??.??.1966 / Kouvola
??.??.1966 1960-luvun puolivälissä käväisin usein sunnuntaisin Kouvolassa kuvausreissulla. Polkaisin pyörälläni 5 km Haminan asemalle, jossa nousin Inkeroisten Lättään H756 (klo 11.10. Inksassa vaihdoin Kotkasta tulevaan M738:aan. - Kouvolan talleilla oli kymmeniä höyryvetureita. Oli myös parikymmentä uutukaista H13:a. Tai eihän tuo 2309 enää aivan uusi ollut, jo kolmatta vuotta vanha. Kaikki eivät sopineet pilttuisiin. Osa oli ulkona keskitallin ja uuden tallin välissä seisontaraiteilla huoltorakennuksen takana.
Kommentit
| 14.04.2009 10:15 | Tapio Muurinen: | Joskus olen katsellut tuota vahvaa kettinkiä, joka roikkuu puskimen vieressä. Se oli molemmissa päissä. Muistaakseni kettinki katosi jo 1970-luvulla. Tietävämmät ehkä osaavat sanoa, oliko kettinki ehkä jotain apukytkentää varten? | |
| 14.04.2009 10:36 | Joona Kärkkäinen: | nimenomaan apukytkin jos sattuu ruuvikytkin pettämään, onko niitä edes koskaan tarvittu? | |
| 14.04.2009 11:38 | Tapio Muurinen: | Varmaan äärimmäisen harvinaista, että tuo ensimmäinen väli olisi katkennut. Vaikka kyllä 1960-luvulla vielä tavaraletkoja katkeili silloin tällöin. Silloin kai vietiin ensin alkupää lähimmälle liikennepaikalle, ja sitten hakemaan loppupää, jolloin ketingistä saattoi olla apua. - Kerran olen nähnyt sellaisen apukytkennän kettingillä, koska vetolaite oli hajonnut, mutta silloin vaunu (muistaakseni Hdk) oli letkan viimeisenä. | |
| 18.04.2009 00:21 | Mika Hyypiä: | Tuleepa tästä mieleen, kun pelasimme joskus 80 luvun alkupuolella jääkiekkoa Kouvolassa sarkolassa, talleilta n. 2km Kotkan suuntaan niin kyllä pakkasella kuului Hr13/Dr13 tyhjäkäynnin mukava jytinä. | |
| 18.04.2009 01:17 | Jorma Toivonen: | Tapion kommenttiin vastauksena: Eipä noita ketjuja joutunut kertaakaan käyttämään uran aikana, kerran tuli vaunusta "suolet ulos" vaihtotöissä Sld:ssä. Mikalle voisi varmaan lisäillä: ...tyhjäkäynnin mukava jytinä - taivaanranta "sinisenä" ja silmistä vuoti "katkera kyynel". | |
| 18.04.2009 11:00 | Tapio Muurinen: | Mielelläni muistelen aikoja menneitä: - Vanha Haminan rata oli sellainen mutkainen ja mäkinen parhaasta päästä, jossa ajaminen edellytti osaamista ja radan tuntemista. Pitkillä letkoilla piti odotella, että juna on "kasassa", ennen kuin lisättiin tehoja seuraavaan mäkeen. Jos häntä roikkui vielä edellisen mäen takana, saattoi tulla niin kova nykäisy, että juna katkesi. Risto-aikana näin tapahtuikin. Inkeroisten - Metsäkylän väli oli paha. - Kerran Savon radalla sama juna katkesi kahdesta kohdasta. Molemmat pätkät läksivät vyörymään vielä toisiaan vastaan, ja romuahan siitä syntyi. Tämä sattui Voikoskella 1960. | |
| 18.04.2009 11:14 | Tapio Muurinen: | Lähtöään odottelevan veturin tyhjäkäynnin "ronksutus" kantautui hiljaisina kesäöinä avoimesta ikkunasta yli kilometrin päästä http://vaunut.org/kuva/33573 Nukkujan korvaan se kuulosti "hyvän yön musiikilta", "maailmassa on kaikki kohillaan" | |
| 18.04.2009 23:57 | Mika Hyypiä: | Joo näinhän se on "Tapsan kiteytys" on enemmän kuin kohdallaan. | |
| 19.04.2009 00:08 | Mika Hyypiä: | Tuli tässä mieleen, kun Dr13 käväisi harvakseltaan Otavan sahalla niin kiskot antoivat aikalailla periksi, näytti jopa hurjalta. Mikä mahtoi olla ns. alaraja kiskon vahvuudessa? Tietty kun puhutaan 13:sesta. | |
| 19.04.2009 10:55 | Tapio Muurinen: | Vielä 1960-luvun alussa, kun nämä veturit tilattiin, oli suurin osa rataverkosta kevyttä, K30 tai alle. Tarkoitus oli kai, että myös 30 kiloisilla voidaan ajaa. Veturista tuli kuitenkin 5-6 t liian painava. Kyllä kevyellä kiskollakin ajettiin, mutta vauhtia piti rajoittaa. Luultavasti ne Otavan radat olivat juuri 30-kiloisia. - Toisaalta veturithan sijoitettiin alkuvaiheessa Kouvolaan, joka ympäristöineen oli pääratojen osalta vähintään K43-kiskoa. | |
| 26.10.2009 11:39 | Pasi Seljas: | Koskas tämä Hr13 todellisuudessa rakennettiin? Yksi lähde väittää, että 1964-66 ja toisaalta Hr12 1959-63, mutta kun on olemassa valokuva, jossa molempia tehdään yhtä aikaa, niin tieto ei voi pitää paikkaansa. Jompi kumpi tai molemmat ovat väärin. | |
| 26.10.2009 11:50 | Petri Nummijoki: | Hr13-veturit valmistuivat 1962-1966 ja vastaanotettiin VR:lle 1963-1966. Hr12-vetureiden osalta sekä valmistus että vastaanotto tapahtuivat 1959-1963. | |
| 26.10.2009 22:07 | Tapio Muurinen: | Vuonna 1963 valmistuivat viimeiset Hr12:t (10 kpl), ja ensimmäiset "kotimaiset" Hr13:t (16 kpl). | |
| 02.05.2012 07:04 | Lasse Hinkkanen: | Tulipa mieleen tuosta tyhjäkäynnistä, että eikös Hr13 vetureissa ollut alun perin ranskalaiset koneet. Näissähän oli mm. apukiertokanget jotka käyttivät nokka-akseleita. Missähän vaiheessa näihin vaihdettiin MGO:t. | |
| 02.05.2012 10:49 | Juhani Pirttilahti: | MGO toisaalta on ranskalainen kone, jota valmistettiin lisenssillä Suomessa. Sittemmin niitä on muutettu ja suunniteltukin uusiksi niin paljon, että niitä voi sanoa jo suomalaisiksi. | |
| 02.05.2012 12:54 | Kimmo T. Lumirae: | Lasse: MGO on V16-moottori, jossa sylinteririvit sijaitsevat toisiinsa nähden täsmälleen kohdakkain, eivätkä, kuten monissa V-koneissa, hieman limittäin. Niinpä kampiakselilla on vain kahdeksan kiertokangen laakeria, joissa on kussakin kiinni pääkiertokanki, joka on männäntapilla kiinnitetty toisen V-haaran mäntään, ja tämän pääkiertokangen, ikään kuin kyljessä, on apukiertokanki, joka on kiinnitetty sen toisen V-haaran mäntään. Kiintoisaa on, että apukiertokangen puolen iskunpituus on pidempi kuin pääkiertokangen; siksi MGO:ssa ilmoitetaan iskunpituudelle kaksi eri arvoa. Nokka-akseleiden käyttö on tavanomainen hammaspyöräkäyttö. MGO V16 BSHR -moottorityyppi on palvellut koko Dr13- ja Dv12-sarjojen päämoottorina aina ja alusta alkaen eikä näissä vetureissa ole käytetty mitään muuta moottorityyppiä. Juhanin kanssa olen eri mieltä noista muutoksista: se, että moottoreihin on valettu uusi, vahvistettu runko, ja mahdollisesti siirrytty eri valmistajan mäntiin, ei vielä tee ranskalaisesta moottorista suomalaista. Hieman samantapainen on väite, jonka mukaan Sr1 olisi muutostöiden tuloksena suomalainen veturi; kyllä siinä on edelleen varmasti kappalemääräisesti laskien 80% neuvostoliittolaisia osia, massasta laskien varmasti hyvinkin 95%. |
|
| 02.05.2012 13:09 | Juhani Pirttilahti: | Onhan niitä koneita Tampellankin väki jo aikoinaan pähkäillyt konttorissaan. | |
| 02.05.2012 14:07 | Kimmo T. Lumirae: | Mutta tehtiinkö niihin jotain rakennemuutoksia? | |
| 28.04.2014 23:18 | Eljas Pölhö: | Sattui hollille saman pääsiäisen lisävaunustoluettelo Joensuusta: https://www.dropbox.com/s/kyjuisykbc1u40g/Jns%201966-04.JPG |