??.??.1970 / Turku
??.??.1970 Dm4, muutama kuva näistäkin - että voi verrata pulla-huruun. Huomaattehan että 1614 ei ole yksin. Pitää katsoa tarkemmin negasta jälkimmäistä - ja ennen kaikkea mitä sen takana on.
Kommentit
| 19.12.2003 19:51 | Juha: | Kuvaa tästä laitteesta on jo odotettukin. Harmi vaan ettei näitä säilynyt jälkipolville. | |
| 19.12.2003 20:09 | Jyrki Tervo: | Montakos yksikköä näitä aikoinaan tehtiin. Kato vielä negasta mikä ton sinisen numero tuolla taustalla on, ettei vaan olisi kotoisin Eslingestä ja puisin hattuhyllyin ;-P | |
| 19.12.2003 20:16 | Olli: | Dm3-sarjaa tehtiin 10 kappaletta (1500-1509) ja Dm4-sarjaa 10+4 (1600-1613). Dm3:t muutettiin myöhemmin Dm4-sarjaan numeroiksi 1614-1623. Ainoa ero Dm3:n ja 4:n välillä oli se, että Dm3:ssa oli moottori vain toisessa telissä ja toisen pään moottorin tilala oli matkatavaraosasto. | |
| 19.12.2003 20:22 | Jyrki Tervo: | Motti oli ilmeisesti kuitenkin matkustamon lattian alla, muutenhan tämä olis samanlainen kuin Hr11 ?? Näyttäisi tuossa kyljessä kuitenkin olevan kuin matkustamon ikkunoita. | |
| 19.12.2003 20:24 | Olli: | Motti oli tyylikkäästi ohjaamossa, vähän samaan tyyliin kun lätässä. Kyljissä on vain matkustamon ja ohjaamon ikkunoita. | |
| 19.12.2003 20:24 | Jyrki Tervo: | Kuvasta löytyy mukavasti uusia yksityiskohtia. Tällaista ajettiin ilmeisesti kuljettajalla ja lämittäjällä vai, tuossahan näyttäs naureskelevan joku apuhemmo tuossa apukuskin paikalla ? | |
| 19.12.2003 20:26 | Olli: | Kahdella miehellä ajettiin, kuten siihen aikaan yleensäkin. Koneapulaisella tosin oli vain kaappi istuimena ja sivuikkuna selkänojana. | |
| 19.12.2003 20:27 | Jyrki Tervo: | Se ei sitten ilmeisesti ollut mikään tehomylly, ja meteli tod. kuuloisesti ainakin yhtä kova kuin lätän mottipäässä. | |
| 19.12.2003 20:28 | -pk-: | Eipä saa tolkkua numerosta negastakaan, reunassa lukee tri-x pan eli minkä herkkyydessä voitti sen tarkkuudessa hävisi. Ja siihen aikaan ei vaihdeltu filmiä olosuhteiden mukaan. Mutta 100v-historiikin kuvassa ei Esslingenin vaunussa ole helmoja, tehtiinkö ne niihin jälkeenpäin vai tulivatko ne vasta kotimaisiin versioihin tullakseen myöhemmin poistetuiksi? Ja takanaolevalla tavaralla tarkoitin lähinnä samalla raiteella Dm:ien kanssa olevaa tavaraa, hämärästi muistan nimittäin ilmiön parivetoDm4+kiitojunarunko, vai olenko nähnyt unta? | |
| 19.12.2003 20:29 | Olli: | Tehoa 2*260 kW/350 hv eli ei mitenkään ihmeellisesti. Itse en ole ikinä matkustanut Dm4:ssä mutta meteliä lienee ollut matkustamossakin jonkun verran, ainakin kun koneena on GM:n kaksitahtidiesel! (kätevää muuten puhua näin lähes reaaliaikaisesti ;)) | |
| 19.12.2003 20:30 | Jyrki Tervo: | Eikös lättää kuitenkin ajettu alusta pitäen vain yhellä ukolla, olis kanttanut ammattiliiton jo aikoinaan olla tarkkana ja vaatia vaan kaks ukkoa lättäänkin ! | |
| 19.12.2003 20:31 | Olli: | Pk, ainakin sesonkiaikoina ajettiin esim. 2*Dm4+2*kiitojunarunko tai Hr11+2*kiitojunarunko -yhdistelmillä. Dm4:ssä ei ollut kaksinajolaitteita joten junassa oli kahdet miehistöt. | |
| 19.12.2003 20:32 | -pk-: | Moottoriaiheesta; nehän olivat samoja GM 2-tahti-kaksoisdieseleitä kuin Vv13:ssa oli yksi, eli 350 hv/kpl. Äänet olivat omalaatuiset, kaksitahtisuudesta johtuen. Sama moottori on/oli yhä runsaasti käytössä venemoottorina ja panssarivaunuissa. | |
| 19.12.2003 20:34 | -pk-: | Mutta se _lähes_ reaaliaikaisuus aiheuttaa toistoa... | |
| 19.12.2003 20:35 | Olli: | Näinhän siinä käy välttämättä kaikissa internetkeskusteluissa että joskus kaveri sanoo saman asian juuri samaan aikaan kun itse. | |
| 19.12.2003 20:36 | Jyrki Tervo: | Eikös just noissa alkupään sinissä ollut osin puiset (koivua) matkatavarahyllyt ja vissin niissä oli lukuvalotkin, vain onko päänupissani aivan väärä näkömuistikuva. Olivat vain puuvaunujen aikaan sisustukseltaan jotensakin yliherraskaisia. Tosin kaipaan enemmän puuvaunuja, oon kuvannut joskus Sjoen asemalla 1 lk puuvaunua sisältä ja sehän oli tosifiksu ja juhlava !! Silloin ei ollut vielä varaa ostaa herrasväen luokan pilettejä. |
|
| 19.12.2003 20:37 | Jouni: | Vv13:ssakin niitä koneita on kaksi. Root-ahdin aiheuttaa oman mielenkiintoisen lisänsä ääniin. Ainakin Vv13:n käyntiääni on kovassa vedätyksessä varsin terävää "papatusta". ;) | |
| 19.12.2003 20:39 | Jyrki Tervo: | Kasktahtidieselin ääni on karmeaa ujellusta, kuunnelkaaa kun näette esim Grove-autonosturin. | |
| 19.12.2003 20:41 | -pk-: | Se oli kaksoisdiesel, eli kaksi 6-sylinteristä rivikonetta oli vierekkäin kytketty mekaanisesti yhteen. On siis tulkintakysymys onko Dm4 lopulta nelimoottorinen... | |
| 19.12.2003 20:44 | Jouni: | Ahaa, tuotapa en tiennytkään. Viimeiset Dm4:t taisivat poistua liikenteestä kolme vuotta ennen syntymääni... ;) Harmi, ettei niitä ole säilynyt yhtään. Dm4+kokonainen kiitojunarunko olisi hieno museoesine tänä päivänä. | |
| 19.12.2003 20:49 | Jyrki Tervo: | Tuollainen konstruktio kuullostaakin jo jotenkin epäluotettavalta. | |
| 19.12.2003 20:59 | -pk-: | Kuva moisesta moottorista on tuolla http://digilander.libero.it/pmg/contributi/marco_g/m36_01.htm - ja löytyy Dieselveturit ja moottorivaunut II:stakin Vv13/14 osio... |
|
| 19.12.2003 21:01 | -pk-: | Tai kuva moottorista on http://digilander.libero.it/pmg/contributi/marco_g/gm.jpg - edellinen linkki oli siihen panssarivaunuun... | |
| 19.12.2003 21:15 | Jack: | Haapamäellähän on se yksi keittiöllinen kiitojunavaunu, tosin melko huonossa kunnossa. | |
| 19.12.2003 22:22 | Simo: | Juu, Esslingenin tekemissä teräsvaunuissa oli puiset matkatavarahyllyt. Mutta helmapeltejä ei ollut, eikä tietääkseni edes asennettu. | |
| 19.12.2003 22:54 | Jack: | Vaihdettiinko ne puiset hyllyt myöhemmin sellaisiin umpinaisiin harmaisiin ja nyttemmin kellastuneisiin (muovipäällysteiset)? | |
| 19.12.2003 22:55 | Jack: | Milloin vaunut 23000-23010, eli Esslingenin valmistamat vaunut on hylätty? | |
| 19.12.2003 23:16 | Jyrki Tervo: | Jäikös romuttamatta yhtään tuosta ekasta kymmeniköstä, toivottavasti. Loogisesti eka Pasillassa tehty on sitten nro 23011, onko tallella. | |
| 20.12.2003 00:19 | Jouni: | 23011 on romutettu jo kauan sitten. Enpä tiedä, mikä on vanhin Eit, joka olisi edes jossakin hylkyjonossa seisomassa. Ensimmäinen kymmenikkö taitaa olla romutettu kokonaan lukuunottamatta 23018:aa, joka on Dm10 4301. | |
| 20.12.2003 08:43 | Olli: | Alkavat käydä vähiin ensimmäisen sataluvun Eit/Ein -vaunut. Sileäkattoisia (23001-231xx) päivävaunuja näkee enää harvoin käytössä, myöskin Eift-sarjaa romutetaan parhaillaan. | |
| 20.12.2003 10:00 | Jyrki Tervo: | Mitenkäs oli niiden eslingenien lukuvalojen kanssa, oliko niitä, vai muistanko väärin ? | |
| 20.12.2003 10:05 | Jyrki Tervo: | PK:lle, kyllähän Tri-x on hyvä filmi, Ei toki niin hienorakeinen kuin nykyajan Tmaxit tai Tcn:t. Ostin wanhan hywän ajan Canon F-1:n, suunnittelin kuvaavani sillä ja Tri-x:llä rakeisia junakuvia ;-P, mutta kun ei nykyajan hoppumaaailmassa enää kerkiä oikein harrastamaan :-{ |
|
| 20.12.2003 10:29 | -pk-: | Niinpä kuvittelin saavani aikaan rakeisia junakuvia helpommin skannaamalla wanhoja negoja. Oma vaivansa siinäkin on, aikoja sitten hankittu nega/diaskanneri on SCSI-liitännällä eikä näissä nykykoneissa ole edes ISA-korttipaikkoja mihin kortin saisi kiinni, piti rakentaa sopiva kone ensin. - On tähän useita ratkaisuja, turha herättää siitä uutta keskustelua ainakaan tällä forumilla, mutta päällimmäisenä on kuitenkin se hoppumaailman kerkiämisvaiva. | |
| 20.12.2003 10:32 | Jack: | Ihan asiallista olisi siis nähdä Esslingen-vaunun sisäkuva. | |
| 20.12.2003 11:50 | Perttu: | Juu, ja Dn10:n kohtalo on edelleen hiukan epäselvä, nykyään se on muistaakseni Joensuun veturiharrastajien tms. yhdistyksen omistuksessa, ja se seisoskelee edelleen Joensuun veturivarikolla. Ei sillä ole 3 vuoteen mihinkään ajeltu. Muistaakseni syynä juurikin moottorin huono kunto ja jarrujen tehottomuus | |
| 21.12.2003 01:55 | Jouni: | Eikös se ole Joensuun veturimiesten moottorikerho? Kävivät kesällä 1994 Haapamäelläkin laittamassa Hurun käyntiin kolmen vuoden seisonnan jälkeen. | |
| 21.12.2003 22:52 | Heidi: | Ainakin 23095 oli vielä viime kesänä Tpe-Tku -pikajunassa vakio-Eit:nä. Manasin sitä konnarin kanssa kun lukitukset eivät tahtoneet toimia - menivät itsekseen päälle vaikka paikallaan olivatkin. | |
| 10.05.2004 18:00 | Juha Vuorinen: | Vanhimpana sinisenä taitaapi olla 23044. 23095 matkustin viime lauantaina Tku-Tpe. | |
| 04.08.2004 09:29 | Juha Kutvonen: | Kaksi Esslingenin Eit:tä varustettiin helmapellein ja vieläpä niin, että ne peittivät telitkin. Vaunujen numeroista ei minulla ole tietoa, mutta ne olivat mukana VR:n satavuotisjuhlajunassa heti Dr12 2230:n perässä. Valokuvalähteiden perusteella ainakin toinen vaunuista oli helmapellein liikenteessä vielä talvella 1970. | |
| 07.08.2004 19:47 | Miiro Lindfors: | värikuvan löysin: http://www.funet.fi/index/railways/Finland/DMU/Dm4.jpg | |
| 07.08.2004 19:56 | Olli Keski-Rahkonen: | Junat-lehden numero 4/1994 on täynnä (~30 sivua) tietoa ja kuvia Kiitojunista. | |
| 20.01.2006 20:23 | Seppo Hiltunen: | Kiitoksia kuvista. Miksi joissakin Dm4? on kuvissa yhtenäiset etuikkunat näiden 2+ovi+2 tilalla? Hesarin 50 vuotta sitten palstalla oli 2.6.1954 julkaistu kuva, jossa oli vierekkäisillä raiteilla molempia versioita. Lisäksi maalaus oli keulassa vaakasuora eikä alas kaartuva?!? Onko tietoo? | |
| 27.04.2006 11:01 | Simo Toikkanen: | Joko on tiedossa helmapellillisten Esslingenien numerot? | |
| 28.04.2006 20:22 | Nalle Fyrqvist: | Mitäs eroa oli Dm4:llä ja Dm7:llä,muuta kuin korin ulkonäkö ja eri numerot? | |
| 29.04.2006 00:04 | [Tunnus poistettu]: | Nalle: ihan perustiedot http://www.saunalahti.fi/srhs/tietoa2b.htm | |
| 29.04.2006 00:53 | Tauno Hermola: | Eipä kai Dm4:llä ja Dm7:lla ollut mitään yhteistä? Kun tuossa edellä jo oli linkki kuvaan Dm4:n eksoottisesta GM kaksitahtidieselistä http://digilander.libero.it/pmg/contributi/marco_g/gm.jpg , niin laitetaan nyt vertailun vuoksi kuva Dm7:n Valmet 815D koneestakin http://www.sisudiesel.com/company_overview/history/10462-259883.jpeg , ei ole ihan samanlaisia nekään! ;) | |
| 11.05.2006 20:37 | Simo Toikkanen: | Vastaanpa itse :) CEit-vaunu 2653 oli varustettu helmapelleillä. Tämä selvisi vaunun korjauskortista: 3.5. -68 oli helmapellin tukirauta rikki pariston kohdalla. Hallussani olevista korjauskorttikopioista ei sen sijaan löytynyt minkään Esslingen-Eit-vaunun kohdalta helmapeltimerkintää. |