04.06.2006 / Frankfurt / Main, Hessen, Saksa
04.06.2006 VGF 714. Muuan raitiovaunu (?) ratikkapysäkillä (?) linjalla U6.
Kommentit
| 06.10.2007 20:10 | Joni Lahti: | Kuskina on selvästikin Georg W. Bush... Tässä näkee hyvin kuinka leveä 1435 rata raitiovaunukäytössä oikeasti on. | |
| 07.10.2007 01:15 | Jorma Rauhala: | Ei tämä olekaan oikeasti "raitiovaunu" vaan metrojuna eli "U-bahn". Helsingissä "metro" tarkoittaa samaa kuin Saksassa "S-bahn". Helsingin metro ei ole oikeasti mikään "metro", vaan ihan rehellisesti "sähköjuna". Muualla Euroopassa "metrot" ovat useinkin hyvin ratikkamaisia! Meidän yhden linjan metro-operaattori (HKL) on vain eri instanssi kuin muuten kotimaisilla sähköjunilla on tapana (VR). Perussotkun saa aikaan se seikka, että HKL liikennöi kahdenlaista raideliikennettä: ratikoita sekä sähköjunia saman toiminimen alla. Ja että VR:llä oli jo ns. sähköjunia entuudestaan. Pitäähän niillä HKL:n kunnallisilla sähköjunilla olla jokin eri brändi erottuakseen valtion junista! Vertailukuvia "ratikoista" hieman Helsinkiä suuremmasta Frankfurtista löytyy << ja << nappuloilla. Kuvan vaunussa on muuten korkean sähköjunalaiturin ja matalan kadunvarsipysäkin ovirakenne. (Käyttäjä muokannut 07.10.2007 01:16) | |
| 07.10.2007 04:55 | Juhana Nordlund: | Muualla Euroopassa kuten Oslossa metrojunat ovat kutakuinkin yhtä leveitä kuin Helsingissä. :) Ei ole olemassa mitään "muualla Eurooppaa". Raideliikennemaailma tuntee hyvin monenlaisia kiskoliikennejärjestelmiä. Niissä rajat ovat varsin venyviä. Tuollaiset "muualla maailmassa" -jutut ovat tuttuja erään foorumin eräiltä kirjoittelijoilta, jotka ajoittain esittävät hyvin mustavalkoisia ja ehkä jopa yliyksinkertaistettuja näkemyksiä. Helsingin metro edustaa 1960-luvulla syntynyttä raskasmetrofilosofiaa, jossa asemavälit ovat suhteellisen pitkät, rata menee maanalaisilla osuuksilla pääosin hyvin syvällä ja kaarteet ovat loivat. Tämä tarjoaa mahdollisuuden integrointiin esimerkiksi rautateiden lähijuniin, mikä ymmärrettävästi saa kyseisien operaattorien edustajat "valmiustilaan". Integrointiahan vältellään sekä HKL:llä että VR:llä kuin kissa kuumaa puuroa... :) |
|
| 07.10.2007 06:53 | Juhana Nordlund: | Ja itse asiaan. Todella upea kuva. :) (Käyttäjä muokannut 07.10.2007 06:57) | |
| 07.10.2007 12:17 | Joni Lahti: | Näin on. Järjestelmien rajaaminen tai nimittäminen on jonkin verran hankalaa. Tämä hieno kuva edustaa selvästi esim. Helsingin (metro) ja Tukholman (tunnelbana) Pietarin, Moskovan (metroja) maanalaisia/metrojärjestelmiä kevyempää ajattelutapaa. - Tämä yhdistelmä ajaa ilmeisesti peruslinjausta C Heerstrasse - Ostbahnhof? http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Mk_Frankfurt_U-Bahn_Linien.png (Käyttäjä muokannut 07.10.2007 12:17) |
|
| 07.10.2007 12:27 | Juhana Nordlund: | Mainio linkki, John! Jopa saman brändin alla voi olla sisäisiä eroja. Tukholman Tunneliradan vanhin osa (Vihreä linja) on kevyemmän standardin mukainen kuin uudemmat osat. Asemavälit ovat lyhyemmät ja paikoin käytetään melko tiukkoja kaarresäteitä. Kalusto toki on yhtä ja samaa (nykyään valtaosin tyyppiä C20) kaikissa. | |
| 07.10.2007 18:21 | Hannu Korpimäki: | Kuvassa Ptb-tyypin vaunut Fischbachstrassen pysäkillä. U-Bahn linjat U5 ja U6 tarvitsevat aina Ptb-sarjan kaluston, koska ko. linjoilla on sekä korkeita että matalia (kuten kuvassa) laitureita. Ptb-sarjan levennyksiä sanotaan muuten kukkalaatikoiksi (Blumenkästen)! Yleisesti ottaen Franfurtin U-Bahn linjasto, joka kulkee osittain raitiovaunumaisesti muun liikenteen seassa on selvästi herkempi häiriöille kuin esim. Helsingin metro. | |
| 21.09.2008 16:13 | Joni Lahti: | Jäin vielä mietiskelemään rajatapausten osalta oikeaa nimikettä, esim. Kasselin RegioTramia, joka pystyy liikkumaan katuverkon lisäksi DB:n radalla. Löytyy kaksi versiota: 1) sähköinen kaksivirtajärjestelmä, 600 V DC katuverkossa ja DB:n radoilla 15 kV 16,7 Hz. Raideleveys 1435 mm, ohjaamot molemmissa päissä, ovet molemmin puolin, leveys 265 cm, sovitus kolmelle eri laiturikorkeudelle jne sekä 2) hybridi 600 V DC ja diesel-sähköinen järjestelmä. Mitat samat kuin edellisellä. Pystyy ajamaan myös DB:n sähköistämättömillä osuuksilla. Ymmärtääkseni näiden käyttö DB:n liikenneväylillä on laajenemassa. Onko silloin kysymyksessä raitiotiejuna vai junaraitiotie vaiko ihan oma luokkansa? Teknistä tietoa: http://staff.iha.dk/jse/Jetra/Regio-tram-Kassel_Rabenmueller.pdf - Kohta tuo Jori Bush lopettelee hommansa:) | |
| 06.10.2008 20:00 | Tuukka Ryyppö: | Vielä sellainen sopanhämmenys, että InnoTrans-messuilla palloillessa tepastelin sisään johonkin ratikannäköiseen härveliin, jossa oli sisällä jonkun Ruhrilaisen kaupunkiryppään raideliikennekartta. Kapine oli muistaakseni linjalla U3 normaalisti käytössä. Kartalla sen pysäkit oli merkattu standardein sinisin U-Bahn -tunnuksin, ja merkkien selityksissä sitten kyseisen merkinnän selitettiin tarkoittavan "Raitiovaunupysäkki maan alla". Sitten oli vastaava, jossa valkoinen ja sininen oli vaihdettu päittäin. Se oli sitten "Raitiovaunupysäkki maan pinnalla". Go figure :) Mut niin, kyseessä on siis näemmä raitiovaunu, joka kulkee pääosan matkasta maanalaisena (Untergrundbahn, eli U-Bahn). Eihän se U oikeastaan kerro muuta kuin että tässä nyt mennään maan alla. Tosin on olemassa myös maan päällä kulkevia U-linjoja, joita sanotaan kaikkialla ratikkalinjoiksi. Loppujen lopuksi kun kyse on ensisijaisesti brändäyksestä. | |
| 06.10.2008 20:06 | Tuukka Ryyppö: | Sitten vielä, että Berliini ei liene "muualla Euroopassa"? Ihan saman 2-3min mun kotilinjalla (U) kestää asemanväli kuin Helsingin kapineilla (jotka ovat vielä, kihveli soikoon, saman valmistajan sama tuote kuin täällä!). S-Bahnilla sitten on historiallisista syistä niitä hillittömiä asemanvälejä (Wannsee-Grunewald, Springfuhl-Gehrenseestraße ja kehäradan pohjoispuoliset rutistukset. Mut jos nyt miettii vaikka jotain S-Bahn-asemanvälejä Potsdamer Platz - Unter den Linden - Friedrichstraße - jne. tai Hackescher Markt - Alexanderplatz, niin eihän siinäkään ole väliä oikeasti mitenkään paljon. Helposti saman kävelee, usein ihan vahingossakin. Koko mystinen erottelu jonkun "kaupunkiradan" ja "metron" välillä on siis ihan täysin quatschia, ainakin jos "muuna Eurooppana" pidetään Saksaa, niin kuin yleensä itse asiassa tuntuu olevan tapana.. Vai olisiko sitten niin, että Berliinin linjat 1-4 on metroa ja linjat 5-9 sitten "kaupunkirataa", eli aivan järjetöntä touhua, vaikka saman välin meneekin mieluummin järjettömällä kaupunkiradalla kuin järjellisellä ratikkapomppuliinilla(60km/h)? :D (Käyttäjä muokannut 06.10.2008 20:07) |