??.04.1947 / Kemijärvi

??.04.1947 Tässä jälleen tunnistamaton juna-asema. Oletan, että kuva on otettu pian sodan jälkeen ja kyseessä on väliaikainen asemarakennus. Paikka voisi olla esimerkiksi Rovaniemi. Mitä sanovat asiantuntijat ajankohdasta ja paikasta?

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kemijärvi (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Erkki Herrasen kokoelma (Lisännyt: Juhana Stolt)
Lisätty: 27.12.2007 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Makasiini
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

27.12.2007 17:14 Jarmo Pyytövaara: Ehkä Rovaniemen II-aseman paikalla, olisikohan se valmistunut vasta 1946–47. Jos kuvausvuosi pitää paikkaansa, yksi varteen otettava vaihtoehto on Elisenvaara.
27.12.2007 17:30 Jukka Voudinmäki: Rovaniemi II tuhoutui v. 1944, kuten suuri osa Rovaniemeä muutenkin.
27.12.2007 20:33 Jarmo Pyytövaara: Tarkoitin: Olisikohan tämä tehty Rovaniemi II paikalle.
27.12.2007 23:33 Pekka Viitamäki: Saattaisi olla myös Kemijärvi. Elisenvaarasta poistuttiin 1944.
28.12.2007 09:03 Jukka Voudinmäki: Rovaniemi II:n tuhouduttua rautatieliikenne palautettiin alkuperäiselle asemalle http://vaunut.org/kuvasivu/28799 joka oli säästynyt saksalaisten toimilta. Resiina 2001-4 kertoo myös, että II aseman ravintolarakennus oli säilynyt pienin vaurioin, mutta ei kerro, käytettiinkö asemaravintolaa mahdollisena aseman korvikkeena. Tuskin, sillä myös ratapiha ja sen raiteet olivat saaneet osakseen tuhotöistä.


(Käyttäjä muokannut 28.12.2007 09:04) (Käyttäjä muokannut 28.12.2007 09:09)
28.12.2007 11:17 Juhana Stolt: Kemijärvi ei ole kyseessä. Oheinen asema: http://vaunut.org/kuvasivu/11169 palveli 30-luvulta aina 50-luvulle. Elisenvaarakaan ei näyttäisi olevan kyseessä: http://www.kurkijoki.fi/dia/l2_l2/_1590.​jpg (kuvassa "Jatkosodan aikuinen Elisenvaaran asema"). Oletukseni kuvan ajankohdasta voi olla hyvinkin pielessä, joten kysesssä saattaa olla Rovaniemen toinen asema. En tosin tiedä olisiko sodan aikana rakennettu kioskeja asemien viereen.. En löytänyt Rovaniemen toisesta asemasta kuvia täältä enkä muualtakaan netistä (nopean etsimisen jälkeen). Osaisiko joku Rovaniemen historiaa paremmin tunteva voisiko tämä olla kyseinen rakennus. Entä pystyisikö joku päättelemään kioskirakennuksen perusteella miltä ajalta tämä kuva voisi olla? (Käyttäjä muokannut 28.12.2007 11:19)
28.12.2007 20:25 Pekka Viitamäki: Säästyikö Kemijärven 1933 rakennettu puuasema siis fritseiltä 1944? Jos, miksi sitten piti tehdä uusi asema jo 1955?
29.12.2007 12:43 Juhana Stolt: Tuo on ihan aiheellinen kysymys. Minulla on ollut sellainen käsitys, että sakemannit eivät olleet niin perusteellisia Kemijärven suhteen kuin Rovaniemen ja että asema olisi säästynyt. Käsitykseni mukaan uusi asema oltaisiin tehty a) korvaamaan vanha, vähän parakkimainen puurakennus hienolla kivirakennuksella (imago...) b) koska vanha alkoi käydä ahtaaksi; tähän aikaan liikennettä taisi olla aika paljon, kun Sallankin suuntaan pystyttiin ajamaan ympäri vuoden. Mutta nämä ovat vain omia käsityksiäni ja ne voivat olla päin prinkkalaa. Otan mielelläni vastaan faktoja, jotka oikaisevat mahdollisesti vääriä käsityksiäni.
30.12.2007 12:35 Juhana Stolt: Pirjo Huvila kirjoittaa Raiteille ja pyörille -teoksen Rautatieasemat-osiossa: "Sodan aikana tuhoutui satoja asemarakennuksia, jotka varsinkin Pohjois-Suomessa piti nopeasti rakentaa uudelleen. Vain Rovaniemelle ja Kemijärvelle rakennettiin kiviasemat. Muut asemat korvattiin puurakennuksilla. Kaikkiaan 200 rautatierakennusta rakennettiin uudelleen." (http://www.rakennusperinto.fi/muuta_sisa​ltoa/erp/fi_FI/aineistot/_files/74987249​011851302/default/raiteille_pyorille.pdf, s.13)
Tämä jää vähän tulkinnanvaraiseksi, koska tekstissä ei sanota suoraan, että Kemijärven asema olisi tuhoutunut saksalaisten käsissä.
02.01.2008 16:23 Jarmo Pyytövaara: Jospa tämä olisi sittenkin Kemijärvi? eikö laituri kaarra vasemmalle, kuten Kemijärven asemalla. Lisäsin kuvan vuodelta 1988 ja siinä on samantapainen rakennus kuin tässä, tavaravaunun takana. Onko kuvan rakennus asemarakennus? Voihan se olla myöskin, jokin parakki muuhun käyttöön.
02.01.2008 23:09 Juhana Stolt: En ole ihan varma kaartuuko laituri vasemmalle. Vähän siltä se näyttää, mutta en uskalla tämän kuvan perusteella sanoa varmaksi. Taustalla oleva rakennus on kyllä kovasti saman tyylinen kuin vuoden 1988 kuvassa ( http://vaunut.org/kuvasivu/44767 ). Pitäisin tätä etummaista rakennusta aika varmasti asemana, koska matkustajavaunut ovat pysähtyneet sen eteen. Lisäksi, jos tämä on Kemijärveltä, ei tämän kokoista parakkia olisi mahtunut aseman viereen sille kohdalle, missä laituri on. Laitoin joka tapauksessa aiheesta kyselyä Kemijärven kotiseutumuseoon. Toivottavasti sitä kautta saadaan varmuus tähän arvoitukseen. (Käyttäjä muokannut 02.01.2008 23:09)
03.01.2008 00:05 Tapio Muurinen: Kemijärven vanhan aseman kohtalosta ei tunnu löytyvän "helppoa". Sellainen tutina minullakin on, että Kuva olisi Kjä:ltä. Hävitys oli perusteellista. Useat aseman ympäristön rakennukset tuhottiin jopa kahteen kertaan. Uusia rakennuksia pystytettiin 1943, mutta nekin poltettiin. Tämä väliaikainen asemarakennus odottelee ilmeisesti uuden, nykyisen aseman tuloa. Kuva on oletettua myöhemmin, sillä ensimmäinen korjausjuna sai avattua välin Rovaniemeltä maaliskuun loppuun 1946. Jotain uutta on jo ehditty rakentaa, tuo varasto taustalla ja kioskiyrittäjän kioski. Mukavasti maitotonkkia laiturilla ehkä lähdössä sekajunan kyytiin.
03.01.2008 09:28 Jukka Voudinmäki: Onko tuosta mitään pääteltävissä:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid​=687605&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Alempi taulukko (vanha asematalo).
03.01.2008 10:14 Juhana Stolt: Kiitos kommentista, Tapio. Minullakin on vahva hytinä, että tämä olisi Kemijärvi ja yritän saada haalittua pitäviä todisteita tätä hytinää tukemaan. Mitä tulee tuhon perusteellisuuteen, niin saksalaiset eivät olleet yhtä perusteellisia Kemijärven kuin Rovaniemen suhteen, vaikka uskon kyllä, että rautatiet, sillat ja muut liikenneyhteydet ovat varmasti olleet heillä pääkohteina. Onko todella niin, että aseman ja sen ympäristön rakennukset olisivat kohdanneet parikin tuhoa? Itselläni ei ole tiedossa kuin saksalaisten kurmootus 1944. Venäläisethän eivät sotien aikana päässeet Sallan suunnalla Joutsijärveä lännemmäs.
03.01.2008 10:26 Juhana Stolt: Kiitos erittäin mielenkiintoisesta ja samalla hämmentävästä linkistä, Jukka. "Rakennusaine: tiili, kattamisaine: tiili, fasadin käsittely: rappaus, rakennusvuosi: 1949" - siis täh?! Alkuperäinen asema oli erittäin puinen: http://vaunut.org/kuvasivu/11169 (kuvan ajastus voi olla väärin, älkää välittäkö) ja nyt ihmettelyn kohteena oleva rakennus on vieläkin puisempi ;) Mikä ihme on siis tämä vuonna 1949 tiilestä väsätty laitos - joka on jo viiden vuoden päästä korvattu uudella, nykyisellä rakennuksella?? Ei kai tätä voi tulkita muutoin kuin, että alkuperäinen asema on tuhoutunut sodan aikana, tämä kuva esittää väliaikaista parakkia, vuonna 1949 on valmistunut parempi väliaikaisratkaisu ja vuonna 1954/55 sitten lopullinen ratkaisu. Mutta on tämä hämmentävää, kun on tähän asti luullut, että Kemijärvellä on ollut vain kaksi asemaa: 1932-1955 ja 1955-nyk. Yhtäkkiä asemien määrä on tuplaantunut..! Pyörryttää... ;)
03.01.2008 11:05 Juhana Stolt: Sain Rautatiemuseosta tyhjentävän kommentin: "Kuva on Kemijärveltä väliaikaisesta asemasta ja kuvattu vuonna 1948. Kuvan alkuperäinen otos negatiiveineen kuului Valtionrautateiden mainostoimiston kokoelmaan vuoteen 1987, ja nyt kuva kuuluu Suomen Rautatiemuseon kokoelmaan numerolla VR 501 ja museolla on kaikki oikeudet kuvaan. Kuvaaja K Valla on kuvannut otoksen virkatyönään."
03.01.2008 11:07 Petri Koskela: Voisiko tuon tulkita niin että piirustukset on laadittu 1949 mutta jostain syystä on hanke jäänyt toteutumatta ja on laadittu uusi ehdotus aseman rakentamiseksi 1952 kuten alimmalla rivillä mainitaan ja joka olisi toteutettu 1954. Hävityksen perusteellisuudesta kertovat piirustusluettelon seuraavat sivut, lähes kaikki rakennukset ovat palaneet sotavuosina, jotkut kahdestikin.
03.01.2008 11:39 Juhana Stolt: Toden totta Petri, oikeassa olet. En saanut selvää käsialasta, mutta kommenttisi jälkeen palaset loksahtivat minullakin kohdalleen. Kyseessä on siis vanha ehdotus, ei vanha rakennus. Erikoista vain, että alkuperäisestä asemasta ja väliaikaisesta rakennuksesta ei ole merkintöjä. Huomasin myös, että arkiston mukaan Märkäjärvelle olisi tehty vain yksi asemarakennus (rak. 1942), vaikka nykyinen rakennus valmistui 1947. No, nämä vain sivuhuomautuksina.
03.01.2008 11:44 Tapio Muurinen: Tuolta Kansallisarkiston digikokoelmasta jäi mieleen, että jotkut rakennukset olisivat tuhoutuneet kahdesti. Onhan toki ne voineet palaa jo muulloinkin. - Hetki sitten soitin rovaniemeläiselle, yli 80 vuotiaalle kuljettajalle, joka tuntee paikat noilta ajoilta (mustaa myös hämärästi Erkki "kaima" Herrasen). Hän oli ensimmäisessä työjunassa lämmittäjänä (Sk3 176), joka pääsi Kjä:lle jo 23.1.1946 yöllä. "Oli aivan hiljaista, ketään ei ollut vastassa. Huudatettiin pitkään pilliä, että nyt on juna saapunut". Tavoitteena oli saada rata avatuksi maaliskuun loppuun, mutta päästiinkin etuajassa. Erkin mukaan saksalaiset hävittivät vanhan aseman ja tämä parakki oli väliaikainen, mutta toimi asemana useita vuosia.
04.01.2008 11:03 Juhana Stolt: Kiitos Tapio! Nämä vanhojen veturimiesten muistelot ovat kultaakin arvokkaampia!
04.01.2008 15:59 Pekka Viitamäki: Urho M Heinonen kirjoitti 80-luvulla kirjan Rautaisen tien raivaajat. Siinä kerrotaan Roi-Kjä-Kls-radan korjaamisesta saksalaisten jäljiltä. Saattaa kirjastoista löytyä.
05.01.2008 20:45 Tapio Muurinen: Se Heinosen kirja hyvä omakohtainen muistelmateos, kirjoitettu romaanimuotoon ja pääkohdiltaan useimmiten paikkansa pitävä, mutta kirjoittaja on käyttänyt myös kirjailijan vapautta, eikä kaikilta kohdiltaan ole tarkka dokumentti. Kiinnostuneille voin ehdottomasti suositella.
12.08.2011 01:10 Jari Kuusinen: Kyllähän tämä on Kemijärveltä, kuva löytyy myös Suomen Museot Online -palvelusta: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Su​omen+Rautatiemuseo/VR1%3a501 .. "Asemarakennuksen virkaa hoiti v. 1946 rakennettu tavarasuoja" Myös etuviistokuva löytyy: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Su​omen+Rautatiemuseo/VR1%3a943A50

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!