18.08.2002 / Rajamäki, Rajamäki

18.08.2002 Haapamäen museoveturi Dv15-1991 veti 18.8.2002 Hyvinkään rautatiemuseon toimintapäivän junaa Hyvinkää-Rajamäki -välillä kaksi kertaa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Rajamäki (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Rajamäki Ratakm: 72+000 Koordinaatit: 60.53218 24.76187 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: Teemu Sirkiä
Lisätty: 18.08.2002 00:00

Kommentit

05.08.2003 14:48 Hara: Olikos jokaisessa Dv15 niin tuo jäähdyttimen "kaihdin" tuoleen rulalla tuossa edessä?? Eikös se olisi ollut siistimpi pitää jäähd ritilöiden sisällä jos mahtuvat niinkun mosessa muussa koneessa se on !!
25.02.2005 10:18 Tunnus poistettu: Onko tämäkin saneerattu!!!
25.02.2005 15:11 Lari Åhman: Luepas Sami tuo kuvateksti uudelleen vähän tarkemmin.
25.02.2005 15:40 [Tunnus poistettu]: Pitääskähän veivarista ottaa SA-3:n poies. Olis ehkä enämpi museaalinen iliman rumaa kytkinmolaa. Tuumailimpa täs vaan...
02.10.2006 01:46 Miika Rissanen: Viistoistasesta meikäläisestä ehdottomasti. Kuustoistaseen jääköön.
04.06.2010 13:04 [Tunnus poistettu]: Miksi ihmeessä? SA-3 on osa historiaa sinänsä ja sillä varustettuja museovaunujakin lienee olemassa tai ainakin tulossa.
04.06.2010 13:21 Perttu Karttunen: Onkai se juu mutta eikai se museokalustoon silti kuulune... varsinkaan Dv15:siin.
04.06.2010 13:41 Perttu Karttunen: Tai no voi kai se kuuluakkin mutta herää kysymys näin jäsen Jokiselle että miksikäs sitten olet toisaalla haukkumassa Sm1:sen uudempaa virroitinta. :) Sehän on kuitenkin huomattavasti vanhempi uudistus kuin nämä vapitit ja Sa3 - kytkimet Vempuissa
04.06.2010 14:01 Timo Salminen: Nykyisten ideaalien mukaisessa museoinnissa ei yleensä pyritä entistämään esineitä alkuperäisasuunsa vaan tavoitteena on niiden historian säilyttäminen. Siten asiaan kuuluu, että tämäkin veturi säilyttää automaattikytkimensä.
04.06.2010 23:11 [Tunnus poistettu]: Kysymys on hyvä: historian säilyttäminen on tärkeätä - ja siihen historiaan kuuluu myös alkuperäisyys. Siksi puolustan Sm1:n alkuperäistä virroitinta - se että se on tyylikäs on vain lisäetu. Ja mitä taas tulee Sa3-kytkimeen: se on tärkeä osa nimenomaan tavaraliikenteen historiaa ja vemput ovat palvelleet paljon nimenomaan tavaravetureina. Systeemin venäläisyys on osa liikenteen historiaa.
05.06.2010 00:13 Jorma Toivonen: Tuo Sa3-systeemi tuli Dv15-vetureihin vasta niiden siirryttyä pääasiassa päivystystyöhön, todellisina tavarajunien vetäjinä niissä kylläkin oli vielä lenkkikytkimet (poikkeuksena ne muutamat Kv:n varikon alaiset yksilöt). Karin mainitsemana tavarajuna-käyttönä en mielestäni voine pitää esim. monikäyttöä JK-junissa Ri-Hl-Ri välillä vielä varsin myöhään. Aikoinaan lenkki heitettiin veturin ja junan väliin esim. Karjaalle, Hankoon, Tampereelle, joskus Kouvolaankin lähtiessä tavarajunalla. Mihinkähän tuo Sa3-historiallisuus lopulta sopisi, noihin Kv:n Vv15-vetureihin vai Sv12 255x veturiin?
05.06.2010 09:06 [Tunnus poistettu]: Niihin joissa sitä on yleensäkin käytetty - en nyt sano että kaikkiin mutta näytteeksi ja varmuudeksi joihinkin.
25.04.2013 14:12 Petri Nummijoki: Olivatko nämä pitkillä matkoilla (esim. Riihimäeltä Hankoon tai Kouvolaan) miten suosittuja? Tiedän, ettei näistä pidetty linja-ajossa Dv12:sta verrattuna mutta miten esim. Dr13:sta nähden?
26.04.2013 00:35 Jorma Toivonen: Mitähän Petrille vastaisi... taisivat taistella vain Tr1:ä vastaan 60-luvulla. Hr13:t olivat valjastettu vain Ri-Kv liikenteeseen (Riihimäen miesten käytössä). Hangon suuntaan ajeltiin paljon Hr12-sarjan vetureilla (taisi olla yksi juna, jossa Hr12 vaihdettiin Vv15-pariin Karjaalla matkalla Hankoon ja samalla parilla palailtiin yöllä Riihimäelle - "vaihtokoneet" Karjaalle lähtivät Riihimäeltä 1834:llä klo 22;00). Kirkniemen "Silk-juna" ajettiin vielä keväällä -75 Vv15-parilla ja senjälkeen taisivat veturit jäädä vähitellen päivystys-/JK-käyttöön Riihimäen seudulla. Ratkaiseva tekijä saattoi olla ohjaamon melutaso verrattuna Hr13-sarjaan - eivät nämäkään kovin siististi "vemputtaneet" routavaurioisilla osuuksilla (mutta paremmat istuimet vuodesta 1974 lähtien olivat plussaa verrattuna Hr13:n "läpysköihin"). Sr12:t olivat "harvinaisuus" tuolloin -70-luvun alkuvuosina Riihimäellä, kun ensimmäisen kerran osui kohdalleni tuohon Krn:n "Silk-junaan" Sr12-pari, ihmettelin kuinka hienosti voikaan veturi selvitä "hanko-baanan" "röykyistä".

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!