??.??.1900 / Kemin sillat, välillä Lautiosaari (asema)–Laurila
Veijo Malk

??.??.1900 Missä sillalla miehet ihailevat junan tuloa? [1900-luku?]

Kuvan tiedot
Välillä: Lautiosaari (asema)–Laurila Kuvauspaikka: Kemin sillat
Kuvaaja: Veijo Malk
Lisätty: 07.01.2008 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Linjalla

Kommentit

07.01.2008 18:34 Tauno Hermola: Imatra?
07.01.2008 18:37 Pekka Viitamäki: Oulujoen silta, Oulu?
07.01.2008 19:00 Ilari Eskelinen: Hämeenlinna
07.01.2008 19:01 Ilari Eskelinen: Tai Kyrönsalmi
07.01.2008 19:52 Tero Korkeakoski: Kyrönsalmi on minunkin veikkaukseni.
07.01.2008 20:23 Olavi Huotari: En tiedä yhtään milloin silta Kiehimänjoen yli on rakennettu, mutta arvaan silti, että Paltamosta tämä voisi olla.
07.01.2008 20:31 Tapio Muurinen: Pohjoisen maisemia ja vuolas joki. Kemijoki ja Isohaara.
07.01.2008 21:16 Petri Soronen: Oulua veikkaan minäkin.
08.01.2008 08:34 Veijo Malk: Kemin rautatiesillalla ollaan ,niinkuin Tapio jo tiesikin.
08.01.2008 10:14 Tapio Muurinen: Kuvatekstin mukaisesti voisi hyvin kuvitella, että miehet ovat tarkoituksella kokoontuneet sillalle ihailemaan junan saapumista. Oikealla "uittojätkiä" kipurakärkisine lapikkaineen, vasemmalla nuoria valkokaulusherroja. Juna on tulossa ehkä pohjoisesta, sillä Vähähaaran lyhyempiä terässiltoja ei voi erottaa.
08.01.2008 13:08 Niila Heikkilä: Isohaaran silta muistutti hyvin paljon Kyrönsalmen siltaa, johtuen siitä että molemmissa oli Suomen pisin yhtenäinen siltajänne (125 metriä). Kyrönsalmella siltajännettä lyhennettiin 104 metriin 1960-luvun lopulla. Tämä isohaaran silta yhdessä kosken toisen haaran eli Vähähaaran siltojen kanssa lensi ilmaan aamulla 8.10. 1944 Saksalaisten lähtiessä lopullisesti Kemistä. Alueen tuhoa lisäsi Laurilan asemalla tapahtunut suuren lentopommivaraston räjäytys. Näin katkesi liikenneyhteys Pohjois-suomeen pitkäksi aikaa. Sillan paikalla oli yli kilometrin mittainen väliaikainen silta aina Isohaaran voimalaitoksen valmistumiseen asti 1948. Jotta päästään historiasta sopivasti siltaa pitkin nykypäivään, todettakoon että juuri parhaillaan Isohaarassa rakennetaan Kemijoen yli siltaa. Kemin ohittavan moottoritien pitäisi olla valmis vuonna 2009.
08.01.2008 21:03 Veijo Malk: On todella mielenkiintoista lukea kuvan virittämää tekstiä,vaikka kuvan laatu välillä hirvittää sen esillepanijaa.
15.09.2012 22:17 Kari Haapakangas: Tämä kuva selittää miksi Oulun rautasilta on niinkin leveä kuin se on. Jalankulkijoille jätettiin tilaa, joten nykyään sillalle mahtuu ongelmitta kaksikaistainen tie. Tai no, ongelmitta. Jalankulkijat eivät enää mahdu.
15.09.2012 22:53 Tero Korkeakoski: Anteeksi taas politiikka, mutta on ihan älytöntä että Kemin ohi pääsee pian moottoritietä, kun koko Satakunnassa ei ole metriäkään moottoritietä vaikka Porin asukasluku on kolme kertaa Kemin.
16.09.2012 00:34 Eljas Pölhö: Satakunta taitaa olla joku vanha maakunta, jolla ei ole kuin historiallista mielenkiintoa. Seuraava vaihe taisi olla läänit, missä Satakunnan huonoksi osaksi tuli joutua yhteen Varsinais-Suomen kanssa (Turun- ja Porin lääni). Siis Turkulaisten kanssa, joille Satakunta oli sellaista periferiaa, ettei sinne tarvittu mitään uutta. Nyt ei taida Suomessa olla edes läänejä, vaan aluehallintovirastoja. Vanha Satakunta taitaa kuulua sellaiseen aluehallintovirastoalueen nurkkaan, ettei siellä mitään tarvita. Mutta sitä saa, mitä äänestää.

Ruotsissa läänit vastaavat paikallisliikenteestä omalla alueellaan, mutta siitä lisää linkin takaa http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,5133.0.html
17.09.2012 10:04 Juha Kutvonen: Eikös veturi ole C-sarjaa perässään avosiltaisia vaunuja? Silloin kuvan täytyisi olla vanhempi kuin 1930-luvulta, ehkä lähempänä Oulu - Tornio -radan valmistumisaikaa 1900-luvun alusta - kentien jopa radan vihkiäisjuna?
17.09.2012 18:29 Eljas Pölhö: En voi parhaalla tahdollakaan väittää tunnistavani veturia minkäänlaisella varmuudella. Eikö se kuitenkin voisi olla G1-2? C-sarjojen käyttö Oulun pohjoispuolella oli aika marginaalista ja sikäli G1:llä olisi paljon paremmat mahdollisuudet tulla kuvatuksi Kemijoen korkeudella. Muutoin olen Juhan kanssa samaa mieltä siitä, että on luultavasti vanhempi kuin kolmekymmenluvulta. Ehkä se voisi tosiaan olla aivan 1900-luvun alkuvuosilta.
17.09.2012 22:04 : G-sarjalaiseksi tuota on vaikea identifioida, koska olen näkevinäni koko veturin sivun kattavat kaiteet käyntisillalla. Ne viittaisivat sarjaan C (vrt. C4 http://koti.mbnet.fi/kasii/hoyryveturit/​c4t.htm) tai jopa A6/7. A7 esim. http://koti.mbnet.fi/kasii/hoyryveturit/​a7t.htm
30-lukulaiseksi en kuvaa myöskään lähtisi veikkaamaan, vaan ainakin vuosikymmen-pari vanhemmaksi.
17.09.2012 23:48 Jarmo Pyytövaara: Kuvan postikortti löytyy postileimalla: Kuivaniemi 29. ??. 1909

Ilmeisesti samalla kertaa on otettu myös pystykuva josta löytyy painettu postikortti. Kuvassa ei ole junaa mutta hattupäiset herrasmiehet ovat. Korttien postileimat ovat: Kuivaniemi 27 IV 1909 ja 9.7.1909. Ote 27.IV.1909 kortin tekstistä: Täällä sataa nyt aivan puhdasta puurovettä! Kesä tulee!

Olisikohan kuvat otettu kesällä 1908?
18.09.2012 00:17 Eljas Pölhö: Minusta taasen veturin nokalla kiskojen yläpuolella olisi karja-aura. A-sarjan veturit eivät ole tainneet käydä noin pohjoisessa ja ne olivat silloisissa oloissa akselipainoltaan raskaita vetureita. Koko matka Tampereelta ylöspäin olisi pitänyt taittaa K22-K25 -kiskoilla. Antaako alkuperäinen kuva mitään viitteitä joko karja-aurasta tai kaiteista?
18.09.2012 10:01 Juha Kutvonen: Veturin tunnistaminen näin suttuisesta kuvasta on hankalaa. Olen itsekin epävarma C- ja G-sarjojen välillä; voi olla kumpi tahansa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>