??.??.1897 Sama alue kuin Eljaksen kuvassa vuodelta 1897 http://vaunut.org/kuvasivu.php/51374, mutta hiukan myöhemmin eli vuonna 1902. Ero näkyy siinä, että Pasilan kolmioradan eteläinen haara on purettu. Kartasta voi aistia, että sen ura näkyy siinä vielä. Musta rataa ilmaiseva viiva on mitä ilmeisemmin raaputettu pois vanhasta painolaatasta! - Samoin Jounin kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/51424 viitteellisestä Helsingin kartasta n. v. 1650 näkyvän Sörnäisten järven viimeiset vedet varmistuvat juuri konepajan alle. Voisi kuvitella myös laskuojan kuivuneen uomankin jotenkin erottuvan. Se kyllä voi olla jo mielikuvitusta! Mutta ehkä se alussa meni heti ratalinjan eteläpuolella kääntyen sitten ennen mereen laskemistaan klo 4 suuntaan? - Mutta milloin järvi on laskettu kuivaksi, tietääkö kukaan? Ja kuka oli tuo Jansonska?
Kommentit
| 31.08.2008 19:26 | Eljas Pölhö: | Sörnäisten järvi on kuivattu 1820.luvulta alkaen. http://www.seisake.net/satamarata2/historia.php ja kolmannessa kappaleessa http://www.alppila.net/index.php?option=com_content&task=view&id=81&Itemid=231 |
|
| 31.08.2008 22:15 | Joni Lahti: | Kiitos tosi kiinnostavista lähteistä! | |
| 30.04.2012 12:17 | Kurt Ristniemi: | Joni kyselee kuvatekstissä, että kuka oli Jansonska. 'Jansonska odlingarne' = 'Janssonin viljelykset', kertoo esim. kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuodelta 1887. Mutta kuka oli Jansson (Janson), jonka maista on kyse, se ei ole minullekaan selvinnyt. | |
| 30.04.2012 12:57 | Kari Haapakangas: | Eikä suomen sannaa koko kartasa. Onneksi kehitys kehittyy, vaikkakaan ei toivottavasti niin pitkälle, että karttaan tulee vielä joskus englantikin. | |
| 27.12.2017 09:58 | Erkki Nuutio: | Heikki Wariksen väitöskirja vuodelta 1932 Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle ja sen jatko-osa vuodelta 1934 on poikkeuksellinen. Se sisältää konkreettista historiatietoa perusteellisten arkistotutkimusten (viitteet ilmaistuina) ja hyvin lukuisten aikalaishaastattelujen muodossa. Siten se on perusteellisin kuvaus pohjoisen Helsingin muodostumisesta erityisesti 1840-1900 välillä. Koko tietopaketti on uudelleenjulkaistu (Into, 2016, 671s.) pehmeäkantisena (www.intokustannus.fi), ja on siten helposti saatavilla. Kirja vastaa täsmällisesti Kurtin kysymykseen: "Kaikki kaupungin omistamat alueet päätettiin kartoittaa sekä jakaa sopivan kokoisiksi vuokra-alueiksi. Tämä työ saatiin kuitenkin vasta 1840-luvun puolivälissä loppuunsuoritetuksi, jolloin Pitkästäsillasta ja Töölönlahdesta aina Vanhaankaupunkiin ja Vantaanjokeen asti ulottuva alue jaettiin kaikkiaan 42 erikokoiseen vuokra-alueeseen. Toiset niistä olivat maanviljelys-, ja toiset huvila-alueita. Ennenkuin nämä mittaukset ja vuokrasuunnitelmat oli kuitenkin saatu valmiiksi vuonna 1845, oli jo kymmentä vuotta aikaisemmin suuri osa kaupungin omistamasta alueesta vuokrattu yhdelle miehelle. Kaupunginvanhimpiin kuuluva varakas teurastaja Salomon Jansson sai viideksikymmeneksi vuodeksi (1836-1886) laajan suoperäisen alueen kallioitten pohjoispuolelta aivan vuokrattomasti, kunhan vain huolehti noitten vesiperäisten ja raivaamattomien alueitten kuivattamisesta ja muokkaamisesta viljelysmaiksi. Näin sntyivät ns. Janssonin viljelykset." Vasta vuokra-ajan päätyttyä kaupunki pystyi kaavottamaan näille alueille kipeästi tarvittuja asuintontteja, Harjun alueella 1883- ja muilla osilla (Kallio, Sörnäinen, Vallila) 1886-. Sörnäisten satamaradan ja sataman alue oli tietysti pakkolunastettu jo 1858 vaiheilla. |