??.??.1970 / Lahti
??.??.1970 Kalkkunoiden apuna oli Lahdessa 60-70 -lukujen taitteessa tämmöinenkin. Pahoittelen paperikuvasta skannattua otosta, negaskannerini ei niele 6x6 negoja... [ Vr1 ]
Kommentit
| 26.01.2004 22:49 | Janne Ridanpää: | Nyt kyllä menen lahtelaisena sanattomaksi. Radiomastotkin olet saanut vangittua kuvaan, upeaa, mahtavaa, lisää vanhoja Lahti-kuvia! :) | |
| 26.01.2004 23:02 | Jouni: | Hittolainen, minua on petetty! Maailma ei ollutkaan mustavalkoinen höyryveturiaikana! Luulin, että värit kytkettiin päälle vasta höyryjen poistuessa 1975! :D | |
| 26.01.2004 23:09 | Jyrki Tervo: | Totta, värit ei höyryin kanssa toimi. Kiva ristiriita muuten tuon nykyaikaisen betonimuurin ja vuosisadanvaihteen höyryteknologian välillä. Arvoitus ja kysymys: onkos tässä käytössä jo Kylchap-tekniikka ?? | |
| 27.01.2004 00:26 | <>: | Onks kuva teknisesti vitosen arvonen vai millä perusteella te arvostelette?? | |
| 27.01.2004 11:02 | Pekka: | Näissä kuvissa on jotenkin modernit värit. Luulin että maailma 60-luvulla oli, jos ei mustavalkoinen niin sitten sellainen oranssin ruskea. Todellakin kiva ristiriita tuo 70-luvun betonidesign ja höyry. | |
| 27.01.2004 11:51 | AnttiL: | nimetön: katso vuosilukua ja kokonaisuutta poika, niin tiedät miksi numero on vitonen! | |
| 27.01.2004 13:39 | Lari Åhman: | Hmm.. siinä vaan veturinlämmittäjä(?) tai junamies, mikälie, seisoo keulalla. Ei taida tämänpäivän Jt tuota sallia... :) | |
| 27.01.2004 13:59 | okeskira: | Kyllähän Dv-sarjassa näkee varsin usein junamiehiä hengaamassa rappusilla vaihtotyössä. Kanahan on tuossa kuvassa nimenomaan pistoraiteella. | |
| 27.01.2004 14:21 | Lari Åhman: | Juu, mutta eikös Dv-sarjassa portaat ole aikatavalla sivussa? Tuossa näyttäisi olevan suoraan pyörän edessä eli jos siitä putoaa veturin liikkuessa eteenpäin niin... Vai olenko aivan väärässä? | |
| 27.01.2004 14:25 | okeskira: | Nojoo, se on totta. | |
| 27.01.2004 14:25 | KooPee: | Tuossa näyttäisi olevan astinlauta, joka erottuu paremmin veturin takaa. Kuljettaja seisoo kutakuinkin sylinterien kohdalla ja toki tuolle laudalle mahtuisi porukkaa enemmän tai vähemmän turvallisesti neljä(!) Käsikin makaa rennosti puskimella. | |
| 27.01.2004 14:27 | KooPee: | Siis ei kuljettaja, vaan todennäköisesti asusteesta päätellen lämmittäjä, joka valmistautuu veturin kytkemiseen. | |
| 27.01.2004 14:28 | Roni: | No, edelleen katson kuvaa, vuosilukua ja kokonaisuutta ja edelleen kuva ei kuvana ole 5 pisteen arvoinen. | |
| 27.01.2004 14:39 | Gio: | Samaa mieltä täällä.. | |
| 27.01.2004 15:10 | AnttiL: | Roni:Sinä kun olet noin hyvä arvostelemaan täällä niin laitahan omia kuviasi tänne esiteltäväksi. Tosin ihmettelen miksi näitä kuvia pitää edes arvostella... | |
| 27.01.2004 15:14 | KooPee: | Jos tuntee valokuvauksen taustoja, niin kuvaa arvostaa entistä enemmän. Voitte kuvitella miten hyvin kamerat osasivat mitata valoisuutta, paljonko värifilmi maksoi ja paljonko filminkehitys maksoi, niitä kun lähetettiin vielä ulkomaillekin kehitettäväksi! Mitä tulee kalustoon ja kuvausvuoteen, niin sanon, että erittäin jalkaanmenevä toimintakuva ja onnistunut yhdistelmä uutta ja vanhaa. | |
| 27.01.2004 15:44 | Tommi Pe: | Minusta ainakin väreistänipotus on vain kiinnostavaa, eikä kuvaajien kannata siitä nolostua. Vanhat kuvat ovat tärkeitä dokumentteja ja tieto miten niiden värejä pitäisi korjata tärkeätä. Miten muuten voitaisiin nähdä vaikka millainen väritys jossain deeverissä tai porkkanassa oli alunperin ja haalistumattomana? | |
| 27.01.2004 17:23 | AnttiL: | Täysin samaa mieltä! | |
| 27.01.2004 18:15 | Jyrki Tervo: | Eikö kukaan tunne Kylchappia, aijai. Ja nimen takana melko varmasti kuuluisin juna-alan suomalainen ??? | |
| 27.01.2004 18:30 | -pk-: | Taisi olla suuremmilla nopeuksilla edukseen se herrojen KYLälä ja CHAPelon kehittelemä vedonparannin. Ja taisi olla kana suunniteltu ennen heidän mainetekoaan, patentti on vuodelta 1926. Voir http://thierry.stora.free.fr/kylchap1_f.htm , s.v.p. | |
| 27.01.2004 20:11 | KooPee: | Kanat olivatkin aluksi märkähöyrykoneita ja ne muutettiin v. 1925 alkaen, joten kyllähän niihin tuo Kylchappi taidettiin asentaa. | |
| 27.01.2004 20:49 | -pk-: | En tiedä ovatko herrat Kylälä ja Chapelon tehneet muitakin keksintöjä tuon brandin alle mutta vetosuppilorakenteiden kohdalla ei ainakaan Ivalon kirja puhu moisesta mitään. Höyryveturi-insinöörit korjatkoon mutta epäilen että Kylchap ja halkopiippu olisi outo yhdistelmä, saattaisivat virtaukset olla vastoin teorioita. | |
| 27.01.2004 20:51 | -pk-: | Viittasin Ivaloon (Höyryveturit ja niiden hoito) siinä mielessä ettei ehkä ole ollut Suomessa käytössä - vai kokeiltiinko joskus 50-60 -luvulla? | |
| 28.01.2004 11:57 | Hara: | Vr1 on hauskoja yksityis kohtia: Asetyleenivalot kun on kaasupullot kyljillä,hiekkakuvussa varoitus-kilpi jäniteisten ajohohtojen alla veturin päälle nousu kieletty samoin sama kilpi myös tenderin kyljessä. Jos nyt olen ihan oikeessa jännä et jo -70 luvulla lätkivät noita kilpiä,oisko jokus joku tapaturma sit sattunut. | |
| 28.01.2004 12:13 | KooPee: | Siis hiilitilan kyljessä... Tenderivetureihin rakennettiin lisäksi hiilitilan päälle suojakehikot, jottei esimerkiksi hakulla tai tulenkohennusvälineillä olisi sohinut liian korkealle. | |
| 11.04.2004 17:54 | Risto Hyvärinen: | Tk3 1168:a on jo vetosuppilo, mutta veturi onkin valmistettu vuonna 1952 ja poistohöyryimurista päätellen käytetty myös linja-ajossa, joten vetosuppilo puolustaa siinä paikkansa. | |
| 10.01.2005 13:32 | Ilkka Hovi: | Hieman myöhästynyt kommentti. VR oli valtion laitos joten yksityisen veturinkuljettajan keksinnöt ei oltu keksitty koneteknisessä toimistossa ja ne piti poistaa. Kylälä lietsoimia oli vetureisssa, mutta mahtikirjeellä ne poistettiin 1920-luvun alussa. KylChap lietsoimet menestyivät ulkomailla, Kylälä myi omaa Kylala lietsointaa paljon ( n. 2000 kpl) Espanjaan. Myös Mallardissa, nop enn, on myös KylChap lietsoin. Ehkä tsekkien käyttötapa, KylChap uusissa vetureissa ja Giesl ejektori ( se littana ) vanhoissa vetopuhallinmitoitukseltaan huonoissa vetureissa kuvastaa parhaiten näiden kilpakumppanien etuja. |