??.??.1960 / Haapamäki
??.??.1960 Matkailukartta Haapamäen taajamasta helpottamaan harrastajien suunnistamista kyseisellä raitilla. Vuosiluku ei ole tiedossa, mutta tuolloin esimerkiksi Morris- ja Rambler-autojen valtuutetun piirimyyjän puhelinnumerot olivat 134 ja 289, hinausauton 34. Keuruulta löytyi tuolloin mm. BP- ja Gulf-huoltoasemat sekä raideyhteys Keuruun Terva Oy:lle. [1960-luku?]
Kommentit
| 22.10.2007 15:02 | Teppo Niemi: | Kolmioraiteen aluetta tutkiville tiedoksi, että alue on yksitysomistuksessa ja osin myös pihapiiriäkin | |
| 22.10.2007 19:38 | Jouni Hytönen: | Tampereen rataan kolmioraide ei ollut koskaan yhteydessä, kuten karttaan on virheellisesti piirretty. | |
| 07.08.2020 14:31 | Tuukka Ryyppö: | ...vaan mihin? | |
| 07.08.2020 14:37 | Tuukka Ryyppö: | No, vanhatkartat.fi kertoikin: ei ilmeisesti mihinkään(!). Kolmion lounaiskärjessä on ollut vain melko lyhyt radantynkä. Montakohan vaunua siihen on mahtunut? Mitä sillä on käännetty? | |
| 07.08.2020 14:38 | Tuukka Ryyppö: | Ihan lähellä nyt kuitenkin on ollut kääntöpöytäkin. Millaisiin kääntöihin pöydän pituus ei ollut riittävä mutta kolmion lounaiskärjen pituus oli? | |
| 07.08.2020 16:43 | Petri Nummijoki: | Jos Tampere-Pieksämäki ajettiin samalla veturilla/moottorivaunulla niin olisiko kääntäminen sujunut nopeammin tai käytännöllisemmin kolmioraiteen kautta, kuin käymällä tallilla kääntämässä? Dieselvetureita ei varmaankaan käännelty mutta tarvetta olisi voinut olla Dm4-vaunujen kanssa kesäkausina 1954 ja 1955 (MK91/92), talvikausina 1958-1961 (MP91/92) ja myöhemminkin 60-luvulla kesäajan viikonloppujunan P97/98 kanssa. Dm4:ssa oli kattotuuletin vain II-päässä, joten sillä kai pyrittiin ajamaan tehokkaan jäähdytyksen varmistamiseksi I-pää edellä, jos mahdollista. En tiedä ajettiinko samalla Hr1-veturilla koko väli, kun P95/96 oli Hr1-vetoinen Tampere-Pieksämäki noin 1959-1961 mutta pitäisin mahdollisena. 272 km:n matka on samaa luokkaa, kuin Kouvola-Kuopio tai lyhyempi, kuin Hv-vetureilla ajettu Seinäjoki-Oulu, joten tässä mielessä ei mitenkään ylipitkä Hr1:lle ja ei tule mieleen muutakaan tapaa, miten Hr1 olisi saatu noilla junilla tehokkaaseen kiertoon. |
|
| 07.08.2020 18:52 | Kari Haapakangas: | Haastavaan paikkaan on kolmio tehty. Sehän on vaatinut kahden sillankin rakentamista. | |
| 08.08.2020 02:22 | Esa J. Rintamäki: | Muistaakseni Haapamäen kolmioraide rakennettiin 1920-luvulla siksi, että tuonaikaisten K3- ja K4-veturien ajosuuntaa voitiin vaihtaa mukavasti. Syynä tähän oli tuonaikaisen veturitallin kääntöpöydässä, joka oli ihan liian lyhyt noille vetureille. | |
| 07.12.2020 04:29 | Esa J. Rintamäki: | Kaivelin kätköjäni ja tässäpä tulee: "Haapamäen asemalle on nyt valmistunut kolmioraide vetureiden kääntämiseksi, ratapihan Keuruun puoleiseen päähän. Tällöin Keuruun suunnan tulosemafori siirretään 75 m edemmäs sanotusta kohdasta. Semafori asennetaan radan vasemmalle puolelle (katsottuna Haapamäelle päin). Muutos tehdään 10.2.1920." Cirk. 6/296, 22.1.1920. Mainitsenpa lisäksi: sota-ajan runsaan liikenteen vuoksi Haapamäellä otetaan käyttöön 1-siipinen semafori 330 m Kolhon suunnan tulovaihteesta ja samoin 1-siipinen semafori 351 m päähän Keuruun suunnan tulovaihteesta. Otettu käyttöön 15.12.1917. Cirk.114/4808 30.11.1917. Sota-ajan suuren liikenteen lakattua on rautatiehallitus päättänyt, että Haapamäen molemmat semaforit jätetään pois käytöstä, ja niistä on siivet otettava pois 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642 4.4.1919. - Koska Hpk semaforit sitten taas otettiin käyttöön, tietääkö joku? |