12.07.1992 / Helsinki, Pitäjänmäki
12.07.1992 Dv12 2658 vetää H398:a Helsinkiin. Helsingin ja Hangon välillä oli sunnuntai-iltaisin suora junapari vuoteen 1996 asti. Pitäjänmäen ja Mäkkylän välillä maisemat ovat hieman muuttuneet Kaupunkiradan rakentamisen myötä.
Kommentit
| 11.11.2007 20:35 | Juhana Konttinen: | Muuttunut on, mutta paikalle luonnetta tuova kaarre tekee siitä silti niin tunnistettavan. Avaruutta maiseamssa on aivan toisella tapaa ja sähköistys näyttää melkein häviävän maisemaan, kun vertaa nykyiseen portaaliviidakkoon. Aina hauska nähdä näitä deeverien kuvia edelliseltä aikakaudelta, kun niitä Helsingissä oli. | |
| 11.11.2007 21:42 | Kimmo Säteri: | Kah. Tässäkin kuvassa on 26 -sarjalainen eksynyt näin etelään. | |
| 12.11.2007 07:02 | Juhani Pirttilahti: | Kyse ei ole eksymisestä, vaan osalla 26-sarjan vetureilla alunperin ajettiin Helsingin ympäristössä. | |
| 12.11.2007 10:20 | Kimmo Säteri: | Juu, kyllähän 26 -sarjalaisia on ajellut Etelä-Suomessa, silloin kun veturit ovat olleet suht' uusia. Mutta eikös me silloin puhuta 1970- ja 1980 -luvusta? Sen sijaan en ainakaan itse muista enää 1990 -luvulla nähneeni 26 -sarjalaisia Etelä-Suomessa. | |
| 12.11.2007 10:29 | Perttu Karttunen: | Otinpa esiin Deeveriraamatun (Resiina 2/95) Jja tämän mukaan en kyllä löydä että 26 - sarjaa olisi helsingin kirjilla ollut koskaan, mitä näitä vetovoiman sijoitustaulukkoja katsoo. Tampereella on ollut vielä 12/79 sarja 2601 - 2640 sijoitettuna, sielthän on hyvinkin voinut Heldingin kiertoon 26:sia eksyä. Turun tiedot tosin näistä listoista puuttuu mutta pikaisen selailun perusteella vuonna 1992 on tämäkin ollut jo Oulun kirjoilla. Sehän ei tietenkään tarkoita sitää ettei ne voisi olla jossain muuallakin veturikierroissa. Mutta joku asiantunteva korjatkoon mikäli minä / Resiinan vetovoiman sijoitustaulukot ei pidä paikkaansa. | |
| 12.11.2007 10:45 | Kimmo Pyrhönen: | Kyllä sijoitustaulukot paikkaansa pitävät. 2600-sarjaa kyllä näkyi paljon Rantaradalla, mutta 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa näiden käynti oli melkoista sattumaa. Tosin tuolloin 26-sarjaa eksyi melko runsaasti etelään. Vuosien 1989-1991 aikana esimerkiksi Haapamäen seudulla osui 2600-sarjaa kameran eteen useita eri yksilöitä. Esimerkkinä vaikkapa kuva http://vaunut.org/kuvasivu/5018 ja pari muuta karkulaista muilta radoilta: http://vaunut.org/kuvasivu/12651 ja http://vaunut.org/kuvasivu/16014 sekä http://vaunut.org/kuvasivu/40895 eikä näistäkään voi vetää mitään johtopäätöksiä vetureiden sijoituksista. | |
| 27.08.2018 00:39 | Teemu Sirkiä: | Minkäs vuoksi näissä lähtöopastimissa oli myös esiopastimet eikä tyypilliseen tapaan vain pääopastin ja linjan aloittava suojastusopastin vähän matkan päässä? Oliko Leppävaaran tulo-opastin niin lähellä, että Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä ei ollut yhtään suojastusopastinta vai minkä opastimien esiopastimia nämä olivat? | |
| 27.08.2018 06:51 | Juhana Nordlund: | Kuvan opastinjärjestely oli yleinen pääkaupunkiseudulla. Asiaa on kommentoitu myös kuvan http://vaunut.org/kuva/5145 yhteydessä. Tämä kuvan esiopastin on todennäköisesti kertonut suojastusopastimen värit (lähtöopastimen jälkeinen pääopastin on käytännössä ollut suojastuopastin). Vastaavaa esiopastimen sijoittelua näki myös tulo-opastimissa. Silloin tulo-opastintolppaan sijoitettu esiopastin kertoi lähtöopastimen värit, mikäli tulo-opastin ei näyttänyt punaista väriä. Pääopastimen näyttäessä punaista samaan tolppaan sijoitettu esiopastin oli pimeänä. Kuvan pääopastin taitaa näyttää vihreätä, mutta vilkkuva esiopastin vain sattuu olemaan vilkahtamatta kuvaa laukaistaessa. Aikanaan siis esiopastimen valkoinen valo ei ollut kiinteä vaan vilkkuva, vihreä taas vilkkui kuvan opastimen tapaisissa tilanteissa silloin, kun sitä näytettiin. Oli myös sellaisia esiopastimia, joissa vihreää näytettiin kiinteänä, mikäli seuraava pääopastin oli asennossa "aja". Näissä esiopastimissa vihreä vilkkuva valo kertoi taas siitä, että seuraava pääopastin näytti esimerkiksi "aja sn35". Jossain vaiheessa esiopastimien vilkkuvat valot korvattiin kokonaan kiinteillä valoilla. Junia työkseen tuolloin ajaneet voivat täydentää selostustani, ja toki muutkin. |
|
| 27.08.2018 10:00 | Teppo Niemi: | Kyllä tuo alkuperäinen suojaväli suojastusopastimin oli lyhyt. Näiden lähtöopastimien jälkeinen suojastusopastin 9 oli Mäkkylän seisakelaiturin länsipäässä (Pitäjänmäen viimeiset vaihteet taas olivat itäpäässä). Tuo, samoin kuin Leppävaaran suunnasta oleva suojastuksen alkuopastin 10 korvattiin lähtöopastimien mastoihin asennetuilla esiopastimilla 1970 / 1980 lukujen vaihteessa. | |
| 27.08.2018 10:09 | Pekka V. Puhakka: | Teemu kaiketi ihmetteli sitä miksi kuvassa nimenomaan lähtöopastimen kanssa on samassa mastossa esiopastin, kun tavanomaisesti käytettäisiin esiopastimen asemesta niin sanottua linjasuojastuksen alkuopastinta. Pitäjänmäen tapauksessa alun perin näin olikin laita ja esimerkiksi Huopalahden ja Pitäjänmäen välillä ei ollut varsinaista välisuojastuspaikkaa lainkaan, vaan pelkkä suojastuksen alkuopastin. Juuri nyt en muista minä vuonna Huopalahden, Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä alkuopastimet korvattiin näillä kuvan kaltaisilla esiopastimilla. Muutoksen jälkeenhän tilanne oli se että esimerkiksi Huopalahden tulo-opastimen esiopastin oli Pitäjänmäen lähtöopastimen mastossa. | |
| 27.08.2018 18:17 | Teemu Sirkiä: | Juuri Pekan kuvaamaa asiaa ihmettelin. Lähtötolpissa olevia esiopastimia ei olisi tarvittu, jos lähtötolppien takaa olisi löytynyt linjan aloittava suojastusopastin. Onko muutoksen syynä voinut olla, ettei suojastusopastimen haluttu toimivan pelkästään tulotolpan esiopastimena, vaan pääopastimelle on haluttu erillinen esiopastin? Veikkaan, että silloin kun täällä on ollut vielä suojastuksen alkuopastin, niin Leppävaaran tulo-opastimella ei ole ollut sitä edeltävää esiopastinta. | |
| 27.08.2018 22:50 | Pekka V. Puhakka: | Noita paikkoja joissa suojastusopastin toimi tulo-opastimen ainoana esiopastimena oli kyllä pääkaupunkiseudulla lukuisia muitakin aina uuden opastinjärjestelmän tuloon saakka. Lisäksi tuo kaksitoiminen esiopastinhan ei antanut mitään lisäinformaatiota suojastusopastimeen verrattuna. Tämän vuoksi pohdin olisiko tuolla ollut erityisen lyhyt etäisyys alkuopastimelta seuraavan liikennepaikan tulo-opastinelle ja tästä syystä päädytty kuvan ratkaisuun? | |
| 28.08.2018 00:14 | Teemu Sirkiä: | Yritin mittailla vanhoista ilmakuvista. Vuonna 1969 on Pitäjänmäen lähtötolpalta ollut 360 metriä linjan alkusuojalle ja siitä 760 metriä Huopalahden pääopastimelle. Vuonna 1976 on Martinlaakson rata jo olemassa ja alkusuoja kadonnut. Tällöin Pitäjänmäen lähdön ja Huopalahden tulon välinen etäisyys on ollut 800 metriä. Tämä on niin lyhyt väli, että esiopastin lähtötolpan yhteydessä on varmasti ollut perusteltu. Huopalahden tulotolppa siirtyi ratapihan muutostöiden vuoksi n. 310 metriä Pitäjänmäen suuntaan. Vuonna 1969 Pitäjämäen lähtötolpalta on ollut 740 metriä linjan alkusuojalle, sikäli kun sijoitin sen oikean pikselimöykyn kohdalle Tepon muistikuvan perusteella. Siitä on ollut vielä n. 1000 metriä Leppävaaran tulotolpalle, jos löysin sillekin suunnilleen oikean kohdan. Leppävaaraan esiopastinetäisyys on ollut siis ollut varsin pitkä. Olisikohan kumpikin lähtösuunta haluttu sitten vain yhdenmukaistaa ja etäisyys Pjm-Hpl on on ollut määräävä tekijä. |
|
| 28.08.2018 01:51 | Juhani Pirttilahti: | Brittiläinen ratkaisu nopeatempoiseen liikenteeseen lyhyillä suojaväleillä on ns double yellow, jossa tolpassa kiiluu kaksi keltaista, kun seuraava on keltainen. Tällöin voidaan varmuudella lähestyä asemaa tarpeettomasti hidastelematta. Ehkä tuota on tavoiteltu Suomessa pää- ja esiopastin yhdistelmällä. | |
| 28.08.2018 07:06 | Teemu Sirkiä: | Paitsi, että tämän kuvan tilanteessa tuplakeltaista ei olisi syntynyt. Lähtötolppa olisi näyttänyt vihreätä, suojastusopastin keltaista ja esiopastinta vailla oleva tulotolppa punaista. Tuplakeltaisesta hankkiuduttiin kyllä Suomessa tiheämmin suojastetuilla radoilla eroon korvaamalla viimeinen suojastusopastin kaksivaloisella pääopastimella. Näin ei tullut vastaan tilannetta, jossa viimeinen suojastusopastin olisi keltainen, esiopastin ”odota seis” ja pääopastin punaisena, jolloin seis-opasteesta olisi turhaan saatu ennakkotieto kahdesti. |