??.??.1943 Kuvaan http://vaunut.org/kuvasivu.php/48751 liittyen laitan vielä otteen Metsähallituksen kartasta 1943 mittakaavassa 1:400000. Suojärven taajama (ehtikö siitä tulla kauppala?) on asemineen siinä järven eteläkärjessä Suvilahdessa. Siitä on lähtenyt rata koilliseen Naistenjärvelle ja toinen haara kaakkoon Hyrsylän mutkaan. Tästä kai ne junat Äänislinnasta Säämäjärven ja Jessoilan kautta tulivat sitten rajan yli Kanta-Suomeen? Niin olen ymmärtänyt. - Kun ratalinjaa lähtee seuraamaan lounaaseen, tulee vastaan mm. vaatimaton Näätäojan seisake. Sen jälkeen heti Kollasjoki. Talvisota alkoi täällä naapurin hyökkäyksellä Suojärven kautta ja sitten rata- ja tielinjaa pitkin Näätäojalle. Homma pysähtyi Kollasjoelle ja –järvelle sodan loppuun saakka. Siitä muistona Palolammin kirja "Kollaa kestää" ja koko tuo käsite. - Tumman vihreät alueet kartassa ovat valtion metsiä.
Kommentit
| 19.05.2008 14:50 | Joni Lahti: | Tuossa tuo risuaita tatkoittaa merkkiä - , anteeksi huolimattomuuteni. Siis Kollas- tai Kollaanjärvi. Molempia kirjoitustapoja kai esiintyy. Ja vielä kuvalähde: Suomi Yleiskartta, Metsähallituksen erikoispainos 1:400000, 1943 (Käyttäjä muokannut 19.05.2008 14:59) | |
| 19.05.2008 15:05 | [Tunnus poistettu]: | Suojärvestä ei Suomen aikana ehtinyt tulla kauppalaa, mutta kauppalaksi muuttamisen suunnittelu oli jo alkanut. Venäläiset tekivät Suojärvestä suoraan kaupungin 1940. Eivätkös venäläiset purkaneet Suojärvi-Naistenjärvi -radan (ainakin osittain) heti miehitettyään rata-alueen ja tehneet siitä uutta rataa Suojärveltä Petroskoin suuntaan 1939-1940 peräti 45 päivässä? No nythän Naistenjärveltä pääsee junalla pohjoiseen Jyskyjärvelle ja sieltä edelleen Kostamukseen. Muuten, olisikohan Suojärvi tulevia kuvahakuja ajatellen parempi vaihtoehto paikaksi kuin Lieto? (Käyttäjä muokannut 19.05.2008 15:11) | |
| 19.05.2008 15:16 | Joni Lahti: | Kiitos taas Sampo lisävalaistuksesta! En tiedä, miten naapuri toimi. Kirjallisuudesta voi löytyä vastauksia. - AKS:n kuuluisassa Itä-Karjala -kartassa vuodelta 1934 yhteys Petroskoin suuntaan olisi Hyrsylän kautta Jessoilaan. Toimiko se, siitä ei en tiedä. - Muistelen myös, että 1939 paikalla olisi käynyt suomalaisten panssarijuna, se pitää tarkistaa Palolammin kirjasta. Siis tutkittavaa on:) | |
| 19.05.2008 15:23 | Joni Lahti: | Kyllä muistin oikein ...joulukuun 6. päivänä Näätäojalle oli saapunut myös panssarijunan tukema 9./JR 34.... | |
| 17.05.2012 11:33 | Kari Haapakangas: | Kollaakin tuli taistelupaikaksi lähinnä vahingossa. Oliko se nyt Piitsjoella vai Näätäojalla missä hyökkäys piti jo pysäyttää, mutta panssarikauhu toi sitten rintamaa taaksepäin, joten viivytysasemaksi suunnitellulla Kollaanjoella oli sitten pakko tapella tosissaan, että päästiin rauhassa käsittelemään Kitilän suurmottia. Mutta tipalla se oli tälläkin suunnalla. Rauhan tullessa molemmilla korpisivustoilla jyräsi tietä edetessään tehden Nl:n divisioona. Rintama meinasi leventyä hallitsemattomiin mittoihin. Niin, ja tuolla pohjoisessa näkyy Tolvajärvelle johtava tie, jota pitkin etenevä neuvostodivisioona aiheutti inhottavan yllätyksen suomalaiselle sodanjohdolle... Taitaisi tämäkin edelleen Suomelle kuuluessaan olla ns. korpirataa... |