27.06.1978 / Turku, välillä Littoinen–Lauste

27.06.1978 P 123 Dv12 2640+5 Helsingistä, Vaalantien ylikäytävällä.

Kuvan tiedot

Välillä: Littoinen–Lauste Kuvauspaikka: Turku Tasoristeys: Vaalantie [Tasoristeyspalvelu]

Kuvaaja: Jarmo Pyytövaara
Lisätty: 31.07.2007 00:00

Dieselveturi
Dv12: 2640

Junatyyppi
P: 123

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla

31.07.2007 23:48	Tapio Muurinen:	Turkulaista kaupunkimaisemaa 30 vuotta sitten.
01.08.2007 07:54	Jouni Hytönen:	Vaalantie? Ei näytä olevan mitään varoituslaitteita. Nykyisin ainoa Karjaa-Turku-välin yleisen ajoneuvoliikenteen tasoristeys.
01.08.2007 21:19	Jarmo Pyytövaara:	Vaalantie oikealle ja vasemmalla Hintsa Knaapin katu, olisikohan kuvan otto hetkellä Vaalantie alkanut Littoistentieltä? Tässä tasoristeyksessä oli vihellysmerkit junalle, vasemmalla oli lato ja oikealla kauppa, haittaamassa näkyvyyttä. Kuvan otto hetkellä taisi ihmisillä olla hieman enemmän itsesuojeluvaistoa ja silloin katsottiin tuleeko juna ja jos tuli, toimittiin sen mukaan.
01.08.2007 21:34	Jari Kuusinen:	Vuoden 1974 osoitekartan mukaan Vaalantie olisi alkanut Korpinkadun risteyksestä. Hintsa Knaapin katu oli tuolloin Närhentie, ja Korpinkatu olisi kaartunut pehmeämmin Närhentieksi. Rastaantietä oli tuolloin vasta suunnitteilla - tasoristeyksestä kohti Turkua, eikä siis Littoisten suuntaan kuten nyt! Mutta tämä siis vuonna 1974.
24.10.2012 20:27	Jimi Lappalainen:	Vaalantien tasoristeyksen yhteydessähän oli myös Majan seisake vuoteen 1965 saakka. Eroa tsr:lla ja ske:lla on 3 ratametriä.
24.10.2012 22:32	Jarmo Pyytövaara:	Olisikohan - Majan seisake kuitenkin ollut Kiskokuja/Rataharjunkadun ylikäytävän vieressä, eikä tässä?
24.10.2012 22:50	Jimi Lappalainen:	Karttakuva v. 1947-8: http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/Peruskartat,%20ym./Topografinen%20kart​ta%5CPeruskartta%201:20.000%20Turku%2019​47-1948%20%282+0%29.jpg (Suurikokoinen!!) Kun vertaan Karttapaikassa näkyviä maastonmuotoja ja tuon vanhan kartan maastonmuotoja, niin kyllä seisake oli juuri tässä. Myös kilometrisijainti varmistaa tiedon: Vaalantie 192+593, Maja 192+590.
25.10.2012 20:52	Jarmo Pyytövaara:	Jimi: ilmeisesti mielikuvani oli taas kerran väärä ja virheellinen. Kartan mukaan, seisake on tosiaankin ollut Vaalantien ylikäytävän vieressä. Hyvä kartta linkki – kiitos siitä. Löytyykö sinulta myös linkkiä, jossa näkyisi Kotka-Kymilinna-Kymi samoilta ajoilta ja 20-30 luvuilta?
25.10.2012 21:28	Jimi Lappalainen:	http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/ josta Peruskartat, Topografiset kartat tai joku muu.
25.10.2012 21:30	Jimi Lappalainen:	Vuodelta 1945 löytyy: http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/Topografiset%20kartat/Topografinen%20k​artta%201:20.000%20Kotka%201945%20%282+0​%29.jpg Suuri tiedosto.
26.10.2012 10:53	Jouni Hytönen:	Vuonna 1978 tapahtui 160 tasoristeysonnettomuutta, joissa kuoli 32 ihmistä ja loukkaantui vakavasti 44 ihmistä. Viime vuosina tasoristeysonnettomuuksia on ollut noin 30-35 vuodessa ja niissä on kuollut vuosittain 2-10 ihmistä. 70-luvulla ovat onnettomuusluvut myös yleisesti tieliikenteessä olleet aivan jotain muuta kuin tänä päivänä. Tasoristeysten poistamisilla ja varoituslaitteiden asentamisilla on varmasti ollut vaikutusta näihin lukuihin ja ehkä myös liikennekulttuurimme on samassa ajassa muuttunut vähän länsimaisemmaksi.
26.10.2012 23:35	Jarmo Pyytövaara:	Kiitos hyvistä karttalinkeistä, sieltähän löytyi vaikka mitä ”herkkuja”.
27.10.2012 13:57	Jimi Lappalainen:	Eipä kestä ;)
29.10.2012 16:38	Jimi Lappalainen:	Tuossa olisi Pyytövaaralle (ja muillekin!) vielä yksi kartta, vuodelta 1914. Siinä näkyvät kokonaisuudessaan Kotkan rata ja Haminan vanha rata (jossa vielä Toukosuon mutkat oikomatta!!) Myös muut Kouvolasta lähtevät radat näkyvät. Suuri tiedosto. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/Taloudelliset%20kartat/Taloudellinen%2​0kartta%201:100.000%20Kotka%201914.jpg
29.10.2012 19:02	Heikki Kannosto:	Noita karttoja suuremmaksi napauttaessa tulee sellainen tunne, että pitäisi väistyä sivuun siltä varalta että miniläppärin näyttö panee RÄKS ja sisältö lentää pitkin seiniä.
29.10.2012 20:04	Jimi Lappalainen:	Hehe :) Miten niin?
29.10.2012 21:10	Niila Heikkilä:	Karttakuvan skannauskoko on 6 038 × 7 205 pikseliä, joten miniläppärillä se menee ruudusta yli aika reippaasti. Tuo karttasivusto on erittäin hieno dokumenttiprojekti, toivottavasti säilyy aina olemassa. En malta olla linkittämättä tällaista karttaa, olisivatpa nämä suunnitelmat toteutuneet. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/Teemakartat/Tienopeuskartta%20etel%C3%​A4inen%20Suomi%201973%20%28et%29.jpg
29.10.2012 21:24	Topi Lajunen:	Teiden nopeusksien saaminen tuolle tasolle olisi vaatinut melko lailla railakkaasti lisää tiemäärärahoja. Sopii miettiä, mitä se olisi tarkoittanut rautatiemäärärahoille. Tätäkö oikeasti olisit toivonut? :P
29.10.2012 21:26	Jimi Lappalainen:	"Moottoritie: Vapaa nopeus" :)
29.10.2012 22:47	Jarmo Pyytövaara:	Jimi, kiitos linkistä.
29.10.2012 23:01	Tomi Lapinlampi:	Niila: mielenkiintoinen kartta. Kysyn kuitenkin: mihin perustat arviosi siitä, että suunnitelmat eivät toteutuneet? Oletko löytänyt lähteitä joissa kerrottaisiin, millaisena nopeusrajoitusjärjestelmä aluksi toteutettiin? Käsitykseni mukaan moottoriteiden vapaa nopeus säilyi kun nopeusrajoitukset otettiin koekäyttöön vuonna 1973. Tottakai suunnitelmat ja rajoitukset ovat muuttuneet sen jälkeen moneen kertaan.
29.10.2012 23:16	Lauri Niemi:	Maanteiden nopeusrajoituskartasta sananen. Tarkoitus tuskin oli saattaa tiestöä sen kummemmalle tasolle vaan asettaa nopeusrajoitus sopivalle tasolle vapaiden nopeuksien jälkeen. Vuonna -73 maanteillä liikennemäärät olivat huomattavasti nykyistä alhaisemmat ja kaikki kylät ja mutkat oikaisevat kestopäällystetyt valtatiet harvassa tai ainakin vielä uusi ilmiö. Kartassa 120 kilometrin tuntinopeudelle ajatellut tiet lienevät vain samanlaisia, kuin nykyisistä perusparantamattomista valtateistä suorimmat ja vähäliikenteisimmät. Joku tuolloin ajellut voisi kertoa, mikä oli 70-luvun alun normaali matkavauhti hyvällä valtatiellä, sanotaan nyt vaikka vähän isommalla perheautolla ilman, että voisi vielä kaahailusta puhua? Äitini jonkun kerran joutui tai pääsi, miten sen nyt ottaa, Tervakosken tehtaan edustusautolla, joku iso amerikkalainen kai, kulkemaan Hämeenlinnan ja Tervakosken välillä. Nopeus oli, kai kesäkelillä, aina 160 km/t. Siihen nähden 120 rajoitus olisi ollut aika maltillinen.
30.10.2012 04:50	Niila Heikkilä:	Tuossa kartassa esitetään eteläisen Suomen päätieverkko sellaisena kuin se oli vuonna 1973, eli suoranaisia tienpidon kustannuksia nopeusrajoituksista ei olisi tullut kuin kylttien hinta. Olivathan rajoitetut nopeudet jo merkittävä turvallisuushanke itsessään, vaikkakin nykymittapuun mukaan 120km/h kaksikaistaisille teille olisi ollut aika iso rajoitus. Tosin tuota 120km/h kattonopeutta ajateltiin asetettavaksi vain pääasiassa vähäliikenteisille kantateille. Kuten kartasta on havaittavissa, varsinaisille valtateille tuota rajoitusta olisi tullut eteläiseen Suomeen hyvin vähän. Moottoriteitä ei vuonna 1973 ollut juuri nimeksikään. Pisin pätkä millä vapaata nopeutta oli mahdollista ajaa, oli 1-tie, eli Tarvontien jatke Lohjanharjulle. Siinäkin on loppuosalla varsin tiukkoja kaarresäteitä, jopa 120km/h ylläpitäminen vaatii jo keskittymistä ajamiseen. Tämä voidaan laittaa tiesuunnittelija Gunnar Piponiuksen piikkiin, joka sovitti tien ehkä liiankin tarkoin maastonmuotoja seurailevaksi. Muut vapaan nopeuden pätkät Suomessa olivat pituudeltaan lähinnä marginaalisia. Seuraava pidempi pätkä, eli moottoritie Järvenpäähän oli vasta rakenteilla, ja todennäköistä on, että sillä ehdittiin ajaa vapailla nopeuksilla maksimissaan parin vuoden ajan, koska jo vuonna 1975 moottoriteille asetettiin lopullinen 120km/h kattonopeus. Tuossa kartassa merkillepantavaa on hyvän tiestön puuttuminen Jyväskylästä länteen, Tampereelta Orivedelle ja edelleen pohjanmaan suuntaan. Vanha kantatie 66 oli mutkainen ja mäkinen, siksi sille olisi asetettu noinkin alhaisia rajoituksia. Yhteenvetona voisi sanoa että nykyiset 100km/h nopeusrajoitukset vastaavat aika pitkälti tuota 1973 karttaa, pienine paikallisine muutoksineen. Nopeusrajoitusten tuloon vaikutti osaltaan myös energiakriisi, elettiinhän tuolloin kriisin pahinta aikaa. 1970-luvun lopulla tiesunnittelupolitiikassa alkoi pysähtyneisyyden aikakausi. Päätieverkko oli valmis, niinpä ajateltiin moottoriteiden olevan rakennettu, ja aivan lyhyitä pätkiä lukuunottamatta niistä pidättäydyttiin sinnikkäästi aina 1980-luvun lopulle asti jolloin valtatie 3:n muuttaminen moottoritieksi lopulta alkoi Helsingistä pohjoiseen. Aina tasaisin väliajoin on kuullut esitettävän nykymoottoriteiden kattonopeuden nostaminen 130km/h:iin eli yleiseurooppalaiselle tasolle. Se olisi vielä jotakuinkin järkevää. Nopeusrajoitukset herättävät liikenteessä varmaankin eniten tunteita, niin päättäjissä kuin tienkäyttäjissäkin. Onhan niiden väärällä valinnalla mahdollisuus kansalaisten kiusaamiseen. Hyvä esimerkki oli Norjassa. Oslon lähelle valmistui moottoritienpätkä, ja sinne esitettiin huimaa 100km/h rajoitusta. Keskustelut sen tarpeellisuudesta velloivat pitkään, ja hanke meinasi kariutua poliittiseen vastustukseen. Onneksi maalaisjärki voitti ja Norjassa kattonopeus nostettiin tasolle 100km/h ja moottoritie sai tämän rajoituksen. Moottoriväylälle 90km/h olisi ollut varsin vaatimaton rajoitus.
30.10.2012 07:15	Kari Haapakangas:	Joo, näkyyhän tuossa kartassa tosiaan tuttuja ongelmapaikkoja. Jyväskylän läpiajo, ei vielä Vaajakosken moottoritietä. Tampeereen ohitustiet puuttuvat, Kokkolan ohitustiekin on vielä kaukana tulevaisuudessa. Valtatie 19 Härmän suunnalla on edelleen kantatietä, ja miten niin tasaiselle pöydänkannelle onkin osattu tehdä hidasta ja mutkaista tietä jne.
30.10.2012 10:08	Petri P. Pentikäinen:	Keltaiset 120:n pätkät tuossa kartassa ovat jokseenkin kaikki 60-luvulla tai 70-luvun alussa "uudelleenrakennettuja" maantieosuuksia, eli tuoretta asfalttitietä melko pienellä liikennemäärällä. Ken omistaa 60-luvun tiekarttoja, voi todeta, miten Suomi oli tuolloin yksi iso tietyömaa, kun kylien läpi kiemurtelevia pääteitä oiottiin suoriksi. Maantieliikenteen houkuttelevuus suhteessa rautateihin paranikin tuona ajanjaksona voimakkaasti.
30.10.2012 18:33	Pasi Utriainen:	Sotien jälkeen 50-luvulla maantiet olivat auttamattoman surkeassa kunnossa. Keväällä 1955 maanteistä yli 40 % oli liikennöintikiellossa kelirikon takia (Kainuussa 85 %). Varsinkin kelirikkoisessa Keski-Suomessa Jyväskylän seudun tiestö oli surkeassa jamassa pitkälle 60-luvulle saakka, varsinkin nelostie Pihtiputaan suuntaan. Myös Kuopio-Jyväskylä -valtatien liikennöinti katkesi kelirikon takia vielä 60-luvun puolivälissä. Mutta 1970-luvun puoleenväliin mennessä päätieverkko oli jo lähestulkoon peruskorjattu.
30.10.2012 18:39	Topi Pikkarainen:	Kainuussa on vieläkin onnettomia teitä, Käntinsalmentie Iivantiirasta Lentiiraan on erittäin huonokuntoinen.
30.10.2012 18:55	Toni Lassila:	Huonot tiet ja Kainuu. Siitä parista ei vaan pääse eroon. Täällä Lapissakin on muutamia surkeassa kunnossa olevia teitä. Luin eräästä Ajolinja-lehden Kainuu-artikkelista, että rekkakuskit valittevat huonoa tienhoitoa alueella. Tämä on nyt OT:tä, mutta sitä on esiintynyt ennenkin tämän kuvan kommenteissa.
29.03.2017 03:37	Esa J. Rintamäki:	Iskä oli 1960-luvun lopulta alkaen Serlachiuksen henkilöautonkuljettajana. Joutuipa kerran tuuraamaan toimitusjohtajan vakikuskia ja viemään tj:n kiireesti Helsinkiin Iso-Mustalla eli jenkki-Chryslerillä. Nopeutta oli parhaimmillaan siinä 170 km/t (oli vielä vapaat nopeudet). GAS:n johtoa piti alvariinsa kuljettaa Mäntän ja Helsingin väliä, sillä GAS:n pääkonttori oli Mäntässä ja asiakkaiden vastaavasti Helsingissä. Myöhemmin herrakuskausta ajettiin Mänttä - Hallin lentokenttä - väliä, kun Sir-Air kuljetti lentokoneella nopeammin kuin mitä autolla pääsi. Muihin suuntiin edelleen ajettiin autoilla. Iskän kertoman mukaan automaattivaihteinen Mersu oli täysin yliarvostettu ja - hinnoiteltu auto. Parempiakin työkaluja oli.
18.11.2018 18:55	Petri P. Pentikäinen:	Edellä keskustelua herättänyt "Suunnitelma nopeusrajoituksiksi 1973" ei jäänyt vain suunnitelmaksi, vaan Liikenneministeriö ja Liikenneturva julkaisivat tuon linkissä olevan kartan kansalaisille jaettuna esitteenä "Tiekohtaiset nopeusrajoitukset 1.8.1973 alkaen". Toteutuneet nopeusrajoitukset ovat esitteessä samansuuntaiset kuin tuossa suunnitelmassa, eli 120 oli jonkin aikaa myös uusilla maanteillä kartassa merkityillä osuuksilla. Pianhan sitten säädettiin rajoituksia alemmas, ja 120 jäi vain moottoriteille.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!