06.07.2008 / Livingstone, Sambia
06.07.2008 Museoveturi Livingstonen rautatiemuseossa. Melkoinen järkäle, mikähän lie tällaisen teho verrattuna vaikka nykyisiin diesel- tai sähkövetureihin? (edit: 15th Class ja 15A Class, Garratt)
Kommentit
| 13.10.2008 20:37 | Eljas Pölhö: | Nämä 15th Class ja 15A Class veturit olivat Rhodesian rautateiden veturieliittiä. Niitä valmistettiin 74kpl vuosina 1940-1952. Vetureiden paino oli 179-187 brittiläistä tonnia, vetopyörien halkaisija 1448mm, 4 sylinteria @ 445x660mm, kattilan paine 12,7-14,1 kg/cm2. Vetureissa on SKF:n rullalaakerit. Niillä vedettiin mm pikajunia Gwelo-Salisbury välillä (300,1km), matka-aika pysähdyksineen (9kpl) 6h 55min, junapaino 687t, 72aks. Keskinopeus asemien välillä oli nopeimmalla välillä 56,5km/h ja suurin nopeus 80km/h. Vuonna 1940 valmistui neljä veturia ja kuusi vuotta myöhemmin niiden kulkema keskimatka oli 9596km/kk/veturi. Parhaina kuukausina mennyt varmasti pitkälle yli 10000km, koska välille on väkisin sattunut konepajakäyntejä. Kuvan veturi 401 otettiin käyttöön lokakuussa 1950, siirtyi Sambian rautateille kesäkuussa 1967 kun Rhodesian rautatiet jaettiin kahtia ja poistettiin käytöstä n. 1985. Museoon se siirrettiin 1987. | |
| 13.10.2008 21:12 | Tuukka Ryyppö: | Mika ihme tuo keulan iso musta pompeli oikein on olevinaan? | |
| 13.10.2008 21:27 | Miika Rissanen: | Veikkaisin että vesi on keulassa ja hiilet perässä. | |
| 13.10.2008 21:34 | Tapio Muurinen: | Etupään pömpeli on kait vesisäiliö, takapään vastaava öljysäiliö. Joskus 1980-luvulla tuli TV:n kaapelikanavalta eri puolilta maailmaa sarja "The Great Railways". Eräässä osassa näitäkin oli liikenteessä, kun Afrikkaa näytettiin. Tuli tallennettua videolle. | |
| 13.10.2008 22:11 | Eljas Pölhö: | Garratt-tyyppi muodostuu kolmesta osasta, etukoneisto, takakoneisto ja niiden väliin nivelöity kattila. Etukoneiston päällä on tyypillisesti vesisäiliö ja takakoneiston päällä polttoainetila ja pienempi vesisäiliö. Rakennelma salli kahden veturin tehon, vaikka akselipaino pysyi alhaisena. Kattilalla oli tietysti oltava hyvä höyrystyskyky ja rakenne sallikin halkaisijaltaan varsin suuret kattilat. Garrattien on sanottu olleen erittäin joustavakulkuisia ja vakaita mutkaisillakin radoilla. Suurimpana haittana on akselipainon (kokonaiskitkapainon) väheneminen vesi- ja polttoainesäiliöiden tyhjetessä, mutta suuresta akseliluvusta ja säiliöiden painosta johtuen haitta on ollut pienempi kuin tavallisissa tankkivetureissa. (Käyttäjä muokannut 13.10.2008 22:20) |