??.??.1940 / Pasila, Pasila alapiha
??.??.1940 Tässä on sitä Rautaa.
Kommentit
| 01.06.2008 14:58 | Miika Rissanen: | Hr1 ja paikka varmaankin Pasila? | |
| 19.03.2017 20:43 | Esa J. Rintamäki: | Olen nähnyt joskus muinoin rautatiehallituksen koneteknillisen toimiston piirustusarkistossa käydessäni varhaisen luonnoksen Ukko-Pekasta. Sen mukaan oli ehdotettu myös pyörästöjärjestystä 2'D eli 4-8-0, isoilla vetopyörillä tietysti. | |
| 19.03.2017 21:28 | Kimmo T. Lumirae: | Ei mahdotonta. Suunniteltiinhan myös Tv 3, joka olisi ollut 1´D1´ eli 2-8-2. Osaavatko höyryvetureihin syvällisemmin perehtyneet vorgilaisemme arvioida ajatusta 2´D -pyörästöisestä Pekasta? Eljas, Petri, Ilkka ja muut? Tämä ei tainnut kuitenkaan olla kovin yleinen akselijärjestys, miksiköhän? |
|
| 20.03.2017 00:08 | Esa J. Rintamäki: | Olisikohan se näin jälkikäteen ajateltuna ollut niin että viimeisen vetopyöräkerran kohdalle sattunut kattilan arina olisi jouduttu muotoilemaan pitkäksi ja suht kapeaksi? Lämmittäjäparan työ olisi vaikeutunut. Toisena vaihtoehtona saattaisi olla arinan sijoitus riittävän korkealle, mutta ATU:n rajat olisivat tulleet vastaan? 2'D-pyörästöä on näkynyt ainakin Ranskassa, luullakseni se ei ollut kovin yleinen. Joka tapauksessa Ktt:n porukat ovat saaneet tehdä ajatustyötä ja paljon. | |
| 20.03.2017 00:10 | Eljas Pölhö: | 2'D on yleensä enemmän mielletty yleisveturiksi mäkisille radoille kuin pikajunaveturiksi. Muutamia esimerkkejä: MÁV 424 (Unkari): valmistettu yli 360 kappaletta, vetopyörät 1606 mm uusilla renkailla, sn 90 km/h, mutta koeajoilla yleensä noin 108 km/h. Olen itse kellottanut tällaista n. 90 km/h nopeudessa pitkän kansainvälisen pikajunan edessä. Olisi Suomessa ollut hyvä esim. Hpk-Pm ja Kv-Kuo väleillä Hr1 sijaan. Vähän kuin vaihtoehto Rulla-Ristoille. ÖBB 33 (BBÖ 113)(Itävalta): 40 kpl Itävaltaan ja 60 kpl Puolassa (Os 24):vetopyörät 1740 mm (Puolassa 1750 mm). Erittäin hyvämaineinen tyyppi Itävallassa, veti pikajunia vielä 1960-luvulla. Sn vaihteli 85-100 km/h välillä eri rautateillä, koeajoilla 126 km/h. Olisi pärjännyt hyvin Hr1 vetämien yöpikajunien, paikallisjunien ja kiitotavarajunien kanssa. Vähän kuin vaihtoehto Rulla-Ristoille tämäkin. Espanjassa 2'D oli suosittu mäkisillä radoilla, mutta ne olivat enemmän tavarajuniin ja hitaampiin postijuniin sopivia malleja. Joitain kyllä käytettiin myös pikajunissa (myös Portugalissa). Ehkä sopivampia mäkisille radoille kuin Etelä-Suomeen. Ranskan PO 240: Olisi kyllä ajanut minkä tahansa Hr1, Hr12 tai Hr13-junan aikataulussaan. Kiihtyvyys 0-110 km/h 120s 230 t junan kanssa, 240s 730 tonnin junan kanssa. Koeajoilla mitattu 3030 hv jatkuvana tehona vetokoukussa 100 km/h nopeudella. Tästä sitten tuli parannettu malli, SNCF 240 P (25 kpl), joilla kokeissa ajettiin 130-135 km/h, kun sn oli Ranskassa rajoitettu nopeuteen 120 km/h. Keskinopeutena 800 tonnin junan kanssa mäkisillä radoilla saatettiin pitää 107 km/h (pysähdyksestä pysähdykseen) sallitun nopeuden puitteissa.Tämä on se malli, joka suorituskyvyssä pärjäsi kaikille ennen vuotta 1950 valmistetuille sähkövetureille. Nämä olivat tietysti Chapelonin suunnittelemia hienoja 4-sylenterisiä kompoundikoneita, joka oli täysin erilainen periaate kuin mihin Suomessa pyrittiin. Näiden esimerkkien valossa tuollainen 1700-1800 mm vetopyörillä varustettu P1b olisi kyllä pärjännyt hyvin Suomessa ja myöhemmän kehityksen valossa olisi saattanut olla soveliaampi Etelä-Suomen kiitotavarajuniin ja mäkisille radoille (Tpe-Sk, Hpk-Pm, Kv-Kuo) kuin Hr1. Hr1 suunniteltiin kuitenkin ennen kaikkea Etelä-Suomen radoille henkilöliikenteeseen ja oli valtava harppaus H8-H9-sarjoista kohti suurempaa tehoa. |