27.09.2008 / InnoTrans-messut, Berliini/Berlin, Saksa
27.09.2008 Edellisen kuvan veturiin sopiva Talgon vaihtuvaleveyksisillä akseleilla varustettu vaunu. Tämän voisi jo nykytilanteessa kiskoa ja tuuppia Lissabonista Rovaniemelle mahdollisia veturinvaihtoja lukuunottamatta non-stoppina!
Kommentit
| 29.10.2008 20:56 | Tuukka Ryyppö: | Topi sanoi toisaalla, että vaihtuvaleveyksinen teli on luultavasti säädetty vain kahdelle leveydelle, joita se sitten osaa vaihdella. Eli teli ts. lukittuu vain kahteen kohtaan. Tuntuu epätodennäköiseltä, että siinä olisi joku portaaton kitkalukkosysteemi ;) Koska Topi kuitenkin jäi odottamaan asiasta tietävien gurujen kommenttia, kieltäytyi hän tätä infoa kommenttina kuvna yhteyteen kirjoittamaan. Eli, gurut avatkoot nyt suunsa ja varmentakoot asian laidan. Kiits. | |
| 29.10.2008 20:56 | Topi Lajunen: | Haha. :D | |
| 29.10.2008 21:05 | Juhani Pirttilahti: | Talgon mukaan nämä säätyvät "TALGO RD" -pyöräkerrat on suunniteltu lähinnä 1435, 1520 ja 1668 mm raideleveyksiä ajatellen. | |
| 29.12.2010 16:06 | [Tunnus poistettu]: | Saksalaiset tiettävästi kokeilivat vaihtuvan raideleveyden vaunuja Ploestiin liikennöivissä öljyjunissa vuosina 1939 - 45. Vaikeutena kun oli se että Saksassa oli normaaliraideleveys ja Romaniassa - en nyt muista oliko myös Unkarissa - itäeurooppalainen leveä. Joten - ainakin Tippelskirchin kirjan mukaan (Toisen maailmansodan historia I - II) Unkarissa oli siirtokuormausratapiha öljykuljetuksia varten. Jossain toisessa lähteessä .... en nyt muista missä... mainitaan että saksalaiset olisivat kokeilleet muuttuvan raideleveyden vaunuja nimenomaan öljyliikenteessä koska siirtokuormaus oli paitsi hidastava myös riskitekijä. Miten kokeilut onnistuivat, siitä en tiedä. | |
| 29.12.2010 19:34 | Tuukka Ryyppö: | En löytänyt mitään viitteitä siihen, että Romaniassa olisi joskus ollut venäläinen raideleveys. Standardilevyiset raiteet siellä on ollt alusta asti, samaten kuin Unkarissakin. Mistä sä, Kari olet keksinyt tuon "itäeurooppalaisen raideleveyden"? Vai tarkoitatko Romaniassa aiemmin ollutta laajaa kapearaideverkkoa? | |
| 29.12.2010 22:43 | [Tunnus poistettu]: | Täytyy katsoa tarkemmin tuosta mainitsemastani kirjasta - siinä on muistaakseni ykkösosan jälkipuolella (tarkoitan sitä kahdeksi niteeksi tehtyä -59 painosta) hyvä kuva juuri säiliövaunujen siirtokuormauksesta unkarilaisella ratapihalla ja maininta tuosta poikkeavasta raideleveydestä. Käy itse katsomassa vaikka kirjastossa, niitä kirjoja on aika paljon eri puolilla; omat niteeni ovat tuolla jossain kirjakasan pohjalla kun minulle tuli äskettäin kuolleelta vanhemmalta iso kasa kirjoja, tämä kirjapari niiden joukossa ja ne ovat vielä pitkälti laatikoissa joissa tulivat - menee kuukausia ennen kuin kaikki on setvitty... |
|
| 29.12.2010 23:09 | Tuukka Ryyppö: | Njo, arvelisin, että kyseessä on ollut siirtokuormaus kapearaideverkolle. Luulen myös, että siinä on vaihdettu telit, ei pelkkää telin raideleveyttä. | |
| 29.12.2010 23:12 | Tuukka Ryyppö: | Täytyy katsoa, josko tuon kirjan jaksaisi käydä Pasilassa lueskelemassa. Eihän se mahdoton vaiva olisi. | |
| 30.12.2010 00:19 | Jorma Toivonen: | Leveäraideverkkoa (1520mm) on Unkarissa 35km (v.2004) ja Romaniassa 45km (v.2002), molemmissa Ukrainaan suuntautuvassa rajaliikenteessä. Kummassakin maassa on muutama leveäraideveturi tuota liikennöintiä varten (Railfaneuropen sivustojen mukaan). | |
| 30.12.2010 01:30 | Tuukka Ryyppö: | Ainakin Puolan ja Slovakian osilta nuo leveäraideradat ovat ilmaantuneet vasta 1960-luvulla, kun raaka-ainekuljetukset Neuvostoliittoon tai Neuvostoliitosta haluttiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Niillä ei siis ole ollut vuosina 39-45 kovin paljoa vaikutusta siihen, mikä raideleveys junilla on. Unkarin raideleveyksistä aikojen saatossa en kuitenkaan löytänyt tietoa. Voi olla, että kun kyseessä on tuollaiset kohtuullisen lyhyet, vain lähimpään rajantakaiseen kaupunkiin riittävät radanpätkät, ne ovat voineet olla olemassa hyvinkin kauan. Romanian pohjoisosassa on lisäksi ilmeisesti reilu sata kilometriä nelikiskoista rataa, joka yhdistää Ukrainan rataverkon kaksi osasta toisiinsa sen lisäksi, että toimii osana Romanian verkkoa. Merkittäviä leveäraideratoja, kuten suurimman osan Puolasta lävistävä LHK tai Kosicen suunnille Slovakiassa johtava rata, on siis ilmestynyt vasta selvästi toisen maailmansodan jälkeen (vaikkakin sen seurauksena). | |
| 30.12.2010 20:08 | Eljas Pölhö: | Perinteisessä (rautatieajan) Unkarissa (= Itävalta-Unkari) oli normaali raideleveys. Samoin oli perinteisessä Romaniassa (suuri osa nykyisestä on entistä Itävalta-Unkaria). Sota-aikaiset (Krimin sodasta alkaen 2. ms asti) rajojen siirrot ovat muuttaneet raideleveyttä kummankin kohdalla ja samoin Neukkujen eteneminen Mustanmeren rannikkoa pitkin kohti Tonavan suuta. Unkarin kohdalla muutos tarkoittaa itään (Neuvostoliittoon -> Ukrainaan) huvenneen alueen raideleveyden levittämistä seuraaville Unkarin puoleisille raja-asemille asti, vähän samoin Koillis-Romaniassa. Puola on myös oltuaan kokonaan "kateissa" aloittanut idempää kuin sen nykyinen sijainti. Myös siellä (ensimmäisen rautatieajan Puolan itäosissa) alunperin normaaliraideleveyksiset radat on levitetty, mutta ovat nykyisin osina naapureiden rataverkkoa. Sotavuosina saksalaiset pyrkivät kaventamaan ja neukut leventämään sitä mukaa kuin rintamalinjat etenivät tai vetäytyivät. | |
| 31.12.2010 14:55 | [Tunnus poistettu]: | - eli se Tippelskirchin kirjan kuva voi liittyä johonkin noista levitetyistä radoista. | |
| 31.12.2010 19:41 | Tuukka Ryyppö: | Mutta mahtoiko ikinä olla niin, että Unkarin alueella olisi missään ensin ollut Neuvostoliiton miehitys ja sitten vasta Saksan? Eikös nuo raideleveyksien munnot koskeneet Neuvostoliitolle kuuluneita alueita, jotka Saksa valtasi? Siinä vaihessa kun 1435 mm -aluetta alkoi siirtyä Neuvostoliiton haltuun, sinne ei enää saksalaisella kalustolla taida olla ollut sen sodan aikana asiaa. | |
| 31.12.2010 21:08 | [Tunnus poistettu]: | Mielenkiintoinen ja monipolvinen tutkinnan kohde tämä... eiköhän ajan kanssa jotain selviä. | |
| 25.01.2011 11:55 | [Tunnus poistettu]: | No niin, nyt osui kirjalaatikkoa purettaessa kyseinen kirja käsiin; kysymyksessähän on TOISEN MAAILMANSODAN HISTORIA, osa 2: Sota laajenee, osio SOTA ETSII SUUNTAANSA, luku Kasvava jännitys idässä, sivu 49: kuva onkin Puolassa demarkaatiolinjalla; itse luku puhuu pääasiassa Balkanista, on kuvia niin amiraali Horthysta kuin Transsylvanian unkarilaisistakin upeissa hevospaimenen puvuissaan - ja jotenkin aivan kuulumattomana kuva Puolasta demarkaatiolinjalta: kysymys olikin neukuilta ostetusta öljystä, neukuilla ja saksalaisilla kun on edelleen aivan eri raideleveys - mieleen kun ei helposti tule että se öljykauppa kommarien ja natsien välillä jatkui aivan viime hetkeen asti, viimeiset lastit taidettiin siirtokuormata niitä aikoja kun von Leebin joukot jo mursivat rajapuomeja alkukesästä -41 ja sittenhän sitä mätti edellen niin kauan kunnes niksmannit ajettiin pois öljylähteiltä... erehdys siis mutta no, näitä sattuu ja tulihan sentään pitkä keskustelu... katsotaan ehdinkö skannata kuvan jossain välissä. | |
| 27.01.2011 18:50 | [Tunnus poistettu]: | - ja nyt se kuva on nähtävillä: http://vaunut.org/kuva/67723 | |
| 20.04.2014 14:48 | Heikki Kannosto: | Mitkä kumman apupyörät nuo pienet ovat? | |
| 20.04.2014 15:25 | Topi Lajunen: | Tuossa vaunustotyypissä on telit (yksiakseliset?) vaunujen välissä, vähän kuten Flirteissä (joissa toki kaksiakseliset). Kun vaunuja irrottaa toisistaan, niin toinen pää jää ilman pyöriä, jolloin täytyy alle lykätä tilapäinen aputeli. | |
| 20.04.2014 15:40 | Heikki Kannosto: | Äh. Olisihan tuo pitänyt muistaa. | |
| 20.04.2014 16:23 | Kimmo T. Lumirae: | Jos joku pyytää kuvittelemaan rautatievaunun, jossa on vähemmän kuin neljä pyörää, tulee kyllä mieleen, että nyt tuo kyllä juksaa, koska se ei ole mahdollista. Mutta talgo-rungon välivaunuissa on vain kaksi pyörää. |