18.02.2008 / Espoo, Leppävaara
18.02.2008 Leppävaaran asemalla kuuluu kuulutus "E-juna Helsinkiin on peruttu..." ja pian tämän jälkeen aseman läpi ajoi Sm1 6x34 ja Sm2 6x78 V-junana, joka aiheutti hämmennystä matkustajille, jotka luulivat E-junan kuitenkin tulevan.
Kommentit
| 12.03.2008 19:12 | Lari Nylund: | JKV-laitteen vikaantuessa tämä on karu totuus eli matkustajia ei saa kyytiin ottaa ja juna on kuitenkin vietävä huoltoon. No, rantaradalla tässä tapauksessa se tiesi 15 minuutin odottelua ellei A-junaa sattunut lähtemään Leppävaarasta aikaisemminkin. | |
| 12.03.2008 20:17 | Valtteri Keski-Säntti: | Olikohan viime jouluna kun E-junan JKV-laite sanoi työsopimuksensa ikävään aikaan Kilossa irti. Asemalla odoteltiin muutama minuutti jonka jälkeen juna onneksi kyyditsi matkustajat 50 km/h nopeudella Leppävaaraan josta lähti parin minuutin päästä A-juna Helsinkiin. | |
| 12.03.2008 20:21 | Lauri Niemi: | Kuinka ankara tuo Larin mainitsema sääntö on. Ymmärrän sinänsä että Helsingin lähiliikenteessä ajetaan Ilmalaan huoltoon, mutta jos vaikkapa Hanko-Karjaa -moottorijunasta tuo laite sattuu hajoamaan Lappohjan jälkeen, saako A) ajaa Dragsvikiin, ettei ole muun liikenteen tiellä B) ajaa Karjaalle C) ajaa vielä paluulähdön Karjaalta-Hankoon (matkustajien kanssa), jos siellä on varavaunu? Tai jos Kemijärvi-Helsinki -yöjunan veturista laukeaa JKV juuri ennen lähtöä, onko mahdollista ajaa kumminkin Rovaniemelle? | |
| 12.03.2008 20:48 | Petri Miikkulainen: | Taitaa eniten riippua valtakunnanohjaajasta, saako väliasemalta jatkaa ilman jkv:tä ja jos saa, niin minne. Itse olen parikin kertaa ajanut luvan kanssa ihmiset kyydissä ilman jkv:tä, sn tippuu silloin 80:een. Vek ottaa yhteyttä kaukoon ja pyytää lupaa ilman jkv:tä ajoon. Kauko sitten soittaa valtakunnanohjaajalle ja kysyy lisäohjeet ja kertoo ne kuskille. Lähtöasemalta ei kuitenkaan saa lähteä, olipa kysees Kirkkonummi tai Kolari. | |
| 13.03.2008 01:05 | Niila Heikkilä: | Pakkaa sekoittaakseni: Entäs jos veturissa ei ole ollenkaan JKV:tä? Tällaisiakin tilanteita saattaa vielä joskus esiintyä. Henkilöjunissa tällainen ei toki tulisi enää kysymykseen, mutta jossain keräilyjunassa saattaa veturipulan vuoksi joskus olla Dr14, josta koko laite puuttuu. Veturivetoinen matkustajajuna saa vielä nykysäännöillä ajaa (valtakunnanohjaukselta saadun luvan kanssa) tapauskohtaisesti seuraavalle mahdolliselle veturinvaihtopaikalle, jos JKV vikaantuu kesken ajon. Parisen viikkoa sitten taisivat joutua vaihtamaan Tampereella P273:een veturin, kun JKV oli tehnyt tenän tenän Toijalassa. Eli tässä tyyppiesimerkki toimintatavasta, ja tapauksista joita kuitenkin sattuu aina silloin tällöin. Rovaniemelle asti ei juna aja viallisella kulunvalvonnalla. Pendon ollessa kyseessä se voidaan tietyissä tapauksissa kääntää ympäri lähimmällä kolmioraiteella. Hankalin esimerkki voisi olla ehkä Kolari, jos paikallaolevan ainokaisen veturin kulunvalvonta sanoisi hiihtoloman päätteeksi sunnuntai-illan lähdön hetkellä sopimuksen irti, ja edessä täysin tyhjää rataa satoja kilometrejä. Mikä on toiminta-analyysi? (äänekästä hiusten raavintaa) | |
| 13.03.2008 22:05 | Petri Miikkulainen: | Vielä 2006 ja 2007 Tikkurilan ja Kauniaisten järkkärit ajettiin aina välillä Dv16:lla, sekaan vaan ja sn 80. Siinäkin kyllä saattoi liikenteenohjaus kieltää ajon ilman jkv:tä, sitten piti kaivaa seepra. Välillä varamies lähti, jos vuorossa oli nuorempi heiton kuljettaja, joilla ei monellakaan seeprakorttia ole. Mistä sitten mahtoi johtua, että joku salli ajaa "votvotilla" linjalla ja joku toinen ei? Joku ohjauspuolen kaveri vois kertoa. |