lohkolämmittimen 580 W. Jos webastoa pöhistellään, on sen lämmitysteho 46½ kW. |