07.08.1988 / Kuusankoski, Kuusankoski

07.08.1988 Numero 13 (Move 51h) toimitettiin Kuusankoskelle 1960 ja oli käytössä myös Kymiyhtiön Hallan sahalla 1979-1983, josta se palautettiin Kuusankoskelle. Kuvanottopaikka on veturitallista http://vaunut.org/kuvasivu.php/53745 vähän länteenpäin. Taustalla Kymijoki.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Kuusankoski (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kuusankoski

Kuvaaja: Pauli Ruonala
Lisätty: 22.12.2008 00:00

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Yksityisveturit
Move51:

16.04.2014 11:10	Petri Nikkanen:	Olen ollut kyseisen veturin kyydissä pikku poikana v. 1971. Kymintehtaalla oli käsittääkseni 3 tämän tyylistä veturia. Numerot 11, 12 ja 13. Me kutsuimme pikkupojat ko. vetureita "pikkumoveiksi". Iso move olikin sitten se nro 14. Kuulimme jo kaukaa jos isomove oli tulossa tehtaalle. Äitini piti kioskia koskikadun risteyksen lähellä, Osuuskaupan ja Strengelin kaupan välissä n. 1970-1972. Tehtaan veturimiehet sitten ottivat meitä pikkupoikia kyytiin monesti. Miehistöhän noissa oli 3. Ajaja, jarrumies ja vaihdemies. Tulee kyllä hienot lapsuusmuistot mieleen, kiitos :)
17.04.2014 06:24	Hannu Siitari:	Tuttuja paikkoja ovat Kymintehtaan asemalla sijainneet Strengelin elintarvikekauppa, osuuskauppa ja kioski. Kesäisin kioskin vieressä oli jäätelökioski. Ennen Kuusaanniemen radan valmistumista, siis ennen vuotta 1964 höyryveturit toivat tavarajunat Kouvolasta Kymintehtaan asemalle, josta pikku-Movet jakelivat vaunut eri paikkoihin vanhan Kymintehtaan tehdasalueelle. Iso Move, Move-90 nro 14 saapui Kuusankoskelle vuonna 1966.
17.04.2014 07:23	Petri Nikkanen:	Hannu onpa kiva kuulla :) Äitini tosiaan kesäksi järjesti myös jäätelökioskin. Sääksniemestä oli joku nuori tyttö vielä myymässä ko. kioskissa. Eli Iso Move oli tarkemmin Move-90. Talo jossa äitini kanssa asuimme taitaa olla vieläkin pystyssä. Talo oli ihan kioskin takana ja talon alakerrassa taisi olla joku tekstiililiike. Kioskilla vietti aikaa paljon sen aikainen nuoriso. Aloitin muuten kouluni Kymintehtaan kansakoulussa. Koskikadulta oli kipuaminen polkua/portaita pitkin ylös kouluun. Opettaja taisi olla silloin L. Korpela...jos oikein muistan....
17.04.2014 07:27	Petri Nikkanen:	Mutta tuo oli tosi mielenkiintoista kuulla, että höyryveturit toivat vaunut Kymintehtaan asemalle jossa sitten pikku-Movet jakeli. Muistankohan oikein kun veturimiehet vaunuja pikku-Movella järjestellessään eri paikkoihin puhuivat ns. "mustalaisista"? Eli vaunu/vaunut irroitettiin movesta ja ainoastaan jarrumies jarruttamassa vaunussa jne....
17.04.2014 08:03	Petri Nikkanen:	Oli muuten pikkupojalle hienoa kun pikku-Movessa sai ns. "vetää pillistä". Vaihdemies joka istui tuossa moven peräosassa puulaatikon päällä oli eväänä kossupullossa maitoa ja leivinpaperiin käärittynä leipiä. Vaihdemies oli ystävällinen ja tarjosi energiselle pikkupojalle myös omia leipiänsä. Samoin sain veturimiehiltä komean koppalakin. Nämä ovat niin ainutlaatuisia muistoja kuin olla ja voi. Tehtaan porteista sisään movella mennessä veturimiehet pyysivät minua menemään matalaksi ettei "vahdit" näe hytissä olevaa pikku miestä. Myös isoilta pojilta tuli opittua liikkuvaan junaan hyppiminen. Se oli tosi mies joka uskalsi roikkua tavaravaunun jalaksilla Sääksniemen sillan yli jonka jälkeen hypättiin "pehmeään hiekkaan"....tietysti vaunuun piti hypätä Kymintehtaan aseman jälkeen kaartuvalla osalla ettei veturista nähneet meidän poikien hyppimistä. Asemalla taisi olla silloin postikin? Tai ainakin postilaatikko.
17.04.2014 08:08	Petri Nikkanen:	Onko tämä muuten oikea foorumi puhua lapsuus muistoja? En haluaisi rikkoa ko. foorumin sääntöjä. Mutta suonette anteeksi.
17.04.2014 09:02	Topi Lajunen:	Tulkintani mukaan sallittua, ellei jopa suotavaa.
17.04.2014 09:08	Petri Nikkanen:	Kiitokset Topi.
17.04.2014 10:46	Kimmo T. Lumirae:	Tuosta "mustalaisesta": heittohan on sitä, että vaunuroikasta on irrotettu vaunu(ja) ja sitä/niitä työnnetään vauhtiin veturilla, vauhdinannon jälkeen veturi ja siinä vielä kiinni olevat vaunut hiljentävät vauhtia, jolloin irrotetut vaunut jatkavat matkaansa, yleensä juuri junamies jarrussa. Tämä on ollut aivan normaalia vaihtotyötä. Mustalainen eli pakonykäisy on tavallaan heitto vetosuuntaan, eli veturi alkaa vetää koko vaunuroikkaa, ja sopivassa nopeudessa vaunuroikka katkaistaan vauhdissa. Katkaisun jälkeen veturi vetää yhä kovempaa ja siihen kytkettyine vaunuineen kiihdyttää niin, että katkaisukohtaan syntyy selvä rako. Veturin vaunuineen mentyä tietyn vaihteen yli tietylle raiteelle, vaihde käännetään, ja irrallaan vierivät vaunut, jälleen junamiehellä miehitettynä vierivätkin toiselle raiteelle vaihteen käännöstä johtuen. Mustalainen on saanut nimensä siitä, että sitä ei oltu hyväksytty vaihtoliikkeeksi mutta ei kai varsinaisesti kiellettykään, eli sellainen lainsuojaton. Käsittääkseni mustalainen kiellettiin jossain vaiheessa vaihtotöissä sen ilmeisen vaarallisuuden vuoksi; siinä voi aika moni asia mennä pieleen. Villein versio mustalaisesta on, minkä kuulin Repolan raiteilla Raumalla joskus harrastetun: veturi veti roikan liikkeeseen, ja veturin ja vaunujen väli katkaistiin. Sitten pelkkä veturi kiihdytti vauhtia niin, että perässä vieriviin vaunuihin tuli kunnon rako, ja veturi ajoi vaihteen toiselle puolelle ja pysähtyi siihen. Samalla kun vaihde käännettiin, veturin suunta käännettiin, ja veturi lähti takaisin tulosuuntaansa, eli periaatteessa kohti lähestyviä vaunuja, mutta toiselle raiteelle ja ajoi "suojaan" sinne raiteelle. Sitten tämä, liikkeeseen nähden myötävaihde, käännettiin takaisin lähestyviä vaunuja varten ja vaunut vierivät vaihteen yli jollekin raiteelle. Nyt veturi oli toisessa päässä vaunuroikkaa ja saattoi ajaa kiinni ohi vierineisiin vaunuihin, jahka ne oli pysäytetty. Tämä kuulostaa jo vähintään riskaabelilta, mutta näin kertoi nuori, Repolassa työskennellyt junamies vuonna 1978. Mainittakoon, että hän kouluttautui VR:lle veturinkuljettajaksi ja jäi ansaitulle eläkkeelle viime vuonna.
17.04.2014 10:59	Petri Nikkanen:	Siis aivan mahtavaa Kimmo. Eli en muista ihan väärin tätä ns. "mustalaiseksi" kutsuttua toimintaa. Kaikki on vaan kaukaa muistoista ja vielä silloin pienen pojan muistoissa. Eli tämä varmaan selventää 3 miehen miehistystä. 1 ajaa veturia, 1 vaihtaa vaihdetta ja 1 on vaunussa/vaunuissa "jarrumiehenä". Ja ansaittuja eläkepäiviä tälle veturinkuljettajalle toivotan.
17.04.2014 11:43	Topi Lajunen:	Eikös vain tuo viimeinen Kimmon mainitsema liikesarja ollut "mustalainen"? Keskimmäisenä mainittu oli "nykäisy" ja oli huomattavasti sallitumpi.
17.04.2014 11:45	Petri Nummijoki:	Minä olen ollut käsityksessä, että mustalainen ja pakonykäisy ovat eri asioita. Pakonykäisy tehdään vastavaihteeseen ja veturi kiihdyttää vaunujonon edestä eri raiteelle, mihin vaunut ohjataan. Sen sijaan mustalainen tehtäisiin myötävaihteeseen eli veturi kiihdyttää vaunujonon alta vaihteen yli, pysähtyy, vaihde käännetään, veturi palaa vaunujen suuntaan mutta eri raiteelle, vaihde käännetään uudestaan ja vaunut vierivät vaihteen yli.
17.04.2014 11:48	Tommi K Hakala:	Toi myötävaihteeseen palaaminen, vaunuletkan lähestyessä ja veturin suunnanvaihtimen kiukutellessa on aika herkkä hetki...
17.04.2014 11:48	Kimmo T. Lumirae:	Kerron muistelujen kera, jos satumme vastakkain tulemaan, kiitos. Vaihtotyöryhmä saattoi olla isoilla liikennepaikoilla, jossa siirreltävää tavaraakin oli paljon, melko iso. Veturissa oli tietysti kuljettaja ja koneapulainen (ennen kesää 1984, jolloin ratapihoilla siirryttiin yksinajoon), sitten vaihtotyötä johtava konduktööri, joka jalkautui maahan ja kulki siirreltävien roikkien mukana ja työntöliikkeissä "väärässä päässä". Hänellä oli usein apunaan kaksikin junamiestä katkomassa välejä ja jarruttamassa heitettyjä vaunuroikkia. Isoilla ratapihoilla oli vaihdemiehet omasta takaa eli paikallisesti töissä, mutta naapuriasemille liikuttaessa mukana saattoi olla myös vaihdemies, jonka tehtävänä oli kääntää vaihteet muun vaihtotyöporukan työskennellessä. Totta kai konduktööri ja junamiehetkin käänsivät vaihteita, mutta joskus töitä vain oli niin paljon, että mukana oli vielä erikseen vaihdemieskin. Ajat ovat muuttuneet: tämän päivän ratapihoilla taitaa kahden ratapihakonduktöörin eli vaihtotyönjohtajan tiimi olla normaali käytäntö: he katkovat ja kytkevät välit sekä kauko-ohjaavat vaihtotyöveturia radiolla maasta tai työnnettävän roikan päästä. Lähitulevaisuus näyttänee mallin, jossa linjakuljettaja ajaa jonnekin esim. puunkuormauspaikalle, nykäisee haalarit päälleen ja radio-ohjaimen mukaansa ja tekee itse omat vaihtotyönsä, tarvittaessa maasta tai roikan päästä veturiaan radiolla ohjaten. Niin se maailma muuttuu, eskoseni.
17.04.2014 11:50	Kimmo T. Lumirae:	Saattaa muuten olla näin, että nykäisy eli nyki oli sallittukin mutta tuo suunnankäännön edellyttämä mustalainen oli se lainsuojaton.
17.04.2014 12:09	Petri Nikkanen:	Ok asia selvä. Tämä kaikki on nyt ihan silloin 6-7 vuotiaan pojan muisteloissa. Tai sitten Kymintehtaan veturimiehet olivat "lainsuojattomia". Tai sitten ko. veturimiehet saattoivat vaan puhua ko. "mustalaisesta" ja pieni poika nyttemmin isompi antaa mielikuvituksen lentää. Nyt tarkemmin mietittynä kyseessä oli juuri varmaan tuo "nykäisy" ja veturimiehet sitten vaan mainitsivat tai vitsailivat "mustalaisesta". Mistä muuten tuollaista tietoa ammennat Kimmo? Oletko itse ns. ammattilainen?
17.04.2014 13:45	Jouni Hytönen:	Tässä on meneillään nykäisy, mutta temppu piti ottaa uusiksi, kun pakkasen kangistama vaunu ei jaksanut rullata riittävän pitkälle. http://vaunut.org/kuva/5095
17.04.2014 14:11	Topi Lajunen:	Nykäisyssä on sellainen riski, että vaunu tai vaunusto pysähtyykin siihen vaihteen päälle. Jos ei ole ympäriajomahdollisuutta, niin eipä tilanteen korjaaminen olekaan enää kovin vaivatonta. :)
17.04.2014 15:37	Kimmo T. Lumirae:	Petrin kertoma puolestaan vahvistaa omaa muistikuvaani siitä, että nykiä olisi kutsuttu myös mustalaiseksi, tämä joskus 50-60-luvuilla. Ja kyllä, Petri, olen toisen polven ammattilainen ja uraa alkaa olla 36 vuotta takana, kiitos kysymästä.
18.04.2014 12:56	Tapio Muurinen:	Aikojen kuluessa, ja ehkä paikallisestikin, on käsite "mustalainen" saattanut tarkoittaa myös pakonykäisyä, kuten yllä on arveltu. Petri Nummijoki selitti oikean "haagertin". Se ei kai virallisesti ole koskaan ollut luvallinen temppu, vaikka sitä on paljon tehty kiireessä ja riskillä. Osaava porukka on pitänyt olla asialla, tietää paikat missä sellaisen voi tehdä ja sopiva vetokalusto. "Kanalla" Vr1 oli nopea suunnanvaihto paakilla, ja ymmärtääkseni Vv14, jossa oli mekaaninen vaihteisto, mustalainen onnistui. Oli ehkä muitakin vaihtovetureita. - 1950-luvulla (JT 1957) ei suositellut edes pakonykäisyä, mutta se sallittiin konduktöörin luvalla, jos nykäistävien vaunujen jarrut ovat kunnossa ja vaihdetta käyttää tottunut vaihdemies. Lisäksi konduktöörin ja kuljettajan oli varmistettava raiteilla oleva vapaa tila. Pakonykäisyn teko muulla tavoin oli tuolloinkin kielletty (vrt. mustalainen) - Kuvassa http://vaunut.org/kuva/23420?u=832&kv=20​03&kv2=2008&paik=Hamina+%28uusi%29 ollaan aloittamassa nykäisy.
18.04.2014 13:47	Topi Lajunen:	Vuonna 2009 Länsisatamassa on kuulemma(:P) tehty nykäisy.
18.04.2014 14:31	Tapio Muurinen:	Oho!
18.04.2014 16:51	Robert Sand:	Joskus 2009-2010 on kuulemma tehty nykäisy Ykspihlajassa.
18.04.2014 21:47	Kimmo T. Lumirae:	Mahdollisesti Lokomon C600:ssa on (ollut) vaihteisto, jossa on eri momentinmuuntimet eteen- ja taaksepäinajoa varten eli suunnanvaihto on välitön, sen kuin vain aletaan vetää vastakkaiseen suuntaan, vaikkei veturi olisi edes vielä pysähtynytkään. Sen sijaan esim. Dv12:ssahan homma tapahtuu suunnilleen näin: Kuljettaja kääntää suuntakahvaa, josta lähtee sähköinen komento sähköpneumaattiselle vastakkaisen suunnan EP-venttiilille, joka avautuu, ja päästää paineilman ns. Tastin venttiilille. Veturin pysähtyessä jossain vaihteiston akselilla oleva Tastin venttiilin nurjahdusnivel oikenee akselin pyörimisen pysähtyessä ja päästää suunnanvaihtoilman lävitseen edelleen kohti suuntasylinteriä. Suuntasylinteri täyttyy paineilmalla ja suunta alkaa mekaanisesti kääntyä. Tilanne pysyy tässä, kunnes suuntalaatikon sähköiseltä rajakytkimeltä tulee tieto, että suunta on kääntynyt mekaanisesti perille (kuuluu "klonk"), ja tällöin tuo EP-venttiili palautuu kiinni-asentoon ja päästää suuntasylinteristä siellä olleen paineilman ulos (kuuluu tussahdus). Tämän jälkeen veturi ottaa jälleen tehokomentoja. Mutta edellä kerrottu selittänee, että suunnan kääntö on hitaahkoa ja jossain määrin epävarmaakin; Tastin venttiilin on oltava auki ja sähköisten rajakytkinten on tunnettava suunnan "perille" eli ääriasentoon meno. Siksi en suosittelisi Dv:tä "haagertiin" :) Vaan onko Dv:n Tast pneumaattinen vai sähköinen? Jorma, Topi, muut?
19.04.2014 00:07	Jorma Toivonen:	Jormanhan ei tarvi enää Kimmon kysymykseen vastausta tietää. Mutta mitähän se sähkö siellä tekisi? Eikö tuo Tast-venttiilin mekaaninen toiminta ohjaile paineilman kulkua eteenpäin? Samanlainen Tast-venttiilin periaatteellinen toiminta taisi olla aikoinaan Vv15/-16 ja Dr14 sarjassa, mutta nuo olivat/ovat paljon "notkeampia" vaihtotyössä. Voisikohan ajosuunnan vaihtumisen hitauteen Dv12:ssa vaikuttaa odottelu vaihteiston verkkaiseen täyttymiseen ja tehonsäädön toteutuksen erilaisuuteen? Odottelen Topin oikeaa vastausta Kimmon kysymykseen..
19.04.2014 00:56	Topi Lajunen:	Mielestäni tuo suunnankääntö ei onnistu tuolleen, että ennakolta ennen pysähdystä yrittää kääntää suuntaa. Se Tast-venttiili nurjahtaa akselin sivulle, eikä se sieltä itsestään oikene akselin pysähtyessä. Vaatinee uuden kääntöyrityksen. Dv12:n ohjekirjan mukaan paineilman reitillä on ensin sulkuhana, sitten tast-ep-venttiili, joka sähköohjatusti päästää paineilman eteenpäin varsinaiselle tast-venttiilille, joka itsessään ei tarvitse paineilman lisäksi muuta. Mikäli akseli on pysähtynyt, päästää tast-venttiili edelleen paineilman eteenpäin suunta-ep-venttiileille, jotka ohjaavat suunnanvaihtosylinterin liikettä.
19.04.2014 19:22	Kimmo T. Lumirae:	Eikä onnistukaan, ja siinä on yksi tämän suunnankäännön sudenkuoppa, enkä tarkoittanut, että prosessi aloitettaisiin vauhdissa, vaikka tekstistäni voi ehkä senkin käsityksen saada. Hetkeäkin ennen veturin pysähtymistä ja Tastin venttiilin avautumista aloitettu suunnan kääntö jumiuttaa Dv:een niille sijoilleen. Mikähän tuon Tastin EP:n merkitys tuossa suunnan käännössä muuten on?
19.04.2014 19:28	Kimmo T. Lumirae:	Tarkoitin, Jorma, mahdollisuutta, että Tastin nurjahdusnivel ohjaisi vain suunta-EP:ille menevää virtaa eikä kyseessä olisikaan varsinainen venttiili. Kun ei muista, niin pitää kysyä. Dr14:ssahan on toki samanlainen suunnan käännön toteutus, ja kyllä Seepralla voi jäädä paikalleen ihmettelemään, kun suunta vain ei käänny. Ehkä Dv15:n toteutus oli vain varmatoimisempi, ja yhdistetty siihen liki välittömään vaihteiston täyttymiseen ja siksi Dv tuntui joskus niin toivottoman hitaalta.
19.04.2014 20:36	Topi Lajunen:	Käsittääkseni tast-ep blokkaa paineilman tast-venttiilille, kun kääntöä ei yritetä. Muutoinhan tast-venttiili yrittäisi kokoajan toimia, eli painua vasten akselia.
19.04.2014 21:47	Kimmo T. Lumirae:	OK, ehkä tuossa on järkeä. Mainittakoon, muuten, että Märklinin kapine 4081 toimii samalla periaatteella kuin Tastin venttiili. Siinä on pyöräkerran akselia vasten painautuva tanko, joka toiseen suuntaan ajettaessa sytyttää mainitun ohjausvaunun nokkaan kolme valkoista ja toiseen suuntaan ajettaessa kaksi punaista valoa.
22.04.2014 13:26	Hannu Siitari:	Henkilökuntalehti Kymi-Yhtymä 1952/4, syyskuu: "Kuusankosken tehdasratapihalla isojen kiskojen päällä on loppukesästä lähtien isännöinyt Move 5, upea Diesel-veturi. Tämä keltaiseksi maalattu, huomiota herättävä uutuus on Valmetin tekemä. Siinä on 320-hevosvoimainen kaksoisdiesel-moottori. Veturin voimakkuutta osoittaa se, että se on vetänyt tehtaan montusta 12 paperilla lastattua vaunua, millaiseen saavutukseen valtion rautateiden höyryveturit eivät pääse. Tämä veturi hoitaa tehdasalueen koko vaihtoliikenteen Saksanahoa myöten. Sen johdosta rautateiden veturit liikennöivät nykyisin ainoastaan Kuusankosken asemalle saakka. Move 5:n miehistöön kuuluu ainoastaan kuljettaja, ja käyttökustannukset ovat puolet vastaavan höyryveturin kustannuksista. Voikkaalle on tilattu samanlainen moottoriveturi, ja se saapunee lähiaikoina." Kyseessä on eri veturityyppi kuin mitä kuvassa oleva. Yhteinen tekijä on Kymin Osakeyhtiö ja Kuusankoski. Tämän näköinen Move on tullut Kuusankoskelle vuonna 1952: http://vaunut.org/kuva/15985?a=1 Tekstissä kerrotaan isoista kiskoista. "Pienet kiskot" oli kapearaideverkosto, raideleveys 60 cm, mikä vuonna 1952 toimi täydessä laajuudessaan.
25.04.2014 12:27	Petri Nikkanen:	Mutta eihän vaan siis tuo Hannun linkissä oleva Move ole sitten Kuusaan Pikku-Move nro 11? Miten mulla aina mielikuva Kymiltä pikku movet nrot 11-13 ja iso move 14.
25.04.2014 13:36	Petri Nikkanen:	Kun kerran jo pikku movet 12 ja 13 löytyi. Se 11 on vaan "kateissa". Siis nämä ovat tosiaan sen aikaisen pikku pojan muistin varassa. Sen takia haluankin ammattilaisilta fakta tietoa.
02.05.2014 03:35	Eljas Pölhö:	Pikkupojan muistia ei sovi vähätellä. Silloin vielä muisti jotain. Kuusankoskella oli todella numero 11, Valmet Move 51/m (mekaaninen vaihteisto, ei hydraulinen). Se saapui töihin vuonna 1952 ja siirtyi manan majoille vuonna 1973.
05.05.2014 16:59	Petri Nikkanen:	Ok, kiitokset Eljas. Sieluni sai rauhan tämän asian suhteen.
14.03.2017 00:22	Esa J. Rintamäki:	Olin kerran 1980 kesällä mukana Hurun päällä kun tehtiin pakonykäisy Mäntän ratapihalla. Onnistui hienosti. Ja mikäs siinä, taitajia mukana vaunussa, veturissa ja vaihteen limpussa kiinni. Se olikin ainoa kerta, jolloin nyki tietääkseni Mäntässä tehtiin ja vielä Hurulla!
14.03.2017 08:27	Tommi K Hakala:	Miksi ja missä kohtaa tuo nykäisy tehtiin?
14.03.2017 18:32	Esa J. Rintamäki:	Vaihtotyön tuoksinassa,, tavarajunaa kootttaessa oli Huru jäänyt vaunujen väliin (eli vaunuja edessä ja takana). Nykäisy tehtiin asematalon kohdalta ratapihan idän suuntaan päin. Näin siis muistan, kun vuodesta 1980 on kulunut aikaa ja alkaa tuo atsaleakin pikkuhiljaa vaivata...
14.03.2017 21:38	Tommi K Hakala:	Onpa ollut harvinainen tilanne, että kaikki 7 (muistaakseni) ratapihan raidetta olisi ollut tukossa. Yleensähän VR veturi toi vaunut kakkos tai kolmosraiteelle ja peruutti sen jälkeen ykkösraiteelle tehtaan vetureiden kokoaman letkan länsipäähän, josta matka poispäin alkoi. Sivuraiteillahan säilytettiin hakevaunuja ja tyhjiä VR puutavaraa tuoneita avovaunuja.
16.03.2017 19:29	Esa J. Rintamäki:	Oli heinäkuu ja loma-ajan vuoksi liikenne oli hieman hiljaisempaa kuin normaalisti.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!