12.06.1968 / Helsinki, Pasila alapiha
12.06.1968 Sr12 2736 hinasi ensimmäisen sähköjunan Sm1 6001+Eio 6201 Tampereelta Valmetilta Pasilaan 12.6.1968 ja sen jälkeen työnsi sen (kuva) Pasilan konepajalle. Myöhemmin joko samana tai seuraavana päivänä sähköjuna siirrettiin Kauniaisiin, missä sillä alettiin ajaa koeajoja Kauniaisten ja Kilon välillä 14.6.1968. Myöhemmin kesäkuussa saatiin lisää sähkörataa käyttöön ja mittausajoja suoritettiin Masala-Nokka välillä, missä oli n. 800m:n mittainen suora ja tasainen osuus. Virallisesti Sm1 6001 ja Eio 6201 otettiin VR:n kirjoille 19.11.1968, eli 40 vuotta sitten.
Kommentit
| 02.12.2008 17:00 | Juhani Pirttilahti: | Mitäs noissa kylteissä lukee? | |
| 02.12.2008 17:04 | Jani Aas: | Tänään tuo ent Sr12 2736 nykyinen Dv12 2736 oli alla menopelinä ja mainiosti toimi. | |
| 02.12.2008 17:12 | Eljas Pölhö: | Pitäis löytää nega, jos se olisi parempi kuin heikohko 6x6 kuva, mistä tämän skannasin. Mitään muistikuvaa kylttien teksteistä minulla ei ole. Toisesta päästä otetussa kuvassa ihan kuin ylärivillä häämöttäisi "KOEAJO" | |
| 02.12.2008 18:02 | Tunnus poistettu: | Noita hinauksia näin melko usein kun kerran radan vieressä asuin. Tuon saman junan kyydissä (ja muidenkien vastaavien )kyydissä olen ollut vasta silloin kun 'R'-junat alkoivat karkailla Riksusta pohjoisempaan. Kuka historioitsioista muistaa milloin nämä alkoivat ajaa Tampereelle? | |
| 02.12.2008 19:36 | Jorma Toivonen: | Joulukuussa 1980 tuli käytyä Tampereella 2xSm1 voimin, ajoaika 1h 25min. Vuotta aiemmin (syksy 1979) ajeltiin vielä lätällä, tarkempaa ajankohtaa en muista milloin junat muuttuivat Sm-juniksi. Murrosvaiheen aikana muistaakseni jotkut junat ajettiin Dm7:llä ja muutama Sm:llä, ensimmäisiä sähköjunia taisi olla viikonloppuisin Tpe:lta iltakymmenen aikoihin Riihimäelle saapuva juna, joka jatkoi suoraan Helsinkiin, ylöspäin menevää junaa en muista. | |
| 02.12.2008 21:30 | Eljas Pölhö: | Nyt kun jtt antoi vähän vinkkiä ajankohdasta, niin aikakauden muistikirjoista löytyi 31.5.1980 Sm1 6025/ juna H449 Vinnilässä (Hl ja Tl välillä). Kaikki muut samana päivänä Tl-Ri välillä näkemäni henkilöjunat olivat Dm7-junia. Ehkä murrosvaihe alkoi aikataukauden vaihteessa 1980. | |
| 02.12.2008 21:49 | Eljas Pölhö: | Kyllä se Dm7/Sm1 sekakäyttö alkoi aikaisemmin kuin yllä arvelin. 12.4.80 Sm1 6006 ohitti Lempäälän 17:45 etelään matkaavana junana. Ja vielä aikaisemmin 20.10.1979 6035 lähti Riihimäeltä pohjoiseen klo 15, mutta en tiedä menikö Tampereelle asti. | |
| 02.12.2008 22:04 | Dennis Rolin: | Suoritettiinko koeajoja Sm1 myös Kela-Båtvik rataosuudella? Niin olen ainakin kuullut ja sieltähän löytyy vielä nykypäivänäkin betonisia sähköpylväitä. | |
| 02.12.2008 22:13 | Eljas Pölhö: | Båtvikin radalla ei ollut ikinä sähköjä kytkettynä ajojohtoon. Kuva http://vaunut.org/kuvasivu.php/48004 | |
| 02.12.2008 22:19 | Jorma Rauhala: | Dencku:lle tiedoksi: ei siellä SNTL:n miehityksen aikana rakentamalla Porkkalan merisotilastukikohdan rautatiellä (Käla-Båtvik) sähköjunat koskaan käyneet. Siellä vain tutkittiin aikoinaan maastossa eli elävässä elämässä erilaisia ajojohdinrakenteita pylväineen ennen kuin oikeat ratatyöt aloitettiin rannikkoradalla. Jos niitä betonipylväitä siellä vielä on, niin eikös Sähkö-Rautatie-Harrastajien Seuran (SRHS.2) pitäisi johonkin tolppaan hommata muistolaatta? Jäisi asiasta muisto jälkipolville. | |
| 02.12.2008 22:43 | Jorma Rauhala: | Kiinnitti huomioni: juna saapui tehtaasta operaattorille 12.6., siirrettiin tod.näk. operaattorin lankaverkostolle 13.6. ja otettiin siellä säännöllisiin koeajoihin 14.6.! Liikennekäyttö matkustajajunissa alkoi sittemmin noin puolen vuoden kuluttua kun oli sopiva aikataulumuutosajankohta. Näin pitkä liikenteeseenottoviivästys johtui vain siitä, ettei heti alkuun ollut valmista sähkörataa koko 38 km:n osuudella (Hki-Kirkkonummi), vaan aluksi 14.6. oli vain siis tuo mainittu KOLME kilometriä Kauniainen-Kilo. Kehitys kehittyy ja nykyään tällaiset kalustojen "koeajot" jatkuvat mm. eräällä sähköjunasarjalla menestyksekkäästi kenties maailman tappiin. Liikenteen harrastamisen aloituksesta on kyseisillä vekottimilla aikaa vierinyt jo toistakymmentä vuotta. Tuo otsikkokuvan sähköjunaidea poikkeaa tästä päivästä sikäli, että se on rakennettu koriltaan Hämeessä ja sähkölaitteiltaan Uudellamaalla eikä Vinku-Intiassa. Ja kyseessä on siis täydellinen proto ja niin oli se rakenteilla ollut sähköratakin. Mutta ennen vanhaan osattiin tehdä laakista toimivia juttuja kotimaisin voimin, eikä siihen tarvittu välimerellistä tietotaitoa. | |
| 02.12.2008 22:45 | Jouni Hytönen: | 40 vuotta myöhemmin Flirt ottaa ensiaskeleitaan rataverkolla. | |
| 02.12.2008 22:48 | Jouni Hytönen: | Ja mikäs veturi sitäkin hinaili? http://vaunut.org/kuvasivu.php/53101 | |
| 02.12.2008 23:05 | Eljas Pölhö: | Tuohon JR:n huomioon voisi lisätä, että 6002 saapui Pasilaan 6.8.68 ja aloitti trimmausajonsa 7.8.68. Kahden junan yhteisajoa alettiin harjoittelemaan 14.8.68, eikä ongelmia ilmennyt. Lehdistölle järjestettiin mahdollisuus osallistua koeajoihin ja testata matkantekoa sähköjunalla 20.8.68. Ministerivaliokunta sai oman koeajomatkansa muutamaa päivää myöhemmin ja 5.9.68 oli HKL:n edustajien vuoro verrata sähköjunaa raitiovaunukyytiin. | |
| 03.12.2008 00:00 | Jorma Toivonen: | Olisikohan mahdollista, että jo 1.10.-78 alkaen ajettiin junapari 451/456 Ri-Tpe-Ri Sm-kalustolla, lähtö Riihimäeltä 15.25 ja tulo 22.00. 456 jatkoi Riihimäeltä Helsinkiin junalla 9484. Hämeenlinnan ja Lahden junat ajettiin vielä keväällä -81 Dm7-kalustolla. Joskus käytiin Lahdessa Sm:llä, mutta aikataulussa pysyminen tuotti suuria vaikeuksia - lätän vaatimaa lähes 1,5h:n ajoaikaa ei millään meinannut saada käytettyä sähköjunalla, niinpä sitä seisoskeltiin asemilla odottaen lähtöaikaa useampia minuutteja. | |
| 03.12.2008 00:02 | Tuukka Ryyppö: | JR: Tarkoitatko laakista toimivilla jutuilla porkkanoiden luotettavuutta vai Helsingin metron koeajojen lyhyyttä? | |
| 03.12.2008 00:14 | Jorma Toivonen: | Taitaa mennä ajassa vielä kauemmaksi, höyryt toimivat, eikä muistaakseni Vv15-sarjassa paljon lastentauteja ollut, toisinkuin lähes samanlaisessa Vr11:ssa? Muissahan niitä on ollut enemmän ja vähemmän - kuinkahan Sv/Sr12 ja Vr12? | |
| 03.12.2008 02:28 | Niila Heikkilä: | Mahtaisiko kellään löytyä valokuvia sähköratahistoriallisesta Kilon syöttöasemasta? Onko siitä muuten mitään rakenteita jäljellä enää? Kilo syötti Helsinkiä ilmeisesti pitkälle 1990-luvulle asti, ennenkuin muutostöiden jälkeen Helsinki jaettiin omaksi alueekseen ja Oulunkylän SA tuli peliin mukaan. Vai ehtikö olla vielä joku välivaihekin, nyt en muista tarkemmin. Liikenteen kasvaessa ajojohdon jännite laski kuitenkin aika-ajoin varsin alas. | |
| 03.12.2008 08:18 | Teppo Niemi: | Eikös Kilon Syöttöasema syöttänyt päärädan sähköistykseen saakka Helsinkiä. Sen jälkeen Helsingian aseman sähkönsyötöstä huolehti Oulunkylän syöttöasema. Pasilassa oli välikytkinasema (VK) ja se sijaitsi Suokadun sillan ja Pasilan ristikkosiltojen välissä. Ilmalan ratapihojen syötöstä vastasi silloin Kilon SA. Olisikohan VR:n 125 v. historiikissa kuvaa Kilon syöttöasemasta. Oulunkylän syöttöaseman jälkeen seuraava syöttöasema sijaitsi pääradalla vasta Palopuron ja Hyvinkään välissä. Nykyisin silloiset Pasilan ja Keravan välikytkinlaitokset on muutetttu syöttöasemiksi. Ja mitä tulee Sm1-koevajokilpiin, niin muistaakseni niissä luki KOEAJO ja alhaallla Valmet Oy. |
|
| 03.12.2008 08:35 | Timo Salminen: | Ri - Hl -välin Sm-liikenteen täytyi alkaa ainakin ennen kesää 1979. Muistan sen siitä, että vuosina 1974 - 1979 Turengissa asunut isoisäni totesi joskus silloin, että "nyt alkavat sitten pikajunatkin pysähtyä Turengissa" tarkoittaen sillä nimenomaan sähköjunia. Kyllä hän varmasti tiesi, ettei pikajunasta ollut kyse, mutta lättään verrattuna Sm oli sentään askel pikaisempaan suuntaan. Muistelen kuitenkin, että teimme loppuun asti sukulointimatkamme lättäkyydillä, eli sähköjunavuoroja ei liene ollut monta. (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 08:35) | |
| 03.12.2008 17:04 | Tunnus poistettu: | Jossain vaiheessa kun paikallisjunaliikenne Tampereen seuduilta oli käytännössä lopetettu oli lyhyt kokeilujakso ajaa Sm-kalustolla väliä Toijala-Tampere. Lähes samoihin aikoihin oli 'porkkanaliikennettä' Turun seuduilla. Tämä oli VR:n keino todistaa paikallisliikenteen kannattamattomuus kun kaikki matkustajat olivat jo siirtyneet muihin kulkuneuvoihin |
|
| 04.12.2008 02:21 | Juhani Pirttilahti: | Eikös Porkkanoiden ongelmat olleet juurikin välimerellisistä olosuhteista lähtöisin? Eikä se valittu konetekniikka ollut hyväksi havaittu myöskään omassa maassaan Italiassa sillä matkustajat haukkuivat sen moottorin kovaääniseksi, eikä se saanut muutenkaan suosiota mm. heikon tehon takia. Kaiken lisäksi moottori oli kahden vaunun junaan tarkoitettu (joskin Italiassa kokeiltiin myös välivaunua josta sitten nopeasti luovuttiin). Vuonna 1961 hieman ennen ensimmäistä Dm8:aa valmistui Saksassa sarjan 624 proto, mikä muistuttaa rakenteeltaan porkkanoita, mutta siinä oli Bredan sijasta saman tehoinen MAN. Tämä tarina liittyy toki myös tähän Sm1-protoon oleellisesti, sillä ilmeisesti juuri Dm9:n ja BR 624:n ratkaisuista on otettu mallia (Dm9:n kori ja 624:n ohjaamo). Käyttövoima on vain muutettu dieselistä sähköön. | |
| 07.12.2008 01:36 | Pekka Kerttula: | Nostan pipoa silloiselle suomalaiselle osaamiselle, jonka tuote kulkee vielä 40 vuotta myöhemmin tänäkin päivänä, ja luultavasti ja toivottavasti vielä monta vuotta tästä eteenkinpäin. Eri homma on nykyisin, kun "hienoa haitekkia" pitää tilata jostain etelänmaalta. (Käyttäjä muokannut 07.12.2008 01:44) | |
| 14.12.2008 05:52 | [Tunnus poistettu]: | Mä oon aina vihannut noita Sm 1 ja 2 runkoja. ne pitäs oikeesti jo poistaa xD | |
| 04.04.2009 14:42 | Jimi Lappalainen: | Ja pskat, hienoimpia sähköjunia mitä on. | |
| 29.10.2009 19:23 | Jonne Seppänen: | Tietääkseni junan määräpääkylteissä luki KOEAJO - Valmet Oy | |
| 12.05.2013 12:26 | Jimi Lappalainen: | Eljas, korjannet Dv12:n Sr12:ksi? | |
| 18.06.2017 20:05 | Petri Nummijoki: | Onko tosiaan noin, että 14.6. ajettiin omin voimin Kiloon asti? Isäni oli Kauniaisissa "silminnäkijänä", kun 6001 liikkui ensimmäistä kertaa omin voimin ja hänen mielestään ensimmäisenä päivänä ajettiin vain Kauniaisten ratapihan raiteella 3 ja sekin vasta pitkään jatkuneen testauksen päätteeksi. Isä muistaa päivän olleen myös Kauniaisissa junaliikenteen puolesta hiljainen, joten 14.6. on koeajojen aloituspäiväksi huonosti täsmäävä, kun on kalenterin mukaan ollut perjantai. | |
| 18.06.2017 20:25 | Petri Nummijoki: | Isän mukaan juna myös yöpyi Kauniaisissa vain poikkeustapauksissa, koska sille piti silloin tilata yöksi vartija komennuksesta, kun juna ei ollut VR:n omaisuutta. | |
| 18.06.2017 21:09 | Eljas Pölhö: | Sitä en voi sanoa mitä sillä ajettiin, mutta aikanaan (kesäkuussa 1968) annettu informaatio sanoi, että aloitettiin Kilon ja Kauniaisten välillä 14.6. Se ei tarkoita, että olisi sahattu kyseisellä välillä. Saattoi myös olla, että 1. päivänä vain kokeiltiin yksikön siirtämistä Kauniaisiin ja takaisin, mutta ei omin voimin. Se oli testien ensimmäinen päivä. Ehkä lauantai-iltana sitten kokeiltiin vähän enemmän jne. | |
| 08.04.2019 11:02 | Petri Nummijoki: | Resiina-lehdessä 1/2019 mainitaan, että jännite olisi kytketty välille Kauniainen-Leppävaara 10.6.1968 ja Kauniainen-Masala neljä päivää myöhemmin. Saattaa olla, että sähköiskun riski on ollut olemassa ko. päivistä alkaen mutta koeajolle soveltuvaa sähkörataa oli aluksi vain osuudella Kilo-Kauniainen, kuten edellä on kerrottu. Koeajojen yhteydessä sattui monta kertaa, että Kilosta vauhtia hakenutta sähköjunaa ei saatu pysähtymään Kauniaisiin vaan se ajautui liikennepaikan ohi eikä pystynyt palaamaan enää omin voimin takaisin. Silloin Kauniainen-Espoo-väli oli muutettava yksiraiteisena liikennöitäväksi ja Pasilasta tilattava dieselveturi hätiin. Ohiajoja sattui kuitenkin niin usein, että pian Kauniaisissa alettiin pitää dieselveturia varalla, jotta sähköjuna saatiin linjalta tarvittaessa nopeasti pois. | |
| 08.04.2019 22:34 | John Lindroth: | Mikä lie ollut noiden ohiajojen syy?Yllättikö kova kiihtyvyys ja nopeuden nousu,kun verailukohtana tuolloin lie ollut lähinnä lättäjunat? | |
| 08.04.2019 23:59 | Petri Nummijoki: | Kysymys oli kai lähinnä siitä, että koeajoon sopivaa rataa oli aluksi vain tuo 3 km ja silti junaa haluttiin testata mahdollisimman suureen nopeuteen, jotta kokemuksia voitiin hyödyntää sarjan seuraavia junia valmistettaessa. Sen vuoksi matka tahtoi loppua kesken. |