14.09.2008 / Oslo, Norja
14.09.2008 Metrojuna Holmenkollenin asemalla. Metrolinja tosin muistutti enemmän pikaratikkaa tasoristeyksineen ja jyrkkine mutkineen.
Kommentit
| 17.09.2008 09:44 | Tuomas Leisti: | Jos nyt pilkkua viilataan, niin pikaratikkahan tuo on, vaikka käyttääkin keskustassa samoja raiteita metron kanssa. Samanlainen ratkaisu löytyy myös ainakin Amsterdamista. | |
| 18.09.2008 17:17 | Juhana Nordlund: | Holmenkollenin rata on osa T-banenia. Vaunujen korin leveys on 3,2 metriä. Radan mikään osa ei täytä raitiotien määritelmää. Rataosa ei kuitenkaan ole nk. täysmetroa, vaan se on ilmajohtovirroitettu esikaupunkirautatie. Lähin vastaava esimerkki lienee Tukholman Saltsjöbanan. Oslon muut läntiset esikaupunkiradat ovat olleet samalla standardilla kuin Holmenkollenin rata, mutta ne on jo ehditty päivittää täysmetroksi. Tosin Kolsåsin radalla päivitys on edennyt vasta Åsjordetiin saakka. | |
| 18.09.2008 19:17 | Joni Lahti: | Määrittelyitä kaipailen, bitte! Missä menee raja raitiotien, metron, maanalaisen, tunneliradan, kaupunkiradan ja miksei "normaalin" rautatien välillä ja mitä niitä vielä onkaan? Löytyykö mistään lähdettä, jossa asia selvitettäisi tyhjentävästi peruskäsittein? Onko kysymys raideleveydestä, korileveydestä, virransyötöstä, käyttövoimasta, käyttötavasta, painosta, kulkulinjoista yms yms tai kaikesta/osasta yhtäaikaa? Juhana, jos tiedät, laita vinkki! - Yksi jännä yhdistelmä lajissaan on mm. Nordhausenin hybridiraitiovaunu Combino Duo: http://www.trampicturebook.de/tram/download/siemens/combino_nordhausen_a19100v700b852_d.pdf Ohjaamot molemmissa päissä, ovet molemmilla puolilla, kulkee ajolangan kautta saadulla virralla ja sitten, kun lanka loppuu, diesel-sähköisesti Harzin 1000 mm kapearaiteisella rautatieosuudella, mutta on Strassenbahnia kuitenkin. Muitakin yhdistelmiä maailmalta varmaankin löytyy. (Käyttäjä muokannut 18.09.2008 19:18) | |
| 18.09.2008 22:56 | Juhana Nordlund: | Tyhjentävää listaa tuskin on missään. Todettakoon, että harvemmin kai raitioteillä ajetaan yli 3 m leveillä vaunuilla. Korkeita laitureita sen sijaan raitioteilläkin silloin tällöin tapaa. Holmenkollenin haarasta kai voitaisiin käyttää myös termiä kombimetro. Ja jottei asia olisi ainakaan yksitoikkoinen, todettakoon vielä että Holmenkollenin radan ensimmäisen polven kalusto perustui raitiovaunuihin. 3,1 metriä leveät junat tulivat puolestaan kuvioihin vuonna 1910. | |
| 19.09.2008 00:29 | Joni Lahti: | Mielenkiintoinen on myös Roslagbanan Tukholmassa, jolla raideleys on 871 mm (kolme Ruotsin jalkaa), korileveys 2600 mm, nopeusrajoitus 80 mk/h ja virta ajolangasta 1500 dc. On kuitenkin enämmän kaupunkirata kuin rautiovaunua. Ilman tuota jännitetta voisi melkein sanoa spårvagn! Mutta se on kuitenkin juna. (Käyttäjä muokannut 19.09.2008 00:30) |
|
| 19.09.2008 01:47 | Eljas Pölhö: | ROSLAGSBANAN: Puhtaana rautatienä Roslagsbanan aloitti. Junat kohtasivat Norrtäljen satamassa Suomen laivat kesinä 1960-1962. Raideleveys oli 891mm (ei jää Johnin näppäilyvirhe muistiin, nopeusrajoituskaan ei ilmaista markoissa). Sähköistys on toiminut neljällä eri jännitteellä vuosien mittaan, 600V vuodesta 1895, 660V vuodesta 1906, 750V vuodesta 1939 ja nykyinen 1500V vuodesta 1946. Ajalla 1895.05.15-1960.10.01 ajoivat junat katua pitkin Stockholm Ö ja Engelbrektsplan välillä, mutta kun junat alkoivat häiritä autoliikennettä piti rata purkaa matkustajien vastustuksesta huolimatta. Päättäjien mielestä yksi ylimääräinen kulkuneuvon vaihto ja toisen lipun ostaminen ei ollut mikään syy pillittämiseen. Yhteinen matkalippu saatiin aikaiseksi jo reilun kymmen vuoden suunnittelun jälkeen. HOLMENKOLLEN: Holmenkollenin radan ensimmäiset 12 vaunua olivat 2-akselisia ja niiden leveys oli 2000mm, pituus 7400mm, akseliväli 1800mm, nopeus 25km/h eli aika raitiovaunumaisia. Kolme taitaa olla säilynyt museoesineinä (numerot 1, 3 ja 8). Samaa kaliiberia oli 10 perävaunua, joista kolme myytiinkin Oslon (silloin Kristianian) raitioteille. Tasapainon (ratikka vai juna) vuoksi viisi myytiin Rjukanbanille (norjalainen yksityisrautatie). |
|
| 19.09.2008 02:21 | Eljas Pölhö: | John kaipaili määrittelyitä. Tällä niitä olisi http://www.kaupunkiliikenne.net/Maaritelmia.htm | |
| 19.09.2008 09:33 | Joni Lahti: | Kiitos Eljas kahden kirjallisen virheen korjaamisesta ja ! linkistä! Sitä se yöllä kirjoittelu tuottaa :) Tuolla oikeat mitat ruotsalaisittain eli jalka on ruotsalaisittain lyhyempi kuin englantilaisittain, vain 296 mm http://vaunut.org/kuvasivu.php/51539 Roslagsbananilla on kulkenut myös tavaravaunuja eli rautatiestähän siinä on ollut kysymys http://www.roslagsbanan.com/images/2004/0412/b/b_040318_004_w.jpg - Mielenkiintoinen hybridi on myös Kasselin raitiotie-rautatie kombinaatio http://www.webmag.transport.alstom.com/eMag/externe/international/Germany/innotrans/2004_en/1/370.asp | |
| 09.11.2009 21:39 | Janne Peltola: | Joni Lahdelle: Paras löytämäni määrittely raitiotielle löytyy Saksan raitiotiesäännöstä BOStrabista, eli katuradalla ajokelpoisuus ja sen kriteereinä ainakin korin leveys max. 2,65 m, vaunuyhdistelmän maksimipituus 75 m ja vähimmäishidastuvuus hätäjarrutuksessa 2,73 m/s^2 (vrt. normaali rautateiden moottorijunakalusto ~ 1,0 m/s^2 ja henkilöauto ~ 10 m/s^2). BOStrab (saksaksi), ja sieltä pykälät § 34, § 36 ja Anlage 2 ja § 55, : http://www.gesetze-im-internet.de/strabbo_1987/ |