07.06.1974 / Haapamäen veturitallit, Haapamäki
07.06.1974 Sv12 2602 Haapamäen veturitallit 07.06.1974 klo 14.00. Näyttää aika siistiltä.
Kommentit
| 22.03.2009 13:58 | Perttu Karttunen: | Taitaa olla uunituore vehjes :) Komea kuva alkuperäisasussa olevasta 26 - sarjan veturista. | |
| 22.03.2009 14:23 | Jussi-Pekka Halonen: | Luovutettu VR:lle pari viikkoa aiemmin eli 24.5. Kuvanottopäivänä oli 2603:n vuoro aloittaa työura virallisesti. | |
| 28.12.2010 20:56 | [Tunnus poistettu]: | Kas kas, löytyipä minullekin uusi tyyppimerkintä - tai ainakin ennen huomaamatta jäänyt. Sr12 on jo vanhastaan tuttu - tämä eronnee vain siten että siitä on riisuttu ne höyrynkehittimet pois niin että akselipaino meni välisarjaan. Eli Dv12 olisi yhtä oikea littera tälle veturille... | |
| 28.12.2010 21:12 | Tommi K Hakala: | Toi numeroiden fontti on kyllä hieno... | |
| 29.12.2010 19:40 | Topi Lajunen: | Ei kai tässä koskaan ollut höyrynkehittimiä? Sellainenhan löytyi ymmärtääkseni vain 27-sarjasta. Kuvaushetkellä tämä on ollut Sv12 (kuten myös 25-sarja), joten se on ainoa oikea merkintä tähän kuvaan. Pitääkö muuten oikeasti paikkansa tuo Karin viljelemä väite, että höyrynkehittimen poisto olisi pudottanut 27-sarjan väliraskaaksi? Merkintäuudistuksessahan akselipainorajoja nostettiin, ettei vain syy olisikin siinä? | |
| 29.12.2010 20:12 | Valtteri Keski-Säntti: | Eipä ollut höyrynkehittimiä muissa kuin Sr12:ssa eli 27-sarjalaisissa. Ja merkintäuudistuksen jälkeen 27-sarjan vetureiden akselipaino ei näytä pudonneen mihinkään. | |
| 30.12.2010 06:30 | [Tunnus poistettu]: | Tästä on niin monenkirjavaa tietoa että piruko selvän ottaa... | |
| 30.12.2010 23:37 | Topi Lajunen: | Joo, on olemassa oikea tieto ja Karin "tieto". | |
| 31.12.2010 00:32 | Jorma Toivonen: | Sr12-sarjassa oli kompressori ja höyrynkehitin sullottu molemmat takakonehuoneeseen, painoeroa Sv12:a oli 6tn:a. En löytänyt tuon Claytonin painoa mistään, mutta poistettaessa 2000l:n vesisäiliöt ja muut oheislaitteet, voisi arvella itse helvetinkoneen painoksi n. 3000kg. Muistaakseni takakonehuoneen lattialle kehittimen paikalle asennettiin vastaava määrä lisäpainoja painon jakauman tasaamiseksi, jostain syystä ei haluttu vaihtaa komp.systeemin asentoa poikittain, kuten Sv-sarjoissa. Ehkä tästä syystä on edelleen 27-sarjalaisten akselipaino korkeampi verrattuna 25-sarjalaisiin, taitaa noiden 26-sarjalaisten tarkka akselipaino liikkua jossain tuossa välimaastossa. | |
| 31.12.2010 01:43 | Jouni Hytönen: | Olikohan juuri tämä ensimmäinen sarja 2601-2620, joissa taisi valmistajalaatassa näkyä sellainenkin tyyppimerkintä kuin Sv12J? | |
| 31.12.2010 09:35 | Petri Nummijoki: | Sr12/Dv12-vetureiden 2701-2760 alkuperäiseksi painoksi ilmoitettiin 66 t ja höyrylämmityslaitteistojen poistamisen jälkeen muistaakseni 62,2 t, joten kyllähän paino ja akselipaino pienenivät. Tosin myöhemmin mm. automaattikytkimien asentaminen taas nosti painoa, joten nykyään taidetaan olla taas alkuperäisen 66 tonnin kieppeillä. Sv12/Dv12-vetureiden 2601-2664 alkuperäinen paino oli noin 65 t tai vähän yli, joten niiden paino oli suunnilleen sama kuin Sr12-vetureiden, vaikka alkuperäinen sarjatunnus viittasi väliraskaaseen sarjaan. Nykyään vetureiden 2601-2664 paino taitaa olla 68 t, jos Dv12-vetureiden kyljessäkin lukee. Sv12/Dv12-veturit 2501-2568 painoivat alun perin vain 60,8 t ja nykyään ilmeisesti noin 63 t. | |
| 31.12.2010 20:11 | Pasi Utriainen: | Dv12 2601:n valmistajalaatasta löytyy kuva http://vaunut.org/kuva/38028. 2620 ainakin oli viimeinen, joka valmistui ennen sarjamerkintäuudistusta 1976. Mikähän logiikka näissä väliraskas/raskas -merkinnöissä on ollut? Esim. vuosina 1958-59 valmistui Vr11-sarja ja 1958-61 Vv15-sarja, joka on vaihteistoa lukuunottamatta lähes samanlainen painojenkin suhteen em. Vr11-sarjan kanssa. | |
| 01.01.2011 14:42 | Petri Nummijoki: | Höyryvetureilla raskaan sarjan akselipainoraja oli 14,1 t ja dieselvetureilla 15,1 t. Ilmeisesti ensimmäisten Vr11-vetureiden valmistuessa noudatettiin dieselvetureillakin vielä höyryvetureiden painorajoja, joten ne merkittiin 14,5 t:n akselipainonsa vuoksi raskaaseen sarjaan mutta ensimmäisten Vv15-vetureiden valmistuessa oli dieselvetureiden omat painorajat otettu käyttöön. Sv12-vetureiden 2501-2568 olisi joka tapauksessa pitänyt olla raskaassa sarjassa joskin vain rimaa hipoen. Olisiko niin, että näiden vetureiden painoksi kaavaltiin 60 t ja akselipainoksi vastaavasti 15 t, joten sarjamerkki määrättiin tämän mukaan eikä sitä viitsitty muuttaa, vaikka veturit olivat lopulta aavistuksen verran liian painavia kuuluakseen väliraskaaseen sarjaan? Sv12/Dv12-vetureiden 2601-2664 kohdalla selitys voisi olla, että niille varattiin väliin jääneet 26-alkuiset numerot. Silloin oli luontevampaa tulkita ne jatkosarjaksi 25-alkuisilla numeroilla varustetuille Sv12-vetureille kuin suuremmilla 27-alkuisilla numeroilla varustetuille Sr12-vetureille, vaikka painoltaan Sr12-veturit olivat lähempänä. | |
| 01.01.2011 17:02 | Pasi Utriainen: | 70-luvun puoleenväliin tultaessa oli siis tultu tilanteeseen, jossa käsitteet väliraskas ja raskas ovat sekaisin. Vr11 kuului raskaaseen sarjaan esim. Hr12-sarjan kanssa, mutta Sv12J olikin väliraskasta mallia, vaikka akselipaino oli lähes 2 tn suurempi kuin Vr11-veturissa. | |
| 01.01.2011 22:52 | Petri Nummijoki: | Tosin sarjamerkkiuudistuksen myötä Vr11-veturit muuttuivat Dv11-vetureiksi eli väliraskaaseen sarjaan. Se on kyllä totta, että 50-luvun lopulta alkaen dieselvetureiden sarjat olivat osittain epäjohdonmukaisia. Kysymys ei ole pelkästään aselipainoista vaan esim. Hr12 ja Hr13 olivat sarjamerkin mukaan henkilöjunavetureita, vaikka yleisvetureina niiden sarjamerkkien olisi pitänyt olla lähinnä HTr12 ja HTr13. Mutta dieselvetureille on ilmeisesti kaavailtu jo 50-luvun lopulta alkaen sarjamerkkiuudistusta, vaikka se toteutui vasta 1976. Sellaisessa VR:n julkaisussa kuin "Vaunukuormaliikenne" vuodelta 1959 esitellään lyhyesti myös tavaraliikenteessä ja vaihtotyössä käytettävät veturit ja siinä mainitaan dieselvetureiden kohdalla (Vv13, Vr11 ja Vv15), että sarjamerkintä todennäköisesti muuttuu. Jos dieselvetureiden ensimmäiset sarjamerkit oli tarkoitettu vain väliaikaisiksi niin tämä selittänee, miksi niiden kanssa ei välitetty pyrkiä täsmällisyyteen. | |
| 02.01.2011 12:52 | Jarno Piltti: | Uudistus toteutui heti kun höyryvetureista oli päästy eroon, tai ainakin melko pian. Lieneekö tarkoituksella lykätty? Myös tieto tulevista sähkövetureista on saattanut sekoittaa sarjamerkkien suunnittelua. Lievästi filosofinen kysymys: oliko Sr1 kolme ensimmäistä vuottaan raskas sekajunaveturi? | |
| 02.01.2011 14:26 | Pasi Utriainen: | Jatkanpa spelukointia... Sv12-sarjaa tilattaessa rataverkko oli sotien vaikutuksesta ajastaan jälkeenjäänyt. Vuonna 1962 rataverkosta vajaa 60 % oli kiskotettu kevyillä K30- tai K33-kiskoilla ja lisäksi oli liikennöintikieltoja raskaan sarjan vetureille. Sv12-sarjaa tilattaessa oli nimenomaan tarkoitus hankkia veturisarja, joka painonsa puolesta olisi sopiva syrjäisten ratojen keveälle kiskotukselle. 25-sarjalle ei siis haluttu antaa r-tunnusta, vaikka paino menikin niukasti rajan yli. 27-sarjalle oli puolestaan "pakko" antaa r-tunnus, koska saman akselipainon (n. 16,5 tn) omaavalla Hr13-sarjalla oli jo ko. tunnus. Alunperinhän myös Hr13-sarjalle tavoiteltiin 15,5 tn akselipainoa, mutta vetureista tulikin ylipainoisia. 1970-luvulle rataverkon kunto oli jo kohentunut huomattavasti, joten 26-sarjaa ei enää katsottu tarpeelliseksi laittaa raskaaseen sarjaan. Myös merkintäuudistus lienee ollut jo tiedossa. | |
| 02.01.2011 21:28 | Petri Nummijoki: | Moottorivaunuilla sarjamerkin ensimmäinen kirjain tarkoitti jo ennen sotia käyttövoimaa (B=bensiini, D=diesel, P=puukaasu) ja toinen kirjain voimansiirtoa (m=mekaaninen, s=sähköinen). 50-luvun kuluessa, kun käyttöön jäi enää mekaanisella voimansiirrolla varustettuja vaunuja, muuttui m tarkoittamaan moottorivaunua. Niinpä Porkkanajunatkin saivat tunnukset Dm8 ja Dm9, vaikka voimansiirto oli hydraulinen. Samoin Sm1:n sarjamerkki tarkoitti jo alun perin sähkökäyttöistä moottorivaunua. Koska siis käyttövoiman mainitseminen sarjamerkissä on peräisin huomattavasti vanhemmalta ajalta kuin Sr1 niin oletan, että Sr1:n sarjamerkissäkin S on tarkoittanut jo alun perin sähköä. | |
| 12.03.2017 14:57 | Esa J. Rintamäki: | Muistan kuinka poikaikäisenä tulin perheeni kanssa Jyväskylästä Mänttään. Maantie seurasi rataa ja samaan aikaan radalla kulki Hr12-vetoinen tavarajuna matkallaan Haapamäelle. Muistan ihmetelleeni sitä että "henkilöjunaveturi vetämässä tavarajunaa..." |