22.08.1992 / Helsinki, Pitäjänmäki
22.08.1992 Dr13 2323 odottelee lähtöhetkeä Pitäjänmäeltä Turkuun. Linnunlaulun asetinlaitteessa oli ollut tulipalo 21.8, minkä johdosta liikenteessä oli poikkeusjärjestelyjä 26.8 asti. Rantaradan junien päätepiste oli Pitäjänmäellä, josta matkaa jatkettiin Sm-pendelijunilla Helsinkiin. Vastaavasti Oulunkylä ja Tikkurila toimivat pääradalla Helsingin pääteasemina, joista oli myös pendeliyhteys Helsinkiin.
Kommentit
| 07.12.2007 12:57 | Kimmo Pyrhönen: | Harvinainen tilanne, joka tarjoaa harrastajalle aivan erilaisia kuvia ja havaintoja, mutta matkustajille ylimääräistä harmia. | |
| 07.12.2007 19:31 | Marko Vuoti: | Tästäpä kuvasta paukahti mieleen kysymys: Tienneekö kukaan, ajettiinko näillä aikanaan aina kahdella koneella vai ajeltiinko joskus vain yhdellä. Mietin tätä jo viime kesänä, kun Larin juhla-ajelulla päästeltiin kuulema vain yhdellä. | |
| 07.12.2007 20:37 | Tapio Muurinen: | En ole konemiehiä, mutta paljon näiden vehkeiden touhuja seuranneena veikkaan, että jos yhdellä koneella ajettiin, niin silloin oli joku vika toisessa. | |
| 07.12.2007 21:24 | Kimmo Pyrhönen: | Muutamia 1990-luvun alun kaksi- tai yksivaunuisia henkilöjunia ajettiin ainakin joskus niin, että vain takimmainen MGO oli käynnissä. Hyvin kulki silloinkin ja vähän hiljaisempaa oli ohjaamossa. | |
| 07.12.2007 23:29 | Jorma Toivonen: | Kyllähän joillakin oli tapana, liikuttaessa pelkällä veturilla tai keveillä junilla, ajella vain "taka-moottorilla". Ei tarvinnut kuunnella tuulettajan ulinaa, varsin usein "resonoivia" katto-peltejä, eikä säleikköjen edes/takaista läpsytystä. Tosin tämä oli mahdollista vain kesäisin - ohjaamon "vesi-keskuslämmityksen" vuoksi, senjälkeen kun luovuttiin ohjaamoiden lämmitys-webastoista. | |
| 08.12.2007 00:17 | Tapio Muurinen: | Tämäpä mielenkiintoista uutta minulle, vaikkakin näin jälkikäteen. | |
| 08.12.2007 00:36 | Jorma Toivonen: | Ei siellä vetureiden "kotivarikolla" päin näin uskallettu toimia, mutta salaa täällä "lännessä" ja vain silloin tällöin. Kouvola oli erittäin tarkka näistä omista vetureistaan, "tuulettaja-komerossa" oli kasa valkoisia rättejä, joilla pyyhittiin konehuoneesta vähäinenkin öljy-tippa pois matkan jälkeen - hyvä ettei "vierasta" kone-apulaista tultu noutamaan lepo-huoneelta takaisin siistimään öljyisiä jälkiä venttiili-kotelon kansista (MGO:t saattoivat "huohottaa" varsin runsaasti yhteenaikaan). | |
| 08.12.2007 01:08 | Ville Saarelainen: | Deeverinipuillakin on joskus ajettu johtoveturi "hinauksessa" eli koneet seis, jos perässä ei ole ollut raskasta letkaa. Akkujen virta riittää hyvin muutamaksi tunniksi ja tehonsäädönkin käskyt välittyy toiseen koneeseen, joten hiljaista kyytiä lienee ollut tällainen meno. | |
| 08.12.2007 02:16 | Lari Åhman: | Tuossa tapauksessa Deeveri täytyy vain laittaa hinauskuntoon vaihteiston osalta, koska voitelu loppuu jos päämoottori ei pyöri. Kompuran lie hyvä olla käynnissä, sillä JKV tuskin tykkää, jos jännite laskee liian alas..? :-) | |
| 08.12.2007 11:42 | Tapio Muurinen: | Käsitykseni yhdellä koneella ajamisesta oli siis "vanhentunut". - Dieselveturit ja moottorivaunut -kirjassa mainitaan yhdellä koneella ajamisesta: a) Käännä epäkunnossa olevan koneiston käynnistys- ja käyttökytkin asentoon 0, b) Talvella piti huolehtia jäähdytysjärjestelmästä esilämmityksellä, c) Harkittava junan pienentämistä jäljellä olevan matkan ja maasto- ja ajo-olosuhteiden mukaan, d) muutoin ajo tapahtuu samoin kuin kahdellakin koneistolla. (Käyttäjä muokannut 08.12.2007 11:44) |