07.02.2009 Opastustaulu lumeen hautautuneiden raiteiden vierellä kertoo Länsisatamaan saapuvalle jo menneistä suuruuden ajoista.
08.11.2011 21:29 | Tuukka Ryyppö: | Tämä kuva kertoo myöskin mahdollisesti ajasta, jolloin tehtiin Suomen hyvinvoinnin kannalta typerä päätös repiä veke rautatieasemalta matkustajaliikenteen satamaan johtavat raiteet ja rakentaa niiden paikalle taloja. Tulee kalliiksi rakentaa ne raiteet takaisin, jos tarvetta yöjunalauttaliikenteelle ilmenee. | |
09.11.2011 04:39 | Topi Lajunen: | Mahdollinen lautta lähtisi luultavimmin Vuosaaresta. Sinnehän on kaavailtu myös matkustajaliikenteen terminaalia pitkällä aikavälillä. | |
09.11.2011 21:47 | Tuukka Ryyppö: | Niin, sitä mäkin olen miettinyt, että nykykonseptilla se tullee noin olemaan. Tekee vaan matkustamisesta helsinkiläisille jonkun verran hankalampaa kuin jos yhteys lähtisi suoraan keskustasta. Sinänsä metromatka Vuosaaren satamaan nyt ei aivan kammottavan pitkä ole, mutta on se silti yksi vaihto lisää ja ikävää erityisesti silloin, jos helsinkiläisen lähtöpaikka on jossain muualla kuin Vuosaaren tai metroradan lähistöllä. Keskustaan on kuitenkin koko kaupungista hyvät yhteydet. Lisäksi rantaradan suunnasta tuleville täytyy kehittää jokin vaihtoyhteys. Ehkä Hyvinkäälle? :) Olen pienessä päässäni kuitenkin pyöritellyt ajatusta metrotunneliin sopivista makuuvaunuista tuon ongelman kohtuuhintaisena ratkaisuna. Sellaisiahan tarvitsisi olla vain helsinkiläisten ja ehkä rantaratalaisten vaunujen. | |
09.11.2011 22:23 | Kimmo T. Lumirae: | Yöjunalauttaliikenne mihin? Pietariin? Ei, sinne on helpompi mennä rautateitse. Tallinnaan? Ei, sinne ei matka kestä kuin 2,5h. Tukholmaan? Ei, sinne ei ole tähänkään saakka kannattanut minkään valtakunnan junalauttaliikenne. Saksaan? Ei, siellä on eri raideleveys siinä missä Ruotsissakin. Kuinka todennäköistä on yöjunalauttaliikenteen aloittaminen lähimmän 75 vuoden aikana? | |
10.11.2011 02:02 | Tuukka Ryyppö: | Lähinnä Tallinnaan, juurikin siksi että se meren ylittäminen kestää vain pari tuntia, eli verrattuna esim. Turku-Ruotsi -välin vähintään kuuteen sen tuoma aikasäästö on varsin merkittävä. Neljässä tunnissa ehtii ajaa 120 km/h nopeudella viitisensataa kilometriä. Raideleveys esim. Saksaan tai vaikka Turkkiin ajettaessa ei lopulta ole kovin suuri ongelma, esim. SUW2000-järjestelmää käyttäen tavallisen telillisen vaunun varustaminen raideleveyksiä vaihtavaksi maksaa 30000-45000 € per vaunu, eli lopulta tuohon kustannukseen ei liikenne katkea. Mä en osaa sanoa mitään varmaa lukua vastaukseksi todennäköisyyskysymykseesi, koska en tunne öljyalaa riittävän hyvin, mutta se todennäköisyys tuskin on alle 15% ja tuskin yli 90% - ja tämä siis vaikkapa 15 vuoden aikajänteellä. Faktahan on, että jollei teknologia yllättäen kehity todella nopeasti, seuraavan kymmenen vuoden sisään lentomatkustamisesta tulee todella kallista. Kun muualla Euroopassa junaverkot ovat jo varsin hyvässä kunnossa, lienee eurooppalaisen trendin mukaisesti junamatkustus Suomenkin ratkaisu tilanteeseen sen sijaan, että palattaisiin vanhaan ja oltaisiin kertakaikkiaan matkustamatta. Tietysti voidaan sanoa, että jos vanhat merkit paikkansa pitävät, teknologia kyllä onnistuu ottamaan tarvittavat harppaukset, ja niin minunkin käsittääkseni todennäköisesti tapahtuukin. Mä vaan en näe järkeväksi tuhota valmiuksia reagoida skenaarioon, jossa teknologia ei syystä tai toisesta kehitykään ajoissa. Ei pitäisi tehdä kansantaloutta riippuvaiseksi jostain määrittelemättömästä keksinnöstä, jota ei ole vielä tehty, mutta jonka joku luultavasti ehtii ajoissa tehdä. |