06.10.2007 Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n järjestämällä syysretkellä Haapamäeltä Raumalle ja takaisin eräs yksityiskohdista oli kuljettajina toimineiden Sepon ja Tarmon pannukahvihetki. Mikäs sitä kruunaisikaan talkoot paremmin kuin Dr12 2216 ohjaamossa keitetyt kahvit matkan aikana?
14.03.2008 15:21 | Kimmo Pyrhönen: | Ammattimies ei mittaa tarvitse. Tai oikeastaan tuossahan lisätään puruja "Porvoon mitalla". Taidan keittää itsekin kahvit - tosin tylsästi suodatinvehkeellä. | |
14.03.2008 21:11 | [Tunnus poistettu]: | Tarinoita liittyen näihin Larin kuviin osa 1/X: Sepon olen tuntenut ties kuinka kauan, ja voin kertoa, että hän on yksi harrastajaystävällisimmistä kuskeista kautta maan. Erittäin suuri käsi Sepolle siitä, että jaksaapi ajella Huruilla sun muilla vehkeillä museoajoja. Pyyteetöntä, mutta hienoa duunia. Kyllä me helsinkiläiset vaan nämä hommat osataan. | |
16.03.2008 00:30 | Jorma Toivonen: | Eipä taida nykyajan "suodatin-kansa" osata enää keittää oikeaa kahvia. Pannulliseen kiehuvaa vettä kaadettiin sopivasti "pannu-jauhatusta", annettiin hautua rauhassa hetken ja nautittiin, joskus saatettiin jopa juna pysäyttää (tavara) kahvi-hetken ajaksi. Ei ollut mitta-mukeja tai -lusikoita, mutta useimmiten juomasta tuli nautinta-kelpoista. | |
16.03.2008 00:58 | Jorma Toivonen: | Ainahan tuo kahvi-vesi laitettiin kiehumaan jo tallilta lähtiessä, ensimmäiset tuotteet saatiin juoda jo jarrujen koettelun yhteydessä (Hr12- ja Hr13-sarjoissa). Vv15:ssa pannut olivat paljon hitaampia ja "oikukkaampia", onneksi tuolloin (1970-luku) oli vielä paljon "tupakka-miehiä", joten laukeileva automaatti-varoke saatiin usein kiilattua tulitikun avulla ja jossain matkan vaiheessa päästiin nauttimaan virkistävästä juomasta. T-junissa Karjaan suuntaan usein pysähdyttiin nauttimaan virkistävästä juomasta Rajamäki-Haimoo välillä - klo 22.00 lähtevällä 1834:llä Karjaalle tai aamuisin klo 4.25 Kirkniemeen matkaavalla 1806:lla - keväisin nauttien samalla heräävän luonnon kauneudesta.Ei radan kunto, eikä Vv15-sarjan kulku-ominaisuudet, sallinut juoman pysymistä kupissa tuolloin. | |
16.03.2008 01:12 | Mika T. Polamo: | Erään harrastajaystävällisen koneapulaisen (nyk. vek) mukaan kahvipannu oli Hurun tärkein osa jota ilman ei lähdetty mihinkään, kerran pannu jäi ja peruutettiin asemalta varikolle takaisin. | |
16.03.2008 19:54 | Tapio Muurinen: | Kv:n veturimies (eläk.) H.Mattila muisteli 60-lukua, että tuntui suorastaan "taivaalta", kun sai dieselveturin (Hr13) vaikkapa Kotkan reissulle. Kahvit keitettiin tietenkin mennen tullen, vaikka vatsa ei sitä olisi aina sietänytkään. | |
01.09.2008 20:45 | Pirkko Alanen: | Hiljattain kuulin, että ainakin jotkut vek:t ovat luopuneet kahvinkeitosta veturissa. Kertojan mukaan hommasta menee nautittavuus kun luutuaa sinne tänne roiskunutta kahvia... | |
21.03.2017 23:16 | Esa J. Rintamäki: | Kompakysymys, mitä veturinkuljettaja tekee ensimmäiseksi noustuaan Hurun ohjaamoon? Kyllä, kääntyy ohjaamon takaseinälle ja painaa erään kytkimen alas. Kytkimen alla lukee "kahvin lämmitys". Muuten Jorma, minä ainakin keitän kahvini tuolla reseptillä, Juhla-Mokkaa pannujauhatuksella. | |
22.03.2017 00:17 | Jorma Toivonen: | Oikeilla jäljillä olet Esa kuljettajan toimien osalta, mutta ensin (hiuksia halkoen) koneapulainen kääntää yhden kytkimen ohjaamon takaseinällä, poistuu konehuoneeseen seuraavan toimenpiteen suorittamiseen ja vielä II-ohjaamon takaseinällä olevan kytkintä kääntämään, vasta sitten saattoi kuljettaja napsauttaa pistorasian virralliseksi (ylös) (tosiaan kilvessä taidettiin mainita "kahvin lämmitys") näin muistelen tapahtuman. Mm HMVY:n kalustossa nautitaan pannujauhettua Juhla-Mokkaa http://vaunut.org/kuva/86326 . |