??.??.1970 / Hamina, Hillo
??.??.1970 Liikennepaikka: (Vanha Haminan Hillo 1937-1947) - Gb vaunuja Hillon ratapihalla, sataman ensimmäisellä ratapihalla, joka on valmistui jo ennen sotia n. 1937. Vasemmalla on ns. ruotsalaisvaunu 57276, ehkä ei kuitenkaan Ruotsissa valmistettu. 57000-sarjaa valmistettiin v. 1946-52 yhteensä 600 kpl. Vaunussa oli jo SKF:n rullalaakeriakselit. Korin runko oli U-palkeista ja pituusjäykiste toisinpäin, kuin muissa Gb:ssä. Oikealla on 59194, Puolassa v. 1943-44 valmistettu (1000 kpl). Puolalaisvaunut olivat ilmajarruttomia. - Taustalla Haminanlahdella on pari "pykälälaivaa" lastaamassa redillä pylväitä.
Kommentit
| 25.04.2008 21:05 | Mika Hakala: | ihastuttava ja vihastuttava kuva, jos siihen liittyy sana "Hillo" joka ei ole suinkaan lettuhillo, vaan osa Haminan sekavaa seutua. Se pistääkin miettimään asiaa etteikö perussuomalaisella saa olla enää vakituista työtä, koska heitä vaaditaan kouluttamaan itseään vasten tahtoaan, ja täten palkan on oltava suurempi kuin esim romaniassa. Tämä suuri joukkoirtisanominen työllisti vain sähkömiehiä, koska summan tehtaan sulkemisen seurauksena piti eräs voimalinja rakentaa uudestaan. Tämä antoi myös empatiaa saksalaisia kohtaan, joilta nokia vie erään laitoksen ja jättää työttömiksi perheitä ja laskee yhtiön imagoa seudulla (ja tietysti myös kannattavuutta). Ja koska 20 vuotispäiväni sattui tän kuun lopulle, saan epämiellyttävän lahjan jossa stora enso lakkauttaa myös erään kannatavan sellutehtaan vain Koska tappiollinen amerikan keikan vuoksi kapasiteettia on pienennettävä ja paperin hintaa nostettava. Toivon tosiaan että sallan rata peruskorjataan koska logistiikka kävisi liian kalliiksi rekoilla lähimmälle stora enson laitokselle (kemi vai oulu?). Mutta onneksi on aina nortti, van kempi, karjala twelve pack ja halpa suomi-viina tuomassa lohtua, kun euroopan omistajat eivät piittaa meistä vaan liito-oravista ja susi-hukkasista ja pääministerikään ei puolusta työläisiä sitten yhtään... |
|
| 25.04.2008 21:48 | Tapio Muurinen: | Hillo on minulle makea kuin mansikkahillo, koska se oli kotikyläni ja kasvuympäristöni, ja Hamina on oikein selväpiirteinen :) Tosin tietyllä murhemielellä olen kaukoseurannut alueen viimaikaisia tapahtumia. Tällaiset kuvat taas tuovat mieleen niitä parempia aikoja muistella. - Noista puolalaisvaunuista on tullut joskus mieleen, kuka tai ketkä ne oikeasti rakensi, ja millä ne ostettiin. Tästä ei ole näkynyt dokumenttia. Puola oli miehitetty ja määräysvalta oli saksalaisilla. Mielikuvitus lähtee liikkeelle... | |
| 25.04.2008 22:03 | Tapio Muurinen: | Samasta kuvauspaikasta on myös tämä http://vaunut.org/kuvasivu.php/17640 tuosta kalliolta valomaston juurelta http://vaunut.org/kuvasivu.php/19317 | |
| 25.04.2008 22:47 | Mika Hakala: | Ehkäpä se johtuu siitä että ryssät eivät kelpuuttaneet niitä sotakorvaukseksi koska he tiesivät saksalaisen tyyppi vian, nimitäin ruosteisuus. Mitä olisikaan tehnyt vaunulla jonka akselisto oli kenties niin ruosteessa että... Se selittääkin miksi 6-tiellä oli kaakkoissuomessa heitetty corsa katolleen rekasta ja miksi esim. helmikuun pyryssä ryssä oli ajanut kaipiaisen ja pajarin puolessa välin kokonaisen rekan opeleita ojaan ja miksi talvella tammikuussa oli hamina-taavetti välillä sakemannin autoja "peräkärryllinen" ojassa. Veisivät nekin vain rautateitse määränpäähän. |
|
| 26.04.2008 00:03 | Tapio Muurinen: | Gb oli kesäkelillä sopiva työpaikka sellaiselle, joka lämpimästä piti. Vaunussa oli ainakin 40 astetta lämmintä, vaikka kaikki reijät oli auki (jos sai avattua). Täyden selluvaunun purkamisessa aloitus oli joskus työlästä. Ovelle piti saada ensin kaksi paalia rinnakkain, jotka trukki otti käpäliensä väliin. Sitten se siirtyi hieman taaemmas ja laski seuraavan aloituksen vaunun lattiatasoon, kunnes kuorma (8 paalia) oli valmis. Kun vaunuun alkoi tulla tilaa, oli sellukärryllä helpompi siirtää paaleja ovelle. Vaunun sisällä sai olla varuillaan, kun sellupinoja kaadettiin. | |
| 27.04.2008 22:27 | Tapio Muurinen: | Palaan vielä noihin Puolassa sotavuosina rakennettuihin Gb-vaunuihin - onko ne rakennettu sikäläisellä "halpatyövoimalla"? | |
| 27.04.2008 22:40 | Simo Toikkanen: | Jouni Eerolan kirjoittama Pasilan konepajan historiikki kertoo, että 1942 tilattiin AG Reichswerke Hermann Göringiltä 1000 tavaravaunun alustaa, jotka valmisti puolalainen toiminimi Ostrowiecer Hochöfen und Werke AG. Nämä rakennettiin sitten maahantuotuina Pasilan konepajalla Gb-vaunuiksi. Puolalaisesta työvoimasta teoksessa ei ole mainintaa. | |
| 28.04.2008 10:02 | Olli Keski-Rahkonen: | Google antaa tuolla Ostrowiecer Hochöfen AG:lla 10 osumaa joista heti toinen viittaa työleireistä kertovalle sivulle [http://www.deathcamps.org/occupation/districts/disradomzal.htm]. Samassa yhteydessä mainitaan myös tuo Hermann Göring Werke, joten lienee aika todennäköistä että nuo puolassa rakennetut Gb:n alustat on tehty vankityövoimalla. Sivulla mainitaan lisäksi, että työleiriltä vangit kuljetettiin edelleen Auschwitziin. | |
| 28.04.2008 13:38 | Tapio Muurinen: | Vielä tuosta ihastusta herättävästä sanasta "Hillo", jonka etymologiaan en ole perehtynyt - esiintyy myös sukunimenä. Tässä se tarkoittaa samannimistä tilaa, josta Haminan kaupunki osti maata uuden syväsataman rakentamiseksi 1930-luvun lopulla. Rautatieaseman nimiksi tuli Hillo, joskus 1960/-70 luvun vaihteessa se oli vähän aikaa Haminan satama http://vaunut.org/kuvasivu.php/35069 Sen jälkeen aseman nimi on ollut Hamina. |