30.12.1989 Pikajuna 123A Turkuun vedettiin tupla-aalsteilla koska juna oli raskas mukana olevien venäläisten tilausvaunujen takia
27.01.2004 20:34 | Juhana N.: | Tehoa 4000 kW. Junan luulisi kulkevan... | |
28.01.2004 10:06 | Timo Tuomi: | Oliko myymäläautoissa tosiaan kaksinajomahdollisuus? Veturit ja Moottorivaunut II-kirja kun sanoo, että suuresta tehosta(!) johtuen tätä mahdollisuutta ei ollut? | |
28.01.2004 10:25 | Juhana N.: | Ei ollutkaan. Kaksi miehistöä siis tarvittiin. | |
28.01.2004 12:04 | Hara: | Mitenkäs ne pitiyhteyttä "johtoveturiin" Radiopuhelimella varmaankin!?? tuntuu hupaiselta,johto haluu jarruttaa ja apuveturi eikun puskee teholla perässä niin yritäppäs jarrutella!! Ihmekyllä etttä eivät rakentaneet noihin kaksinajo mahdollisuutta,tosin ehkä käyttöä olis ollut niin harvoin..... | |
28.01.2004 13:20 | okeskira: | Olihan ainakin osassa näistä kaksinajolaitteet. | |
28.01.2004 13:23 | Eero: | Niillehän tehtiin jotain pientä saneerausta, vois olla errä siinä yhteydessä on asennettu. | |
28.01.2004 13:39 | Teppo: | Okeskira, kerrohan, kun sinulla on paremmat tietolähteet kuin minulla, missä Dr13 vetureissa on tai on ollut kaksinajolaitteet. Eiköhän tässä ole kyseessä kaksinveto, jolloin molemmissa on oma miehistö. Ja Haralla: Apupeturin miehistö näkee jarrutuksen jarrujohdon painemittarista. Jos se on pienempi kuin noin 5 bar (aikaisemmin 4,5 bar), johtoveturi on tehnyt junaan jarrutuksen. Ja kaksinvetoja on käytetty kautta aikojen höyryjen kesken, ei silloin radioita ollut. Eiköhän tässäkin yhteydenpito ole hoidettu perinteisesti, vain poikkeustilanteissa on voitu käyttää linjakanavaa. |
|
28.01.2004 13:44 | okeskira: | Huh, en ehtinyt itse korjata kommenttiani. Muistelin että Resiinassa olisi joskus mainittu parissa Imatralle sijoitettussa Dr13:ssa olleen kaksinajolaitteet mutta kyse oli tietysti viimeisistä kahdella miehellä ajettavista Dr13:sta. | |
28.01.2004 14:31 | Mikko Herpman: | Tässä hommassa tarvitaan sitä vanhanaikaista ammattitaitoa, eli kakkosveturin kuljettaja tuntee persauksissaan milloin pitää vetää, milloin rullata. Toki jarrujohdon mittari on hyvä apuväline siinäkin. Eikös tässä tilanteessa koko junan jarrutus hoideta johtoveturista ja apuveturi osallistuu ainoastaan vetämiseen. Tietenkin se jarruttaa muun junan mukana johtoveturin "käskemänä". Korjatkaa jos meni pahasti metsään. | |
28.01.2004 15:57 | Teppo: | Hertmannin Mikko kertoo asia samalla lailla kun minäkin olen ymmärtänyt. | |
29.01.2004 23:50 | Timppa: | Taisivat höyryaikaan pitää yhteyttä viheltimillä. Eikös se apuveturi toimi vaunun tavoin jarrujen osalta oli siellä ohjaamossa kuljetaja tai ei. | |
01.02.2004 18:20 | MikkoM: | Tehoa tässä parivedossa on n.4120 kW. Mutta minun tietääkseni Dr13 vetureissa ei ole pariveto laitteita. | |
24.04.2004 21:16 | Risto Hyvärinen: | Muistelisin, että jossain vanhassa höryajan JT:ssä oli vihellinopasteet parivetoa varten. Kuten lisään tehoa, vähennän tehoa, jne. Höyryvetureissa on lisäksi venttiili, jolla erotetaan jälkimmäisen veturin kuljettajaventtiili jarrujärjestelmästä, niin, että ainoastaan hätäjarruasento toimii, jolloin johtoveturin kuljettajaventtiili käyttää koko junajarrua. Luulen, että sama järjestelmä on ollut käytössä tässäkin! | |
07.07.2004 18:51 | Esa: | Usein kaksinvedossa apuveturi auttaa vain liikkeellelähdöissä ja muuten rullailee kiltisti perässä. | |
18.12.2004 12:13 | : | Ei ole kovin hieno näkymä yleensähän Helsinki-Turku välisenä rantaradalla veturina on juniin jossa on veturi on Sr2 | |
18.12.2004 12:57 | Mikko Mäntymäki: | Minä kyllä katselisin ennemmin tämän tyyppisiä parivetoja kuin jotain Sr-kalustoa. Kyllähän 2*Dr13 voittaa yhden Sr2:sen, jo pelkästään 4*MGO V16 on mahtavaan kuultavaa verrattuna Sr2:een. | |
18.12.2004 14:45 | Antti Käppi: | Mitä ihmettä Janne yrität sanoa? Suomelta se kovasti näyttää, mutta mitään tolkkua tuossa virkkeessä ei ole. | |
16.01.2005 15:25 | Marko Laine: | Tuttu kuva, jotenkin itseltäni löytyy samanlainen :) Pirun kylmä päivä oli... |