??.??.1974 / Helsinki, Pitäjänmäki
??.??.1974 Turussa palvellut veturinkuljettaja Pertti "PK" Kulmala otti minuun kahdeksan eläkevuoden jälkeen yhteyttä ja tiedusteli kiinnostaisiko minua muokata hänen valokuva-arkistostaan kuvia sähköiseen muotoon vaunut.org-sivustolle lisättäväksi. Valokuvia selattiin upeiden tarinoiden värittäessä perjantaista iltapäivää Helsingissä lokakuussa 2007. Harmittavasti näiden arkistojen aarteiden kannalta, että kommentointi on poissa. Kuvat säilynevät kuitenkin jälkipolvillekin ja toivottavasti tuovat lisää mielenkiintoista tietoa myös rautateiden historiasta veturinkuljettajan näkökulmasta. Kuvassa ollaan matkalla Turusta Helsinkiin Sv12 (sittemmin Dv12) pitkänokka edellä ohittamassa Pitäjänmäen asema. Kuvaaja Pertti "PK" Kulmala.
Kommentit
| 24.10.2007 00:34 | Jorma Toivonen: | Pienen pieni korjaus tekstiin - kyseessä on ent. Sr12-sarja. Claytonin 1000 l:n vesi-säiliön täyttökansi (op:lla toinen vastaava), sekä Petterin pakoputki hieman edenpänä paljastavat veturi-sarjan. Hienoja kuvia - melkein "nahoissaan" tuntee veturin lievän edes/takaisen keinunnan suurilla nopeuksilla ja varsinkin "pitkä-pää" edellä ajamisen. Ajo-ominaisuudet tuntuivat vain paranevan nopeuden noustessa. Aikoinaan (lähes 30v. sitten) kokeiltiin epävirallisesti erään yksilön (2637) kulkua, nopeus yli 145km/h, eikä vaihteiston ylinopeus-suoja (ilmeisesti säätö-virhe) vielä puuttunut nopeuden hillitsemiseen, kulku oli vakaata ja "keinunta" varsin hillittyä ja äänetöntä esim. verrattuna Sr1-sarjaan. (kulussa pelkällä veturilla kohti "etelää" pääradalla). | |
| 24.10.2007 00:41 | Kimmo Pyrhönen: | Niin, mikä mahtaa olla virallinen koeajonopeus, joita Sv12- tai Sr12-vetureilla ajettiin? Epävirallisen olemme nyt kuulleetkin. | |
| 24.10.2007 14:25 | Lari Nylund: | Kiitos Jormalle kuvatekstin korjaamisesta. Itselleni, joka on aina tietänyt vain Dv12-veturin, tuo Sv12:n ja Sr12:n ero on tähän asti ollut täyttä utopiaa. Toivottavasti jatkossa menee paremmin. Muokkaaminen kesti myös näin kauan kommentoimattomuuden vaikutettua myös kuvatekstien muokkaamiseen. Onneksi olemme palanneet jalkaanmenevään vorkkiin. | |
| 19.01.2008 00:37 | Ville Saarelainen: | Olikos vaihteiston lisäksi myös MGO:ssa vielä erillinen ryntäyssuoja? Sellainenkin on pitänyt ohittaa, kun moottorin on täytynyt tuollaisessa nopeudessa pyöriä yli 1700 kiesiä minuutissa. | |
| 26.01.2008 20:35 | [Tunnus poistettu]: | Käsittääkseni tuo ei toimi(nut) ihan noin. Ja ainahan tehot voi pudottaa pois ("pistää rullaamaan"). Kuulemani mukaan jotkut Esveet & Es'errät löi ylinopeussuojan heti päälle pienessäkin ylinopeudessa, jotkut taas ei millään. Tuo 145km/h löi kyl kuulemani ennätyksen :) (ryntäyssuoja on/oli eri asia kuin ylinopeussuoja). (Käyttäjä muokannut 26.01.2008 20:35) | |
| 25.04.2008 15:30 | Veera Pohjola: | Mikä on ryntäyssuoja? | |
| 25.04.2008 16:43 | Ville Saarelainen: | Ryntäyssuoja = kierrosrajoitin, eli estää moottoria menemästä ylikierroksille. | |
| 25.04.2008 16:54 | Topi Lajunen: | Joka ainakin Dv12:ssa toimii siten, että sammuttaa koko päämoottorin varuilta. Raja reilussa 1600 kierroksessa minuutissa. | |
| 28.03.2013 15:44 | Kimmo T. Lumirae: | Juttu olisi pitkä mutta lyhin mahdollinen versio: olen ollut läsnä, kun Dv12 -parilla on vedetty pikajunaa, jossa on ennestään Dv12 -pari, nopeudella 147 km/h. Voithin ylikierrossuoja on kuulemma otettu käytäntöön, kun DB ajoi koeajoja silloin uudella V 80:llä ja aluevaihde oli unohtunut T-asentoon ja paluumatkan ajan junaa veti höyryveturi. Vaihteiston akseleiden palasia eri paikoista konehuonetta kaivelleet insinöörit totesivat tarpeen jonkinlaiselle suojalaitteelle, joka tuli Suomeenkin Sv 12:ien myötä. Sekä vaihteiston ylikierrossuojassa että moottorin ryntäyssuojassa on ollut isojakin säätöeroja; jälkimmäinen muuten toimii niin, että se katkaisee moottorin polttoaineen syötön, ja jos kolmosvaihde on kytkettynä, jatkaa moottori ja sen ruiskutuspumppu pyörimistään ylikierroksista välittämättä ja näistä jälkimmäinen imee polttoainejärjestelmän jostain raosta ilmaa täyteen ja on ns. ilmattava, ennen kuin pääkone saadaan taas käyntiin. Ylikierrossuojan toimintoon liittyy kiintoisa havainto: sen laukaisujousta kuormitettiin tieten tahtoen tehonsäätövivun liikkeellä; samalla, joka antoi vaihteistolle tietoa asetetusta tehon määrästä ja johon perustuen vaihteisto muutti vaihtopisteitä eli vaihteelta toiselle vaihtamisen nopeuksia. Ja tämä kuormitus oli suurin isoilla tehoilla ts. mitä enemmän tehoa, sitä suuremmassa nopeudessa ylikierrossuoja laukesi. Mitä lie insinööri ajatellut. |
|
| 28.03.2013 20:53 | Mikko Mäntymäki: | Isänikin kertoi että oli joskus laskenut tavarajunalla T-vaihteella 110km/h, vanhaan hyvään aikaan, veturi veti ja juna jarrutti tällä hämättiin ylinopeussuojaa. nykyään tuo ei ole nykyään mahdollista. |