09.09.2006 / Gävle, Ruotsi
09.09.2006 T2-sarjan veturi nro.66, Ruotsin rautatiet 150 v-tapahtumassa.
Kommentit
| 13.09.2007 20:46 | Petri Soronen: | Sverige vempu :) | |
| 14.09.2007 18:18 | Juha Toivonen: | Made in MaK (Germany) | |
| 14.09.2007 21:03 | Antti Busk: | Eikös tämän veturin sarjamerkintä ole T21? http://www.jarnvag.net/lokguide/T21.asp | |
| 15.09.2007 10:10 | Ari Palin: | Taustalla ruotsalainen "Sm4", joka on kuusivaunuinen. :) | |
| 28.08.2012 22:18 | Eljas Pölhö: | Kun tämä kuva sattui tulemaan eteen, niin päivitetään linkki http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/diesellok-i-trafik/t21-t22 Siitä voi lukea, että alkujaan sarjamerkki oli vaihteistosta riippuen T2 tai T3 vuodesta 1960 T21 tai T22. Kuvan veturin uusi sarjamerkki on T21, mutta museoveturin kyltissä taitaa lukea T2 (hatara muistitieto). |
|
| 28.08.2012 23:13 | Kimmo T. Lumirae: | Ensinnäkin yhdennäköisyys on ilmeinen. Jos verrataan esim. kuvaan http://www.vaunut.org/kuva/19612?tag0=1|Vr11| , jossa värityksen erot häiritsevät vähemmän, on ilmeistä, että Valmet-Lokomo-Veturisuunnittelun pojat ovat nähneet/käyneet katsomassa tätä MaKia ja todenneet jotenkin että "Aha! Tuolta siis dieselveturin pitää näyttää!" ja jälki on kyllä sen näköistä. Ensimmäiset T2:than valmistettiin 1955, kun ensimmäinen Vr 11 valmistui 1958. Edelleen, kun vertaa Eljaksen linkin ohjaamokuvaa tähän http://www.vaunut.org/kuva/14172?tag0=1|Dv11| niin kovasti on samaa näköä ajopöydässäkin. Olen valmis veikkaamaan pienellä summalla, että koneiston ohjausjärjestelmät ovat koko lailla toisiaan vastaavat. Ja varsin kiintoisa oli tieto, että Ruotsin MaKeista oli alasarja T22, jossa oli ruotsalainen SRM:n vaihteisto, joka osoittautui epäluotettavaksi ja vaihdettiin takaisin Voithiin; Vr 11:n kanssahan kävi samalla lailla ja Vv 15:ssa oli jo Voithin aski. Veturien mitat ja arvot ovat hyvin lähellä toisiaan: (Dv 11 / T21) paino 56 t / 56,8 t, teho 619 kW / 590 kW, pituus 11930 mm / 11300 mm ja nopeus 75 km/h / 80 km/h. Luultavasti pyörän halkaisija on myös lähelle ellei sama (ei ole nyt lähde lähellä) ja muistaakseni Beugniot-vivuilla tasattiin kulkuominaisuuksia MaKeissakin. Jostain syystä kuitenkin Suomen veturiin valittiin MAN:n moottori ja Voithin laatikoista kahden momentinmuuntimen ja yhden nestekytkimen versio, siinä missä MaK:issa on tietenkin MaKin moottori mutta Voithin kolmimomentinmuuntiminen vaihteisto. MaKissa oli muuten aluevaihde 50/80 km/h, joka Nalleista tai Karhukoirista puuttui. |
|
| 29.08.2012 00:18 | Eljas Pölhö: | Tämä veturityyppi (800D) oli MaK:in ensimmäinen vientimenestys. Tehtaan esittelyveturi valmistui 1953 ja mallista tuli vientituote Ruotsiin, Kuubaan ja Turkkiin sekä yksi Irlantiin. Pohjois-Amerikassa kierrellyt esittelyveturi päätyi sekin Kuubaan. Kapearaiteisia versioita meni Etelä-Afrikkaan ja yksittäisiä kappaleita myös esimerkiksi tanskalaisille yksityisradoille. Veturiperhe muodostui tyypeistä 600D ja 800D tehojen mukaan ja jatkokehitetyt mallit 650D ja 850D tulivat tuotantoon 1957-58 alkaen. Oheisen linkin pitäisi johtaa mallin 800D esittelyyn ja sivulta on linkit myös muihin MaK:in malleihin ja sivuja selailemalla löytyvät myös Suomessa vuokralla olleet veturit. http://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1400749&lang=1 | |
| 29.08.2012 13:38 | Kimmo T. Lumirae: | Sattuuko sinulla olemaan käsillä tieto siitä, mikä yksilö se Suomen vuokraveturi oli? (Ansiokkaasti listattu kaikki yksilöt, mutta vetureita on pahuksen paljon). | |
| 29.08.2012 15:50 | Eljas Pölhö: | G1600BB/G2000BB http://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1400837&lang=1 ja 400C (numero 400021) http://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1400745&lang=1 |
|
| 09.09.2012 22:19 | Petri Nummijoki: | Mutta mikähän on syynä, että VR tuntuu olleen jo 1957 vakuuttunut Voithin paremmuudesta, koska siitä lähtien tilattiin vain Vv15- ja Vv16-vetureita ja ensimmäinenkin Vv15-tilaus käsitti jo 26 veturia, joten tyyppiin näytettiin uskovan enemmän kuin Vr11-vetureihin, joita tilattiin 1955 vain 16 kpl. Vr11-vetureista oli kuitenkin käyttökokemuksia saatavissa vasta 1958 lähtien ja Resiina-lehden 3/91 Vr11-artikkelin mukaan vaihteisto-ongelmat eivät edes ilmenneet heti tuoreeltaan vaan vasta vuoden parin viiveellä. Saman artikkelin mukaan SRM-vaihteiston etuna pidettiin pienempää kokoa ja painoa, moottorin maltillisempaa kierrosluvun vaihtelua sekä sitä, ettei voimansiirto ollut saksalainen, jollaisiin suhtauduttiin epäluuloisesti Vv12- ja Sv11-vetureiden kielteisten kokemusten myötä. Lisäksi Vr11-veturit osoittautuivat polttoaineen kulutuksen osalta Vv15-vetureita taloudellisemmiksi. Näillä perusteilla voisi olettaa, että 50-luvun tilaukset olisi tehty pääosin juuri SRM-vaihteistolla varustetuista vetureista ehkä muutamaa vertailun vuoksi hankittavaa Voithin voimansiirrolla varustettua veturia lukuunottamatta ja vasta 60-luvun puolella hankituissa Vv16-vetureissa olisi siirrytty pelkästään Voithiin, kun SRM-vaihteiston heikkoudet olivat tulleet ilmi. Perustuiko Voithiin siirtyminen siis pelkästään ulkomaisiin kokemuksiin? | |
| 10.09.2012 00:43 | Juhani Pirttilahti: | Kuvista havaittavissa myös, että kotimainen veturiteollisuus on mennyt sitten kopioimaan myös tuhkakupin Ruotsista... | |
| 10.09.2012 07:41 | Toni Lassila: | Outo hytti verrattuna meidän vempuumme. Ja myös pakoputkensuojus:) |