??.??.1950 / Vaasa, Vaasa
??.??.1950 Vanha Vaasa esittäytyy valokuvissa, joista sain tänään mahdollisuuden ottaa kuvan meidän kaikkien tietoon. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten kertokaa Te mitä kuvassa näette. [1950-luku?]
Kommentit
| 13.08.2008 21:44 | Jouni Hytönen: | Onkohan tämä 857 tässä kuvassa turvepolttoinen? Melkoiset lisälaidat ainakin on tenderissä. Ja melkoista purua tulee kuljettimesta. | |
| 14.08.2008 23:11 | Tapio Muurinen: | "Kessua" eli turvetta lastataan Pikku-Jumbon korotettuun tenderiin. Sitähän käytettiin varsin paljon Pohjanmaalla, erityisesti Seinäjoen varikolla vielä 1950-luvulla. Harvinainen kuva. | |
| 16.08.2008 16:04 | Timo Valtonen: | Turve taisi olla polttoaineista epäkäytännöllisin. Sanokaas viisaat kuinka monta kilometriä Pikku-Jumbo pystyi vaasabaanaa kulkemaan tenderellisellä a) turvetta b) koivuhalkoja c) kivihiiltä? | |
| 16.08.2008 19:58 | Tapio Muurinen: | Pistopalaturve, jota tavarajunavetureissa käytettiin, ei ollut suosittua. Sen ominaispaino oli kevyttä muihin polttoaineisiin verrattuna. Sitä piti mättää paljon ja lisäksi se pölisi. Juskus turvetta kasteltiin naftalla pölyämisen astamiseksi. Tenderi edellä ajettaessa oli hyvä käyttää suojalaseja. - Pikku Jumbo kulutti keskimäärin 0,1 kuutota halkoja/100 km/vaunuakseli. 30-vaunuinen juna (60 aks.) söi halkoja Sk - Vs välillä n. 4,5 kuutiota. Turvetta meni arviolta puolet enemmän ja hiiliä n. 1,5 t. Kaikilla polttoaineilla välin ajoi vaikka edestakaisin täydellä tenderillä (turpeella turvetenderi). Kulutus vaihteli tosin huomattavasti kelistä ja junapainosta riippuen. Seinäjoen varikolla oli 1950-luvulla turpeen osuus höyryveturien polttoaineesta jopa 1/3-osa. | |
| 16.08.2008 22:46 | [Tunnus poistettu]: | Vanhat kollegat kertoivat turpeen ollen siitä veikeän polttoaineen, että kun se paloi loppuun ei hiillosta jäänyt. Jos lämmittäjä oli huolimaton tuli saattoi sammua kokonaan. Normaalin hiililapion kuuppaa oli jatkettu puolella turvepolttoisissa koneissa. | |
| 22.09.2008 21:32 | Tapio Muurinen: | Kouvolasta n. 12 km itään, Utin Haukkasuolla, on vanha Kymiyhtiön turvetyömaa, joka toimitti turvetta Kouvolan vetureille. Sota-aikana sitä oli pakkokin käyttää, mikäli junat kulkivat. 1950-luvulla polttoainetilanne parani, mutta turvettakin vielä käytettiin. Kouvolassa siitä ei pidetty, ei varmaan muuallakaan. Turpeen käytön katsottiin aiheuttavan lämmittäjälle lisätyötä ja vaadittiin apulämmittäjää. Suunniteltiinpa eräässä vaiheessa, että yli 400 t:n junia ei ajeta turpeella Kouvola-Mikkeli välillä. Turhien yritysten jälkeen käännyttiin suoraan Rh:n osastojen ja ylilääkärin puoleen epäkohtien korjaamiseksi. Sitä ennen oli saatu vain suojalasit. Lopulta esitettiin, että jos turvetta ei voida poistaa, niin virantoimitusrahat on silloin maksettava kolminkertaisena, näennäisenä terveyshaittojen korvaamisena rahalla. Muilla varikoilla kouvolalaisten vaatimukset aiheuttivat "närästystä". Esitykset ja vaatimukset eivät menneet läpi, mutta vielä 1952 näitä epäkohtia käsiteltiin osaston kokouksissa, kunnes uudeksi aiheeksi nousi heikkolaatuinen venäläinen kivihiili. | |
| 22.09.2008 21:47 | Tapio Muurinen: | Edellisessä jäi mainitsematta lähde, jota osittain siteerasin, P.Kilkki "Risteysaseman veturimiehet" (VML:n Kouvolan osasto 1920-2000) (Käyttäjä muokannut 22.09.2008 21:48) | |
| 29.05.2009 15:28 | Eljas Pölhö: | Sattuipas sopivasti tämä kuva, kun Ruotsissa juuri keskustellaan turvepolttoisista. Linkin takana SJ:n A7 kuvia ja piirroksia. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=31033 | |
| 19.09.2009 20:23 | Tapio Muurinen: | Kouvolan käyttämästä turpeesta suurin osa tuli Konnunsuolta Joutsenosta. Yhteensä n. 70 VR:n veturia oli turvepolttoisia 1940/-50 vaihteessa. Suurin sarja oli varmaan Tk3. Eniten turvetta käytettiin 1940-luvun lopulla, n.60000 t, jolloin VR oli Suomen suurin polttoturpeen käyttäjä. Kevyitä tavarajunia ajettiin turpeella Seinäjoelta Kokkolaan ja Vaasaan, Kouvolasta Mikkeliin ja Virasojalle (Imatra T, 1952), sekä Haapämäen Porin linjalla. |