10.07.2007 / Sundsvall, Ruotsi
10.07.2007 X2000 poikkeaa Pendolinosta mm. siinä, että sen koneisto näyttäisi olevan kokonaisuudessaan toisen päädyn moottorivaunussa (jota voinee sanoa myös veturiksi) ja toisessa päässä on ohjausvaunu. Olisiko tässä realistisia mahdollisuuksia myös muuttaa junan vaunumäärää?
Kommentit
| 10.07.2007 22:06 | Johannes Erra: | Näitähän on käytössä eri vaunumäärillä. | |
| 11.07.2007 17:32 | Lauri Räty: | Kahdella eri vaunumäärällä. Kuusi- ja nelivaunuisina. Lisäksi osassa junarunkoja on oikea ravintolavaunu kun taas osassa on vain kevyemmän palvelun bistro-vaunu. | |
| 11.07.2007 18:59 | Pekka Kallio: | Lisäksi tuo veturi ei kallistu. | |
| 14.07.2007 15:12 | Tuukka Ryyppö: | Saksassahan on sama juttu ICE1 ja ICE2-junissa. ICE1:ssä on kaksi veturia ja niiden välissä vaunuja. ICE2 on puolikas ICE1. Toisessa päässä on vain ohjausvaunu. | |
| 15.07.2007 10:51 | Tapani Kunnas: | Dakkus: kiitos tiedosta, tuota(kaan) en tiennyt. Näkyvätten ajavan Ruotsissa myös taajamajunia kahdella veturilla niin, että veturit ovat junan päissä. Huomasin asian Tukholma - Uppsala -junasta, jossa oli Rc6 molemmissa päissä. | |
| 19.07.2007 12:29 | Petri Soronen: | Veturissa töhryjä. | |
| 25.07.2007 17:47 | Pekka Kallio: | Tapani: Saksassa ajetaan myös noita ns. sandwich-junia. | |
| 14.12.2007 22:03 | Joona Kärkkäinen: | Onko muka niin tyhmästi tehty että veturi ei kallistu. luulisi olevan myös fysikaalisia vaikutuksia tuolla. |
|
| 15.12.2007 13:51 | Tuukka Ryyppö: | Ei sillä mitään vaikutusta junan raiteilla pysymiseen ole, jos sitä tarkoitat. Ainoa syy kallisteluun on "matkustusmukavuus" ja jotenkin myös matkustajien turvallisuus. Tosin, kahtasataa ajaneessa IC2:ssa en kyllä huomannut mitään oikeaa epämukavuutta. Saman verran heilui kuin sininen hitaammassa vauhdissa. Onhan se tietysti kiva, että juna kallistelee, niin saadaan siihen komiaa tekniikkaa ja lipun hinnat nousemaan. Mutta se siitä sitten. Lisäksi Pendonkin kallistelu on etummaisessa vaunussa vain osittaista, koska kaarteet tunnistava anturi on ensimmäisessä vaunussa. Fysiikankirjani, jossa on artikkeli aiheesta, väittää, että etummainen vaunu ei Pendossa kallistelisi lainkaan, mutta siihen en ihan usko. Ennemminkin se kallistelee vähän vähemmän kuin loput vaunut ja reagoin mutkiin aina vähän myöhässä. Käsitykseni muuten on, että tämä X2000-juna on täysin kallistumaton, kuten myöskin esim. Saksan koko ICE-kalusto, sekä Ranskan TGV:t. Saksalaisillahan on sitten erikseen se ICE-T -projektinsa, joka on kallistuvakorinen versio ICE3:sta. Ja toiminut yhtä luotettavasti kuin meikäläisten kökköliinot. (Käyttäjä muokannut 15.12.2007 13:52) | |
| 15.12.2007 14:15 | Tuomas Pätäri: | IC2:t ja Pendot eivät ole vain täysin vertailukelpoisia, koska veturivetoisille junille myönnetään sn 200 vain sellaisille rataosille, joissa mutkat ja raidekallistukset ovat jo itsessään sitä tasoa ettei kallistuvakorisuus tuo enää hirveästi lisähyötyä. Eli jollain sn160/200 radalla voisi olla vähän (todennäköisesti ei kuitenkaan kamalasti) epämukavampaa, jos IC2 ajaisi sitä kahtasataa. | |
| 15.12.2007 15:28 | Juhana Konttinen: | X2000-juna kyllä kallistuu: http://www.o-keating.com/hsr/X2000.htm. Junan vetovoimasta huolehtiva X2-veturi ei kallistu. | |
| 15.12.2007 15:30 | Juhana Konttinen: | http://www.o-keating.com/hsr/X2000.htm | |
| 15.12.2007 15:49 | Joni Lahti: | Tässä klipissä X2000 ajaa tunneliin ohjauspää edellä ja konepää X2 viimeisenä: http://www.youtube.com/watch?v=RRP4xc0-mSo&feature=related - Veturi siis on työntäjä? |
|
| 15.12.2007 16:05 | Juhana Konttinen: | Hyvä video. Sivuikkunaton veturi todellakin työntämässä. Itse olen matkustanut X2000-junalla Norrköpingistä Tukholmaan. Kulku oli mielestäni miellyttävämpää kuin pendolinossa. Veturi-junana matkustamo oli hiljaisempi, kun matkustamoon ei kantautunut moottorien ja puhaltimien ääniä. Kallistuskin tuntui toimivan jouhevammin ja huomaamattomammin. Voi toki osansa olla silläkin, että rata ei ollut profiilia "Orivesi-Jämsä". 200 km/h ajettiin pitkät pätkät. Sisustus oli myös mukavampi pehmeine materiaaleineen ja mattoineen, sekä koivuisine yksityiskohtineen. Pendolino on muovinen lentokone verrattuna junamaiseen ruotsinserkkuun. | |
| 17.12.2007 02:13 | Juhana Konttinen: | X2-veturista vielä sellainen huomio, että tehoa sillä on 3260kW. (Sr1 3100kW, Sm3 4000kW). Hyvin voimakas ääninen veturi. Sen ääntä kuunnellessa vakuuttuu, että "kyllä lähtee"! | |
| 17.12.2007 08:21 | Joni Lahti: | Vielä veturi/työntiö -kysymyksestä. Aika useassa klipissä X2 -veturi on työntämässä junaa - on työntiö. Onko junan kulun kannalta mitään merkitystä, kummassako roolissa voimayksikkö on? Onko kysymys siitä, että kun ohjausjärjestelmä pitää viedä rungon läpi, sitä ei voida vain kaikissa kokoonpanoissa tehdä? | |
| 17.12.2007 12:42 | Tuukka Ryyppö: | Nykyään melkein kaikissa vaunuissa on niinsanottu UIC-kaapeli, jonka avulla ohjausvaunu komentelee sieltä keulasta perässä mörisevää veturia. Ainakin meikäläisissä IC2-vaunuissa on _käsittääkseni_ moinen myös. Ohjausvaunujen käyttö maailmalla on aika yleistä, koska se tehostaa kääntöaikoja. Esim. Saksassa ei taida sellaista valtion sisäistä junaa enää kulkeakaan, jossa ei ohjausvaunua olisi toisessa päässä? Ohjausvaunun käyttämisestä on ajettavuuden kannalta ainoana teoreettisena haittana, että jos etummainen vaunu on huomattavan kevyt, se singahtaa kiskoilta ulos helpommin kuin raskaampi veturi singahtaisi. Lisäksi junan keulan kohdatessa seinän (tai raiteilla istuvan tyrannosauruksen) on teoriassa mahdollista, että perässä oleva veturi jatkaa junan tunkemista ryttyyn, koska äkkipysäys ei vedä ruttuun veturia vaan pelkän moottorittoman ohjausvaunun. Nykyään taitaapi kyllä olla tämä jälkimmäinen ongelma ratkaistu ja kokemus osoittaa etteivät nuo ohjausvaunu edellä -junat oikeasti sen huonommin raiteilla pysy kuin veturi edellä -junatkaan. (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 12:43) | |
| 17.12.2007 13:28 | Juhani Pirttilahti: | Öh. Nyt kyllä on taas niin "teoreettista" ... Vetotilahan poistuu törmäyksen yhteydessä vetotilan ohjauksen poistuttua eli käytännössä jonkin tehonsäätöön liittyvän laitteen (ajopöytä, säätökojeisto, moottorin ohjaus, itse moottori, virroitin...) hajoamisen tai kaapelin katkeamisen yhteydessä. Törmättiinpä sitten veturi tai ohjausvaunu edellä, asia on ollut käytännössä näin aina, kun järjestelmä on tehty "turvallisesti". Käytännössä törmäys ei kovin helposti aiheuta vetotilan poistumista jonkin laitteen hajoamisen johdosta. Tämä tehtävä jääkin kuljettajan huolehdittavaksi monessa tapauksessa. Jos ei kuljettaja poista tehoja, sitä ei todennäköisesti muuten tapahdu missään pienessä kolarissa... (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 13:31) | |
| 17.12.2007 14:18 | Tuukka Ryyppö: | Tjoo. Mainittakoon, että yllä mainitsemani ICE-T:n toimimattomuus ei pidä paikkaansa. Toimimaton on ICE-TD, eli ICE-T:n dieselversio. Ja siihen verrattuna pendolino on itse täydellisyys. Jpl:lle kiitos siitä, että kerroit seikkaperäisemmin, miten tuo teoreettinen ongelma on ratkaistu. | |
| 17.12.2007 15:04 | Joni Lahti: | Kiitos jpl näkemyksestäsi, maallikollekin selvisi useita asioita! Onhan näitä ollut, esim. Tanskassa Kööpenhaminan lähiliikenteen verurijunat olivat muistaakseni jo aikoja sitten varustettu kuljettajahytillä junan hännässä vai oliko se sittenkin keulassa? - Tuli vain mieleen vielä uusi terminologinen ongelma. Vastaako suomen kielen sana veturi (virossa vedur) lainkaan locomotivus -kantaan (uuslat. paikasta liikkuva)perustuvia sanoja nykyainana? Pitäisikö se hylätä liian yksiniittisenä ilmaisuna ja kehittää uusi sana kuvaamaan junan voimayksikköä riippumatta siitä, missä kohtaa junaa se puuhastelee? Miten olisi esim. voimio? Voimiojuna? Sähkövoimio? | |
| 17.12.2007 16:52 | Arto Lopia: | Onkohan sillä suurehkossa nopeudessa tapahtuneen törmäyksen jälkeen mitään merkitystä, että yrittääkö se veturi puskea edelleen vai ei? Aattelin vaan ku noissa junissa tuppaa jo liike-energiaakin olevan sen verran ettei siinä rytinässä voimakkaallakaan veturilla ole läheskään junan liike-energiaan verrattavissa olevaa tehoa... | |
| 27.12.2007 13:02 | Tuukka Ryyppö: | Jahas. Ja nyt sitten Berliinistä Kööpenhaminaan pääsee juurikin noilla ICE-TD -junilla.. Kannattaa käydä kokeilemassa miten kiikkujuna ensin kulkee laivalla meren yli ja sitten jämähtää jonnekin pellon keskelle :) |