28.07.1976 / Paukkaja
28.07.1976 Paukkajan pysäkki vuonna 1976, kuvattu Joensuun suuntaan. Pysäkkirakennus purettu ilmeisesti vähän aiemmin, "tuoreen näköinen pohja", läheisyydessä sijaitsi pieni vahtitupa, ulkorakennus ja kaivo.
Kommentit
| 28.01.2008 18:10 | Antti-Matti Hartikainen: | Tässäpä mukava vertailukuva hankalan knopin päätteeksi, mutta pieni pyyntö -jatkossa kun tätä kuvaa tulee etsittyä- saisiko kuvauspaikkaan vielä tuon Paukkajan.. | |
| 28.01.2008 22:18 | Jouni Hytönen: | Ja takana näkyy tasoristeys Enso-Qutzeit Oy, km 668+084. Jos sopu syntyy, siirtyy sekin historiaan tänä vuonna. | |
| 28.01.2008 23:06 | Jarmo Pyytövaara: | Antti-Matti, toiveesi on niin pieni ja vaatimaton, pitänee suhtautua asiaan myönteisesti ja toive toteuttaa. | |
| 28.01.2008 23:43 | Jarmo Pyytövaara: | Aikanaan asuessani Nurmeksessa, lähdin sieltä aina, yötä myöden etelään, henkilöjunalla 870. Se oli silloin vielä lättä vuoro. Uimaharjusta kun lähdettiin joensuuta kohden, vaikka oli pitkä ylämäki, vauhtia oli niin, että paikat paukku ja Paukkaja mentiin vauhdilla ohi. Nopeusmittari väpätti satasen paremmalla puolen. Olivat kuulemma silloin huonoja ja heikkoja vehkeitä, tosin siihen vuoroon jolla minä matkustin, sattui aina meneviä vaunuja. | |
| 29.01.2008 00:41 | Marko Anttila: | Oho, että pysäkkirakennus purettu jo 1976 mennessä. Ei siinä muuten mitään ihmeellistä, mutta kun Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt niminen julkaisu (2003) väitti että Enon kunnan alueella säilyneitä pysäkkirakennuksia olisi Paukkaja, Louhioja ja Haapalahti. | |
| 29.01.2008 08:58 | Jukka Voudinmäki: | Louhioja oli pelkkä seisake joten mikähän pysäkkirakennus siellä yleensäkään on ollut. | |
| 29.01.2008 09:24 | Jouni Hytönen: | Eikös siinä ole vahtitupa? Kirjoittaja ei ole tiennyt, että rakennukset eivät ole pysäkkirakennuksia. | |
| 29.01.2008 12:14 | Marko Anttila: | Muiden lähteiden mukaan myös Haapalahden laiturirakennus on purettu, joten taitaa sielläkin olla kyseessä vahtitupa tai muu asuinrakennus. | |
| 29.01.2008 14:45 | Jarmo Pyytövaara: | Haapalahden pysäkkirakennus on purettu, tai siirretty pois, aikoja sitten. Siellä oli pienen pieni rakennus, laiturille päin oli 1 tai 2 ikkunaa ja ovi, minulla on sellainen mielikuva, ettei siinä ollut vuorilautojakaan. Se oli samantyyppinen kuin Kiljavan pysäkkirakennus. Kirjan kirjoittajalla on saattanut mennä puurot ja vellit pahasti sekaisin, sellaista saattaa sattua, varsinkin kun tekee. | |
| 15.02.2008 21:19 | [Tunnus poistettu]: | Paukkajan pysäkki on perustettu aivan 1920-luvun alussa, jolloin pysäkkirakennuskin on tehty. Parin sadan metrin päähän pysäkistä nousi Enso-Gutzeit Oy:n toimesta Paukkajan saha vuosina 1924-25. Vähän sen jälkeen rakennettiin mm. ilmarata sahalta pysäkin sivuraiteelle (pidennetty v. 1930 54 metrillä), jotta sahaustoiminnassa syntynyt hake saatiin lastattua junaan. Sahan perustamisen jälkeen Paukkaja ylennettiin pysäkistä laiturivaihteeksi, mutta sahan lopetettua 1938 muuttui status taas pysäkiksi. Miehitys pysäkillä lakkasi v. 1962. (Lähde: Heikki Penttinen, Paukkaja, kylä Pielisjoen rannalla) Lähde antaa ristiriitaisia tietoja pysäkkihuoneen purkamisesta: tekstissä väitetään purkamisen tapahtuneen 1960-luvun lopulla, mutta kirjassa liitteenä olevassa lehtiartikkelissa jo 1960-luvun puolivälissä. Jarmon kuva kyllä kyseenalaistaa kummankin arvion. Kirjassa on myös luettelo asemapäälliköistä palvelusvuosineen. Kerrotaanpa myös muutamista junan alle jääneistä sekä juopottelevasta, räyhäävästä pysäkinhoitajasta. | |
| 20.02.2008 10:56 | Teppo Niemi: | Eikös Pysäkki ollut statukseltaan korkeampi (Hoitamassa Virkamies, voi toimia myös junanlähetyspaikkana) ja itsenäinen liikennepaikka. Laituri ja laiturivaihde olivat taas asemamiesten hoitamia liikennepaikkoja ja olivat alistettu päälystöasemalle, joka voi olla myös pysäkki. Laitura alempiasrvoisia olivat taas seisakevaihde ja seisake. Suosittelen Sampolle perhtymistä rautatieliikepaikkojen arvoluokituksiin. |