??.??.1942 / Äänislinna
??.??.1942 Aikaisemmin on ollut aivan virallinen junayhteys Petroskoista/Petrozavodksista /Äänislinnasta Helsinkiin, ei vain vierailua junalla http://vaunut.org/kuvasivu.php/19690 Pikajunayhteys avattiin keväällä 1942 ja se loppui kahden vuoden kuluttua sattuneesta syystä. - Kuulutus Äänislinnan asemalla olisi voinut kuulua vaikkapa näin: "Huomio! Pikajuna numero xx Helsinkiin lähtee raiteelta 1. Juna pysähtyy ensimmäisen kerran Suollusmäellä, josta junayhteys Kontupohjaan ja edelleen Karhumäkeen. Sen jälkeen Viitana, Säämäjärvi, Jessoila, Suojärvi... Matka-aika ilman häiriöitä on 23 ja puoli tuntia. Junassa on ilmatorjuntavaunu. Turvallista matkaa. Asento! Vaunuun nouse, lepo!" - Aseman edusta on ollut melkoisen ankea näky, vain häkäpönttöauto ja uniformumiehiä. Kuva vuosilta 1942-44. Lähde: Museovirasto, historian kuva-arkisto
Kommentit
| 20.04.2008 20:40 | [Tunnus poistettu]: | Mielenkiintoinen kuva hetken aikaa suomalaisena olleesta Äänislinnasta. Lisätäänpäs tähän linkki sivustolle, josta löytyy sekä tämä että reippaat 100 muuta vanhaa Äänislinna-kuvaa: http://heninen.net/folder.cgi?C=1&L=2&F=aanislinna Niin, tämän kuvan rautatieasemahan ei sijainnut nykyisen aseman tilalla vaan pari-kolme kilometriä siitä luoteeseen. Vanhan aseman ratapiha taitaa nykyisin olla tavaraliikenteen käytössä. Tuo kuvan asema, tyypillistä neuvostoliittolaista 1930-luvun pylväsarkkitehtuuria edustava pytinki ei taida olla enää paikallaan. Tunnistaisikohan joku tuon kuorma-auton merkin ja valmistajan? :) (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 20:45) | |
| 20.04.2008 20:59 | Joni Lahti: | 1942 karttapiirroksen mukaan asema on sijainnut selvästi Neglinkajoen luoteispuolella, silloisesta opettajaopistosta kilometrin verran. En tiedä, pitikö Suollusmäessä sitten vaihtaa junan kulkusuuntaa, kun lähdettiin kohti Hyrsylän mutkaa? - Olisi kiva, jos joku tunnistaisi tuon häkäkuormurin. Se ei näytä kovin vanhalta mallilta. Voisiko olla jokin National, Opel tai Volvo? - Osalla miehistä on vaalean harmaa kenttäpusero päällään, josta voisi päätellä, että on sateinen päivä ei kuitenkaan talvella:) (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 21:02) | |
| 20.04.2008 21:00 | [Tunnus poistettu]: | Jatkosodan aikainen asema on Petroskoin toinen. Rautatien saantia on Petroskoihin yritetty muutamaan otteeseen. Ensimmäinen kerta ajoittuu 1870-luvulle; tällöin hanke ei edennyt rahoitusvaikeuksien takia. Seuraavan kerran rataa yritettiin saada v. 1895, mutta Siperian radan rakentaminen vei pohjan Petroskoin-radalta. Kolmannen kerran asiaan palattiin 1910-luvun alussa, mikä muutaman vuoden jälkeen johti tuloksiin. Rataa Pietari-Murmansk alettiin rakentaa v. 1914, Petroskoihin tultiin v. 1915 ja säännöllinen junaliikenne Pietariin alkoi tammikuussa 1916. Murmanskissa oltiin loppuvuodesta 1916. Alun perin rautatien piti ulottua vain Petroskoihin, mutta I maailmansodan vaatima nopea yhteys Jäämerelle sotilaiden, aseiden ja huoltojoukkojen siirtämiseen sai Venäjän duuman myöntämään radalle lisärahoitusta sekä runsaasti lisää työntekijöitä: sotavankeja Itävallasta, palkattuja työntekijöitä Kiinasta, Puolasta, Suomesta jne. On huomattava, että asukasmääräänsä nähden Petroskoilta kesti todella kauan päästä säistä riippumattoman, ympärivuotisen liikenneyhteyden piiriin. V. 1914 Petroskoissa lasketaan olleen n. 20 500 asukasta. Suomessa näin suuret kaupungit olivat harvassa, mutta monet paljon pienemmätkin taajamat olivat jo rataverkon piirissä. Petroskoin ensimmäinen asema v. 1915: http://lcweb2.loc.gov/cgi-bin/query/I?prok:7:./temp/~pp_6TEr::displayType=1:m856sd=prokc:m856sf=20242:@@@ | |
| 20.04.2008 21:04 | [Tunnus poistettu]: | Itse olen nähnyt jonkinlaisen jatkosodan aikaisen kartan Petroskoista Jukka Kulomaan kirjassa Äänislinna: Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941-44, josta nuo mainitsemani tiedot pääosin olen saanut. Oletko John nähnyt mainitsemasi kartan tuosta kirjasta? (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 21:06) | |
| 20.04.2008 21:07 | Joni Lahti: | Joo, siinä kirjassa sivulla 263 on kartta, jota juuri katson. Sehän kuvaa ensijaisesti kaupungin leirejä ja kasarmeja, mutta rautalinja näkyy, samoin aseman paikka. Mutta se risteys ylempänä ei aukea edellisen sivun kartastakaan. Olisiko vihjettä? | |
| 11.01.2009 17:43 | Raimo Virtanen: | Kyllä kuva varmistui "Gunin" kuvaamaksi ja varmasti myös kauppaamaksi Itä-Karjalan sotureille. Täältä löytyy hieman laajempi versio samasta kuvasta, jossa on lisäksi Guni puumerkki>http://heninen.net/show.cgi?L=aanislinna&P=k31< . Hallussani olevissa kuvissa on joissakin takana leimoja: Kauppahuone Pitkäranta, Seppänen Pori ja Guni. Ainakin nämä kolme kuvaajaa kuvasivat rintamakuvia aika rankkojakin ja vedostivat niitä joukoittain myytäväksi. | |
| 11.01.2009 17:52 | Raimo Virtanen: | No nyt lipsahti tähän Äänislinna kuvaan, mutta klikkaa tämän kuvan Sammon kommentista Henisen linkki, niin löydät saman Äänislinnan ratapihakuvan hieman laajempana versiona "Gunin" leimaamana, jonka laitoin tänään sivuille. | |
| 11.01.2009 20:32 | [Tunnus poistettu]: | Tuo Guni on kuvataiteilija Gundel Ingegerd Lindeberg-Knuepferin käyttämä nimimerkki, paljastui itsellenikin vasta äskettäin. | |
| 11.01.2009 21:58 | Raimo Virtanen: | "Tieto lisää tuskaa", eli taas yksi asia selvisi. |