23.05.2003 / Riihimäki
23.05.2003 1990-luvun lopulla suoritetussa saneerauksessa sai Ttv6 uuden sydämen: Volvo TD 100G, tilavuudeltaan 9,6 l:sta moottorista löytyi tehoa 275hv.
Kommentit
| 14.01.2009 18:50 | Arto Lopia: | Millainen oli entinen voimanlähde? | |
| 14.01.2009 19:08 | Joona Kärkkäinen: | Tämähän oli lättähattu, eli Valmet 815D kahdeksansylinterinen rivimoottori. | |
| 14.01.2009 20:49 | Markku Blomgren: | ...joka taas on Valmetin lisenssillä valmistama 'variaatio' Scanian rivi-kasista joita käytetään lätän emoversioissa ruotsissa, äänimaailman ollessa kuitenkin ihan jotain muuta kuin tuon 815D:n. Hmm, suomessakin voisi kokeilla asentaa sellaisen Scanian rivi-kasin lättään, jos niitä moottoreita olisi saatavilla ja olisi lättä joka kaipaisi uutta moottoria. Ei taida tosin hirveästi noita 815D moottoreitakaan olla kierrossa? | |
| 17.01.2009 18:11 | Jouni Hytönen: | Jaaha, tämä on siis syy, miksi Ttv6 sai jäädä viimeiseksi sarjansa edustajaksi. Onko tämä edelleen Riihimäellä? Moottori, johon Valmet 815D perustuu, on tyyppimerkinnältään Scania 815D. Luulisi, että ne ovat aika samanlaisia. Joku Scania-fani saattaisi tästä kuvasta vetää kahvit väärään kurkkuun. :D | |
| 17.01.2009 21:03 | Tauno Hermola: | Hannu Niskasen "Munktellista Valtraan" kirjassa mainitaan "... Valmetin ensimmäistä omaa tuotekehitystä edustanut suora kahdeksikko 815", mitähän Scania-fani siihen sanoo? ;-) | |
| 17.01.2009 23:51 | Jorma Toivonen: | Alkuperäiseen verrattuna tehon lisäyshän oli n. 50%, voimalinja moottorin jälkeen oli ennallaan vanhoine osineen - varsinkin vaihdelaatikon alimpien vaihteiden "hihnat" joutuivat lujille. En joutunut työskentelemään tällä "linjalla", mutta muutamasta kokeilukerrasta jäi mieleen, että tasainen ja hidas liikuttelu oli vaikeaa "ärhäkästä" moottorista johtuen. Ehkä tästä johtuen II-teliin oli asennettu hydraulimoottori, jota asentajat pystyivät ohjailemaan työtasoltaan tarpeen mukaan. Siirto-ajossa ei tällä varmaan jäänyt toisten "jalkoihin". Tte:n ja alussa Tta:n tulon jälkeen työt vähenivät ja viimeinen isku oli tuo JKV. Huhujen mukaan tätä olisi yritetty myydä Viroon, mutta talli-alueella liikuttelun tuloksena taisi suuntalaatikko viimein hajota ja Ttv työnnettiin tallin uumeniin tuttuun 6-pilttuuseen. Kauan sai siellä seistä toimettomana, en tiedä vaikka olisi unohdettukin sinne... tämän hetkistä tilannetta en tiedä. | |
| 18.01.2009 00:22 | Jorma Toivonen: | Alkuperäinen Ttv6 oli yksikkö, jolla jouduin yllättäen aloittamaan kuljettajan urani 7.9.1977 (ei edes koneapulaista ollut turvana). Tuolloin toimin ka:na ns. tavara-vuorossa. Alunperin piti lähteä JK-junalla Lohjalle Dv12-sarjalaisella, mutta vuoro muutettiin Hämeenlinnan iltapäivään Dr12 sarjan veturilla, koska Hl:sta oli lähdössä paljon tavaraa illalla, eikä vuoroon merkityllä kuljettajalla ollut "ajokorttia" raskaaseen sarjaan, niinpä hän sai lähteä ka:nsa kansa Lohjalle. Juuri ennen lähtöämme kaatui suuri kuusi Ihalemmen (Parolan pohj. puol.) seisakkeen kohdalla ajolankojen päälle, Ttv:ä tarvittiin ja olin lähin "lättä-kortin" suorittanut - yritin kyllä neuvotella vaihtoa kuljettajani kanssa (myös Dr12-ajokortti suoritettu) - olisi edes ollut koneapulainen turvana ensimmäisellä matkalla, mutta ei onnistunut. Dr12 joutui lopulta avustamaan sähkö-vetoisia junia vauriopaikan ohi itäisellä raiteella - myöskin virrattomana - koko iltapäivän ja illan. Seuraavana päivänä olikin sitten kuljettajan keikka Kouvolaan Dv12-parilla (ja Sr1-vetoisen junan työntö Tennilästä Riihimäelle), muutama lättä-reissu jne. | |
| 30.01.2009 00:17 | Jorma Toivonen: | Ttv6 on Riihimäen tallissa unohdettuna - tämän hetkisen tiedon mukaan. Varmaan "halvalla" saatavissa, pientä vikaa, mutta vähän ajettu Volvon moottori... | |
| 05.09.2013 19:47 | Kimmo T. Lumirae: | Lätän alkuperäinen kone oli siis Valmet 815D, joka perustui Scanian D815:een. Jälkimmäinen oli (maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen) turboahdettu 205 hv, ja valmettilainen vapaastihengittävä 177 hv. Eli Scanian turboa hyödynnettiin lähinnä vääntöominaisuuksien kohentamiseen. | |
| 07.09.2013 22:15 | Petri Nummijoki: | Taunon tarkoittamasta tekstistä on lainaus tuolla: http://www.agcopower.com/suomi/yritys/historia/ Sieltä myös selviää, että Valmetin 815D:n ahdetun version teho oli 250 hv. |
|
| 08.09.2013 00:26 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä, ja moottoritorpedoveneissä tms. Valmet 815D:tä oli käytetty turboahdettuna 230 hv tehoisena. Mutta silti ruotsalaisissa lätissä kone oli (aina) ahdettu, ja teholtaan 205 hv. | |
| 08.09.2013 20:35 | Eero Heinonen: | Aiemmin viikolla tuli sattumalta vastaan Agco:n uusin Sisukas-henkilöstölehti. Sivulla 17 on pitkät tarinat lätän koneesta ja sen jatkokehitelmistä: http://tinyurl.com/qborl38 | |
| 08.09.2013 21:13 | Kimmo T. Lumirae: | Kiintoisa artikkeli, kiitoksia! | |
| 08.09.2013 21:27 | Petri Nummijoki: | Tai olisiko 230 hv ollut ahdetun moottorin nettoteho (DIN) ja 250 hv bruttoteho (SAE)? | |
| 08.09.2013 22:41 | Kimmo T. Lumirae: | Suattaapi olla niinnii, mutta Eeron linkin perusteella tehoversioita oli huomattavan paljon: tekstissä mainitaan 265 hv ja tuplaturbo 280 hv. Tekstissä myös mainitaan Lätän konetehoksi 190 hv ja se voisi olla juurikin SAE, koska virallinen tieto lienee mainitsemani 177 hv. Tieto 180 hv:sta saattaa olla pyöristystä mutta saattaa olla sitäkin, että moottorin maksimikierroslukua kaiketi nostettiin jossain vaiheessa 2000:sta 2300:aan ja että tämä "viritys" olisi antanut tuon 3 hv lisää. Itu tuossa maksimikierrosten nostossa on tietenkin moottorin parempi yhteensopivuus Lätän mekaanisen vaihteiston kanssa; moottoria voi huoletta kierrättää ikään kuin ylikierroksille ennen isommalle vaihtamista, jolloin vastaavasti moottori vetää isommalla paremmin. | |
| 08.09.2013 22:59 | Kimmo T. Lumirae: | Asia muuttuu vieläkin mutkikkaammaksi, kun käy vilkaisemassa esim. sivua http://www.omnibuss.se/forum/index.php?topic=58060.0 Sieltä löytyy tieto, että itse asiassa Valmetin moottorin esikuva onkin Scanian D 812. Nimittäin D 802 oli etukammiokone ja D 812 suoraruiskutuskone ja D 815 ahdettu D 812. Siellä mainitaan myös, että ruotsalaisissa Lätisä moottorin kierrosluku rajoitettiin 1800:aan ja näin suurin teho jäi 205 hv:aan. Tämä selittäisi myös havainnon, että ruotsalaislätän vaihtopisteet ovat suomalaista alemmat, muistaakseni II-vaihteella sai vetää 35:een ja III-vaihteella 55:een. Eli siinä ei olisikaan tiuhempaa välitystä, ja siksi tuntunut kulkevan helpommin ja kiihtyvän paremmin, vaan turboahdin ja matalampi huippukierrosluku. Asiaa tutkittiin empiirisesti, pohdittiin ja puitiin MRY:n Haaparantaan ja Luulajaan suuntautuneella syysretkellä. Jorma T.:lläkin on kokemusta aiheesta? Scanian moottoria sanotaan maailman ensimmäiseksi sarjavalmisteiseksi turbodieseliksi, mutta olisi kiva tietää, hyödynsikö Valmet Scanian osaamista ahtamisessa vai olivatko tulokset heidän omasta kehitystyöstään. Joka tapauksessa Lätistä "puuttui" ahdin ja sen myötä aika paljon, näin jälkeen päin viisastellen. |
|
| 09.09.2013 00:30 | Jorma Toivonen: | Ei ole Jormalla kokemusta ruotsalaisesta "lätästä" - joskus olen saattanut liikutella yksilöitä talli-alueella... Mutta viittauksia olen löytänyt myös tuohon Scania D812-moottoriin. 11,3 litran D815 kehitti 200hv:aa kierrosluvulla 1750r/min. Muutama vaihtopiste on jäänyt mieleen I-II 20km/h, III-IV 55km/h, IV-V 85km/h, viisivaihteisella Wilson R11B-vaihteistolla huippu 115km/h. Hyväksytään myös tuo Kimmon mainitsema vaihtopiste II-III 35km/h. Asiantuntevat asioiden kaivelijat varmaan löytänet tarkentavia tietoja näihin olettamuuksiini. | |
| 09.09.2013 15:45 | Petri Nummijoki: | Tosiaan Scanian moottorit taisivat olla 11,3 l iskutilavuudeltaan ja Valmetin 11,8 l, joten täytyy niissä olla eroja sisuskaluissakin. Toisaalta Scania haki toisen maailmansodan jälkeen suunnitteluapua vastaavasti Leylandilta esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Leyland-MCW_Olympic. | |
| 15.10.2024 21:47 | Aapo Niemelä: | Tässähän on samanlainen öljykorkki kuin B16 - B20:ssä ja alkupään vinokoneissa :D | |
| 16.10.2024 04:25 | Lasse Reunanen: | Jostain muistan lukeneeni, ettei Scania-Vabis 815D olisi ollut Scanian-Vabisin suunnittelema, vaan se perustuisi tanskalaiseen Frichs 8.115 -moottoriin. Onko tämä huhu vai kopio vai lisenssimoottori vai onko vain karkeasti otettu mallia ja suunniteltu oma moottori? | |
| 16.10.2024 09:55 | Erkki Nuutio: | Frichs oli hyvin ansioitunut dieselmoottorivaunujen ja -veturien valmistajana jo varhain. Ruotsin protektionismin vuoksi ei kauppoja sieltä taidettu kuitenkaan saada. Frichs osallistui sittemmin mm. Nohab-veturien valmistukseen ja niiden EMD-moottorien lisenssisovellukseen B&W:lle (Burmeister & Wain). Frichsin historiikkia (Thomas Olesen Lokomotivfabrikke Frichs, Dansk Jernbane-Klub,2005) tarkastellen syntyy kuva että vuosien mittaan kehitettyjä hyvin monia erikokoisia dieselmoottoreita tehtiin kutakin lukumääräisesti kovin vähän, ja lähinnä vain moottorivaunuihin ja -vetureihin. Suurtuotannon kustannusetuja ei siis saavutettu. Historiikin sivulla 81 mainitaan muualtakin tunnettuna, että ainakin Frichsin vuonna 1932 kehittämiin dieselmoottoreihin lisenssin hankki vuonna 1934 Tampella, Kockum (vaiko Kockums) Ruotsista, Vulcan Foundry Britanniasta, Thomassen & Co Alankomaista, ja Carpet Louvet Ranskasta. Melkoinen menestys Frichs dieselmoottoritaidoille ! Historiikista en huomannut Scania-Vabisiin liittyviä mainintoja. Lindhiin Scania fordonshistoria (Streiffert, 1992) -kirjassa en huomannut mainintoja Frichs -kytkennöistä (jos olisikin ollut, tuskin olisi niistä kerrottu). Mahdollisesta Frichs-moottoreihin liittyvästä Kockums -reitistä Scania-Vabisille ei minulla ole tietoa. Kockumsin dieselmoottorivalmistus Frichsin lisenssillä lienee ollut lyhytaikaista, joten piirustuksia on sieltäkin voinut ollut tarjolla. Lindhin kirjassa (s. 143 mainitaan, että uuden suoraruiskutteisen moottorisarjan (D 420, D610/620 ja D810/820) kehittäminen alkoi vuonna 1946 (sarjavalmistus 1949-54) ja vaikeuksia oli lähinnä vain itse suoraruiskutukseen toteutukseen liittyen. Nämä vaikeudet voitettiin johtavalta suoraruiskutuksen osaajalta Leylandilta hankitun lisenssin avulla. Se että Scania-Vabis onnistui muilta osin näinkin hyvin herättää ajatuksen, että hyvänä alkuna on voinut olla Frichsin moottoriin liittynyt aineisto joko Kockumsilta tai suoraan Frichsiltä. Miehityksen jälkeisinä vuosina Frichs oli suurissa ongelmissa, joten moottorilisenssi ajoneuvokäyttöön olisi epäilemättä hellinnyt hyvin edullisesti sodassa upporikastuneelle Scania-Vabisille. Tiedot tämänkaltaisesta minulta kuitenkin puuttuvat, eli edelläoleva on arvausta. |
|
| 16.10.2024 21:37 | John Lindroth: | Erkin mainitsemalta Burmeister&Wain omistamalta telakalta valmistui meidän ensimmäinen Olympialaiva ss Aallotar v.1952 FÅA varustamolle. | |
| 17.10.2024 03:50 | Lasse Reunanen: | Mulla on B&W pienempien laivamoottoreiden alkuperäiset myyntiesitteet 60-luvulta. Voin tarvittaessa skannata, jos joku haluaa ihailla moisia. |