22.08.1968 / Kokkola, Kokkola
22.08.1968 Vv13 1785 ja 1786 (Tve3 486 ja 487, Valmet Move51h, 558 ja 559/1960) olivat sarjansa ainoat kaksinajolaittein varustetut yksilöt ja niissä oli myös Scharfenberg-vaihtotyökytkimet. Kesällä 1968 ne työskentelivät Kokkolan ja Ykspihlajan alueilla. 1785 (Tve3 486) hylättiin 1979 (Lko 7.8.79, Ko 11.9.79, To 13.9.79) ja 1786 (Tve3 487) 1982 (Lko hylkäysesitys 10.9.82 ja Ko hylkäys 14.10.82). Mielenkiintoinen havainto sisänsä, että se oli myyty Tampereen kaupungin sähkölaitokselle jo 31.3.82, eli puoli vuotta ennen hylkäystään (byrokratia kai vähän hidasteli muodollisen poistopäätöksen kanssa). Tampereen sähkölaitos antoi sille numeron 2 ja nimen Ähky. Nykyisin veturi on Haapamäellä. esim. http://vaunut.org/kuvasivu.php/1691
Kommentit
| 23.04.2008 21:31 | Nalle Fyrqvist: | Onpas varsin hiivatillinen Tve3 -kaksinvetokuva! Minkäköhänlaiset äänet on kuulunut kun Tve3-pari on lähtenyt vetämään/työntämään runkoa, uskoakseni aika jalakaanmenevät. :-) | |
| 23.04.2008 21:40 | Tommi K Hakala: | Varmasti äänet on olleet hienot,millaiset nuo erikoiset kytkimet olivat toiminnaltaan? | |
| 23.04.2008 23:50 | [Tunnus poistettu]: | Kappas, eipä oo tullu enne huomattuakaa jotta voivoteis o yks juoksupyöräkertaki. Eihä tuo ookkaan sitte ko nelipyrävetoonen vaan. Tuplana jo sitte huimat kaheksanpyörävetoonen. Toivottavasti kuitenki vetävät samahan suuntahan ko noukat o tanakasti eri suuntihi. | |
| 24.04.2008 00:02 | Jorma Toivonen: | Kyllä voima siirtyy kaikkiin pyöräkertoihin, sokkoakselilta ensin vain tuohon keskimmäiseen akseliin, mutta siitä sitten edelleen kytkintankojen kautta eteen ja taakse. Tällaisia kuvia olenkin odotellut Vv13:sta historiasta, jotain mainintoja olen lukenut mm. aluevaihteellisesta suuntalaatikosta ja "lätän" moottorista kehitetystä kaksois-dieselistä, mutta mitään mainintoja kokeilu-tuloksista ei ole silmiini osunut. Tässä kokeilussa mietityttää tehonsäädön ohjaus apuveturiin, Vv13:han oli mekaaninen tehonsäätö? | |
| 24.04.2008 01:29 | Eljas Pölhö: | Kirjoitin Resiinaan Valmet kaksoisdieselin koeajoista päätiedot, se on "Kirjeitä toimitukselle" osastossa numerossa 2/95, s. 40. Koeveturi oli Valmet Move 51m 526 ja koeajot Valmet Linnavuori 815D-moottorista muokatulla kaksoisdieselkoneella tehtiin 24.1.1957 ja 27.9.1957 Väleillä Tampere-Toijala (kuorma 398t) ja Toijala-Tampere (kuorma 379t). Veturissa oli tuolloin sama mekaaninen Wilson-vaihteisto kuin Vv14-vetureissakin. Ensimmäisellä koeajolla veturi savutti liikaa (imuilman otto oli konesuojuksesta) ja moottorin puolikkaita yhdistäneen hammaspyörästön öljynjäähdytys todettiin puutteelliseksi. Valmetin tekemien muutosten jälkeen savutusongelma poistui, mutta hammaspyörästö kuumeni edelleen liikaa ja ajoittain öljy vaahtoutui kuumuuden vaikutuksesta ja pursui ulos öljyn mittatikun putkesta. Öljyn lämpömittari vaurioitui osoittimen osuessa rajoitinnastaan kohdassa 120C. Moottori oli kokeeksi varustettu maksimi- ja minimi säätäjillä entisten asetettavien kierroslukusäätäjien esemesta, mutta ratkaisu osoittautui vaikeaksi käsitellä etenkin alaspäin vaihdettaessa (Resiinassa on tarkemmin tuloksista ja ongelmista). Valmet tarjosi veturia VR:lle koekäyttöön kahdeksi kuukaudeksi, mutta VR kieltäytyi, koska toisaalta hydraulinen vaihteisto oli osoittautunut sopivammaksi ja lisäksi VR ei halunnut enää kolmatta versiota samasta veturimallista. Kun kiinnostusta ei ilmennyt, niin Valmet muutti veturin vakiomalliseksi Move51h:ksi ja möi sen vuonna 1959 Veitsiluoto Oy:lle Kemiin, mistä veturi siirtyi Lieksaan Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen sahalle 1973 Kemin tuotantolaitoksen saatua Lokomo C600-veturin. | |
| 24.04.2008 09:33 | [Tunnus poistettu]: | En kyllä n e ä hytän alla olevalle pyörakerralle menevää kytkintankoa, mutta kaippa se siellää kuitenki on. | |
| 24.04.2008 10:06 | Jorma Toivonen: | Kyllä se siellä on, jää sopivasti tuon toisen kytkintangon taakse piiloon. Viimeisen pyöräkerran vastapainot viittaavat myös samaan asiaan. (Käyttäjä muokannut 24.04.2008 10:06) | |
| 24.04.2008 10:14 | [Tunnus poistettu]: | Äh, nyt vasta n e ä n vastapainokki. Aina oppii... | |
| 24.04.2008 10:29 | Tapio Muurinen: | Se toinen kytkintanko jää sopivasti tuon ison "päätangon" alle piiloon, ja koska liikeradatkin olivat samat, niin tahtoi pysytelläkin piilossa. Esim. kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/28833 sen voi siellä nähdä mitenkuten. | |
| 11.07.2013 22:49 | Markku Knuutti: | Tuata kuvaa kattoessani, (kuulen korvissani tän veturiparin erikoisen terävän ja korkean käyntiäänen) Lapsuudenkotini oli Ykspihlajassa ja tää veturipari työskenteli päivittäin mm. Kemiran vaunupunnituksessa, tuan ajan vaaka kun oli mekaaninen, nii joka vaunu oli erikseen pysäytettävä, ja painoohan junassa oli. |
|
| 27.08.2014 06:23 | Markku Knuutti: | Ja näyttäs vaunu olevan kas , että kohti Kemiran vaakaa tangot iloisesti vemputellen :) | |
| 04.02.2018 20:03 | Petri Nummijoki: | Onko tämän Vv13-parin alkuperäisestä sijoituspaikasta tietoa? Tampereen varikolla olivat mutta missä siellä tarkemmin? Laskumäelläkö vai kenties Porissa tai Raumalla satamapäivystyksessä? Alkuperäinen sijoituspaikka voisi kertoa, minkälaiseen käyttöön ko. yhdistelmää oli ajateltu tarvittavan. | |
| 04.02.2018 21:43 | Erkki Nuutio: | Tampereen laskumäessä ei koskaan ollut Vv13 -vetureita, eikä juuri edes koko Viinikassa, vaan aina Vr5 ja myöhemmin Vr12/Dr14. Luultavasti ei ollut muitakaan veturityyppejä käytössä edellisten poistumisen (noin -1969) ja jälkimmäisten ilmaantumisen (1968-) välillä. | |
| 04.02.2018 22:06 | Tommi K Hakala: | Sellainen jännä huomio itseltä, että tuossa jäljellä olevassa "ähkyssä" on muista Move51 vetureista poikkeava ajopöytä. Ihmettelin sitä kun kuvasin veturia Haapamäellä taannoin, kuvat vaan tuhoutui kännikän kanssa. Ainakin siinä on tehonsäätöpyörä, ei vipua. Liittyisikö tämä asia kaksinajo-ominaisuuksiin ja olikohan tuossa sisarveturissa vastaava ajopöytä? | |
| 05.02.2018 10:16 | Petri Nummijoki: | Kiitos tiedosta. Sitten lienee tarkoitettu ennemmin junarunkojen siirtelyyn esim. Porin ja Mäntyluodon välillä tai jotain. Mutta kai Tampereella oli Vv15-16/Dv15-16-vetureita päivystyksessä Vr5:n ohella ennen Vr12/Dr14-aikaa? En tiedä oliko juuri Viinikassa mutta jossain Tampereen alueella kuitenkin. Höyryä suomalaisilla kiskoilla-kirjassa on ote Tapani Kilpisen matkapäiväkirjasta 9.6.1966, jolloin Tampereella olisi havaittu aamulla vaihtotöissä 3 kpl Vr5-vetureita ja 2 kpl Vv15-vetureita ja illalla 1 kpl Vr5-vetureita ja 3 kpl Vv16-vetureita. | |
| 05.02.2018 11:19 | Erkki Nuutio: | En valitettavasti tehnyt mitään kirjanpitoa 60-luvun vuosina (enkä muulloinkaan). Yleisluonteisesti arvioisin kuitenkin, että järjestelyissä ja siirtelyissä höyryt (Vr5 ja Vr2) hoitivat Tampereella melko suvereenisesti Tampereen ja Viinikan ratapihan. Vv15:n ja Vv16:n aluetta Tampereella taisivat olla järjestely-, jakelu- ja kokoamisjunat päälinjojen lähemmillä varsilla (kuten Lielahti, Lentokonetehdas, Vehmainen jne) ja kauemmilla varsilla (kuten Viiala, Orivesi). Taisi Vv15 olla syrjäyttänyt Vv13:n, kunnes jälkimmäisen kevytveturiksi hallinnointi saattoi luoda jotain kelpoisuutta pienehköjen asemien (vaikkapa Oriveden) tarpeisiin. |