23.08.2008 / Türi, Viro
23.08.2008 Türi oli vuosina 1915-1972 risteysasema, kun Lelle-Viljandi-rataosuus ristesi sieltä Tamsaluun vievään, sittemmin lakkautettuun, rataan. Niinpä liikennepaikalla oli myös vesitysjärjestelmä, jonka vesitorni on edelleen pystyssä varsin hyväkuntoisena.
Kommentit
| 24.08.2008 17:57 | Joni Lahti: | Türin (aiemmin Allikun) asema on toki vanhempi, sillä Tallinna satama-Viljandi-Mõisaküla -reitti avattiin jo vuonna 1897. Tässä kuvassa asema vuonna 1914 http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=926&mode=img Väli Türi-Paide rakennettiin myös noihin aikoihin ja avattiin vakituiselle liikenteelle vuonna 1901. Välin Paide-Tamsalu rakentamisen aloitti tsaarin armeija vuonna 1915 ja saksalaiset jatkoivat sitä. Lopullisesti linja saatiin valmiiksi vuonna 1920. Tässä vielä kuva 1920 luvun Türin asemalta http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=1351&mode=img - Yhteys Tallinnasta Türiin katkaistiin jo vuonna 1971 ja loppupää seuraavana vuonna kuten Türi-Paide -linjakin. - On hienoa, että torni on säilynyt kapearaitesiten muistona ja nämä kuvat lämmittävät mieltä:) | |
| 24.08.2008 20:00 | Kimmo Pyrhönen: | Tallinnasta Türiin? Lienee ajatusvirhe, sillä ratayhteys on yhä olemassa, tosin leveäraiteisena. | |
| 24.08.2008 20:44 | Juuso Hyvärinen: | Kuten KooPee totesi, on Tallinnasta tänäkin päivänä mahdollisuus matkustaa Edelaraudtee AS:n junalla Türiin ja edelleen Viljandiin. Tallinna-Viljandi-ratayhteyden katkaiseminen 1970-luvun alussa tarkoittaa kapearaiteisen radan purkamista. Rata rakennettiin leveäraiteiseksi ja avattiin uudelleen vuonna 1974. Mitä tulee radan varhaisempaan historiaan, niin sekä Türin kunnan WWW-sivuilla (http://www.tyri.ee/index.php?page=220&) kuin Türi Muuseumin perusnäyttelyssäkin kerrotaan radan avatun yleiselle liikenteelle alunperin vuonna 1900. | |
| 24.08.2008 22:59 | Joni Lahti: | Kysymys on ilman muuta kapearaiteisesta verkosta! Tallinna-Viljandi-Mõisaküla rakennettiin uudestaan leveäksi, kuten moni muukin väli ennen niiden lopullista purkamista taikka likvidoimista. Täällä kerrotaan, että "Tallinn-Viljandi-Mõisaküla liin avati liikluseks 01. augustil 1897.a." http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=22&tlink=0 ja että "Türi-Paide ... avati ajutiseks liikluseks 08.10.1900.a., alaline liiklus algas 01.08.1901.a." Siis ajoittainen liikenne alkoi syksyllä 1900 ja säännöllinen 1901 elokuun alussa http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=49&tlink=0 Kumpi sitten on se oikea päivä? Ehkäpä tuo aiempi? | |
| 24.08.2008 23:51 | Kimmo Pyrhönen: | Taas oppii uutta. Virossa ei siis käytetty menetelmää kuten Loviisan radalla, että kapearaiteinen liikenne jatkui ja ykskaks seuraavana päivänä junat olivat siirtyneet reilusti leveämpään raideleveyteen. Katson nuo linkit ensin, kysyn ehkä sitten jotakin. | |
| 24.08.2008 23:54 | Kimmo Pyrhönen: | Eli onko linkkivinkkiä leveäraiteisten avaamiselle? Täytyy muuten sanoa, että noilla muutamalla etelänaapurimme harrastajalla on mahtavat kokoelmat, joista ainakin pari kirjaakin on jo julkaistu. Resiinakin saa pian osansa... | |
| 25.08.2008 02:04 | Joni Lahti: | Vuoden 1921 rajanvedossa Valka I kapearaiteinen asema jäi Latvialle ja Valga II leveäraiteinen asema Virolle. Viron puolelle rakennettiin vielä 1920-luvun alussa duaaliraide yhdistämään liikenne Latvian rataverkkoon http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=703&mode=img Kapearaiteisella heitettiin 1. itsenäisyyden aikana lenkki vieraan valtion puolella matkalla takaisin Viron puolelle Mõisülaan. Saksalaiset sitten tuhosivat tuon lenkin. - Mitä tulee Paiden jatkon rakentamiseen sotilaiden voimin, kertoo se tuon oikaisun merkityksestä. Vaikka kapearaiteisen suorituskyky olikin alhainen leveäraiteiseen verrattuna, oli tuossa kuitenkin mahtava oikaisu! - Varmasti hyvä joillei paras lähdeteos vois olla Mesis Helmen:"Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996" .Ülevaade Eesti kitsarööpmeliste raudteede ajaloost. 300 lehekülge, üle 300 illustratsiooni/foto. Hind 120 EEK. Saadaval: Eesti Muinsuskaitse Seltsis Pikk tn. 46, Lavassaare Raudteemuuseumis, Haapsalu Raudteemuuseumis, kaupluses "Kupar" Harju t Tallinnas ja kaupluses "Rahva raamat" Pärnu mnt. Tallinnas. Raamatu võite tellida ka interneti kaudu meilt. Kuva kirjasta http://www.museumrailway.ee/myyk.htm Taidan hankkia. | |
| 25.08.2008 14:15 | Joni Lahti: | Katselin vielä muutettuja rataosuusksia ja löysin tämän listan - Viron päärautatielinjat avaamisjärjestyksessä ja raideleveyden muutokset: Paldiski - Tallinn -Narva leveärait. 1870; Tapa - Tartu leveärait 1877; Tartu - Valga leveärait. 1889; Valga - Petseri leveärait. 1889; Pärnu - Mõisaküla - Valga kapearait,1896-1972/75, rakennett. leveäraiteiseksi; Mõisaküla - Viljandi kapearait.1897-1973; Tallinn - Viljandi kapearait. 1901-1971/72 , rakennett. leveäraiteiseksi; Türi - Paide kapearait 1901-1972; Valga - Mõniste kapearait 1903-1970; Keila - Haapsalu leveärait. 1905; Liiva - Vääna Peeter Suure Merekindluse kapearait.1913-1959/71; Paide - Tamsalu kapearait. 1918/20-1972; Riisselja - Ikla kapearait. 1923/25-1975; Sonda - Mustvee kaperait. 1926-1968/72; Lelle - Papiniidu (Pärnu) kapearait. 1928-1969, rakennett. leveäraiteiseksi; Viluvere - Vändra kapearait1928-1969; Rapla - Virtsu kapearait. 1931-1968; Tartu - Petseri leveärait. 1931; - Loppujen lopuksi vain kolme rataosuuttaa rakennettiin uudestaan eikä esim. Pärnu-Mõisaküla osuutta kuin Rujienaan Latviaan. Valgan reitin olivat saksalaiset tuhonneet eikä sitä koskaan korjattu. Muistelen, että Pärnu-Mõisaküla on sekin jo purettu. (Käyttäjä muokannut 25.08.2008 14:16) |
|
| 26.08.2008 13:39 | Juuso Hyvärinen: | KooPee, tämän leveäraiteisen radan avaaminen on ajoitettu vuoteen 1974 ainakin Türin kunnan WWW-historiikissa (http://www.tyri.ee/index.php?page=220&). Samaa kerrottiin paikallismuseon perusnäyttelyn teksteissä. Kirjallisuus- tai arkistolähteitä en pysty tarjoamaan. | |
| 26.08.2008 16:25 | Joni Lahti: | Jutun Raudtee - Türi linna algus -luvussa "Kitsast laiaks" kertotaan, että Tamsalun ja Türin välinen viimeinen juna ajoi 1.5.1972. Sen jälkeen asema oli suljettuna kokonaan kolme kuukautta. Varsinainen työväki oli noihin aikoihin kurssilla tai harjoittelemassa Tapan ja Lellen asemilla leveäraiteista. Siksi rakennushommiin otti osaa puna-armeija, sen rakentajat. Heinäkuun 7. päivänä 1972 ajoi ensimmäinen leveäraiteinen juna juhlivalle Türin asemalla (Lellestä päinkö?). Leveäraiteisen aika oli alkanut. Jutussa ei kerrota, miten leveäraiteinen oli edistynyt itse rataosuudella, mutta jutussa olevan haastattelun mukaan Türissä oli ehtinyt seistä vierekkäin Tamsalu-Türi ja Türi-Lelle junia. Näin päädyn vuoteen 1972. - Ihan hauska rautatiejuttu kokonaisuudessaan löytyy viroksi osoitteesta : http://www.tyri.ee/public/files/Raudtee.rtf (Käyttäjä muokannut 26.08.2008 16:26) | |
| 26.08.2008 16:34 | Joni Lahti: | Aika vähän todella löytyy kirjallista materiaalia, mutta olisi jännittävää tietää, missä määrin järjestelmän muutos on voittamattoman puna-armeijan käsialaa? Voi olla paljonkin ja homma on hoitunut, ei lakkoja eikä rokuliaamuja, hihat ovat heiluneet kellon ympäri. ... Hm, tuo Mehis Helmen kirja pitää yrittää hankkia. Sen kai saa myös englanniksikin, vaikka viroksi näitä on tosi mukava lueskella kaiken uhallakin:) | |
| 27.08.2008 17:15 | Kimmo Pyrhönen: | Joo, kiitos teille. Löysinkin hyllystäni teoksen Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia -kirjan, jossa asiasta kerrotaan myös. | |
| 27.08.2008 17:50 | Joni Lahti: | Kiva! Yritän hankkia viron kielisen version, ihan harrastusken vuoksi. | |
| 27.08.2008 19:20 | Eljas Pölhö: | The Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia, kirj. Peeter Klaus with Keith Chester, julk. Stenvalls (2005, ISBN 9172661658) löytyy vain englanninkielisenä. Teollisuusvetureissa on Jukka Nurmisen arkistotutkimusten tuloksilla suuri osuus. Tekninen toteutus ja kartat ovat minun käsialaani. Muistelisin, että sitä saa edelleen Suomen Rautatiemuseosta. Kirjasta löytyy kuvia Suomesta sekä uusina että käytettyinä (mm Jokioisten ja Karkkilan radoilta) toimitetuista vetureista. | |
| 27.08.2008 19:36 | Joni Lahti: | Kiitos. Itse asiassa tarkoitin Mehis Helmen kirjaa "Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996" tai "Estonian narrow-gauge railways 1896-1996". Pitäisi löytyä Tallinnastakin 120 kr tai englannin kielinen versio 20 euroa. Mutta vinkkisi on oivallinen ja tartun siihen:) |