30.04.2009 / Piikkiö, välillä Piikkiö–Makarla

30.04.2009 Paljon kuvatun maiseman tuorein ja epätavallinen kuvakulma Piikkiöstä. Vapunaaton ilma oli kaunis ja kirkas, mutta kaupunkikeskukseen päin tultaessa maasta nouseva pöly näin kuivalla ilmalla vain sakeni ja häiritsi vielä enemmän vastavaloon kuvattaessa. Tässä kuitenkin ilmakuva muutamalle hyvin tutusta alueesta; takaoikealla Piikkiön asemanseutu, keskellä ohikulkutie ylittää rantaradan ja uusi moottoritie jää juuri koneen alle. Vanha ykköstie tulee kylän läpi vasemmalla.

Kuvan tiedot
Välillä: Piikkiö–Makarla Kuvauspaikka: Piikkiö
Kuvaaja: Esko Maasalo
Lisätty: 01.05.2009 12:56
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus

Kommentit

01.05.2009 14:00 [Tunnus poistettu]: Tällä Piikkiön ja Paimion välillä on sattunut aikoinaan valtavasti tzr-onnettomuuksia. Muistaakseni joskus ysärin puolivälissä tässä jossain tasoristeyksessä kuoli useampi nuori. Tässä kuvassa näkyy erinomaisesti Rantaradan tyypillisyys S-mutkineen, peltomaisemineen sun muine yksityiskohtineen.
01.05.2009 17:51 Seppo Halttunen: Entisenä VR:n mittamiehenä minua ihmetyttää, miksei näitä s-mutkia pystytä oikomaan. Ehkä maa maksaa?
01.05.2009 21:05 Juhani Pirttilahti: Maa ja sen tukeminen saattaa maksaa. Mutta onhan se kyllä tuohon nykypaikalleen pari metriä vanhan linjan viereenkin paalutettu, joten...
01.05.2009 23:55 Tapio Muurinen: En voi vahvistaa noita Mikon muistelmia, mutta 1990-luvun puoliväliin mennessä, ennen sähköistystä, kaikki tasoylikäytävät tältä väliltä oli poistettu. Mennään eri tasoissa yli tai ali. - Tuo S-mutka näyttää liioitellulta. Tosiasiassa tämän etualalla olevan kaarresäde on yli 1 km, tuo taaempi on hiukan alle. Vauhtia saa olla 130 km/h. Varmaan on ollut eri tekijöitä aikoinaan, että linjaus suunniteltiin noin. Tässä on nytkin jyrkimmillään 12,7 promillen kaltevuus. Suoraan se olisi paljon jyrkempi. Kantavuus saattaa olla toinen tekijä, joka löytyy paremmin savikon reunoilta. Ja tuskin tuon "pikkutilan" omistaja kovin edullisesti olisi hyvää peltoaan ratapohjaksi myynyt.
02.05.2009 09:34 [Tunnus poistettu]: En löytänyt minäkään netin syövereistä faktaa tuohon tasoristeysonnettomuuteen, mutta kyllä niin vain kävi. Tapsa on oikeassa, kaikki rataosan tasoristeykset oli poistettu sähköistyksen valmistumiseen mennessä, pl. Hki-Vuohimäki-väliä. Tässä motarityömaalla sattui Dr13 2353:lle tasoristeysmälli, kun EP122 oli tulossa Turusta Helsinkiin ja työmaan kohdalla oli väliaikainen tzr, jossa oli tuolloin sn 50. Koska EP122:n taulu oli äärimmäisen tiukka, tzr suljettiin liikenteeltä junan ohiajon ajaksi ja junalla oli muista junista poiketen tasoristeyksen kohdalla sn 120. Niin vain kuitenkin kävi, että tietyömaalla touhunnut rekka ajoi juurikin tuossa EP122:n alle ja 2353 otti melko pahasti siipeensä. En muista kuoliko tuossa ihmisiä, mutta ainakin likeltä piti. Tuolta löysin lisätietoa aiheesta: http://vaunut.org/kuvasivu/5289
02.05.2009 09:50 [Tunnus poistettu]: Mainittakoon vielä tuosta EP122:sta, että sen lähtöaika oli Turusta 6.31 ja tuloaika Helsinkiin klo 8.30. Vertauksena tämän päivän IC2-juna taittaa saman matkan kahta minuuttia nopeammin sillä erotuksella, että rataosan sn on 160 Km/h entisen 120:n sijaan.
03.05.2009 01:48 Tapio Muurinen: 1970-luvulla Helsingin-Turun väli kesti hiukan alla 3 tuntia. Eli siinä mielessä huomattava parannus. - Aika tiukkoja aikatauluja on Huru-13:lle laadittu, jos keskinopeuskin oli 100 km/h, mutta silloin ei ollutkaan JKV:aa.
03.05.2009 02:03 Jorma Toivonen: Taisi Dr13-sarja tulla käyttöön vasta 1980-luvulla Turun junissa. Alussa taisi radan kunto ja kuljettajien itsesuojelu-vaisto rajoittaa nopeutta paremmin kuin JKV nykyään. Kerran kävin aikoinaan Dr13:lla Kr-Tku-Kr välillä, paluumatkalla kone-osaston päällikkö tuli veturin päälle ihmetellen vet.miehistön haluttomuutta ajella suurilla nopeuksilla rata-osalla, vaikka lupa oli (koeajo - erikoisluvalla nopeus 140km/h asti tarvittaessa), siirtyi vaunuun Salossa ja saimme rauhassa "körötellä" kohti Karjaata.
03.05.2009 09:41 [Tunnus poistettu]: Tapsalle ja muillekin muistutuksena: ei se JKV edelleenkään aja junia, kyllä se on SAK:n pojat, jotka sen homman hoitavat. Itse asiassa JKV jopa hidastaa ajamista säntillisine jarrukäyrineen. Ilman JKV:tä ajaessa voi kuitenkin jättää jarrutuksen viimetinkaan, voi ajaa tarvittaessa sen kympin, 15 Km/h yli sn:n ja saada näin taulua kiinni. Mulla olisi miljoona tarinaa näistä kerrottavina, mutta vorg kätyreineen ei ole koskaan niiden jakamiseen oikea foorumi.
03.05.2009 10:58 Tapio Muurinen: Juu, Dr13 tuli Turun juniin silloin 1980-luvun alkupuolella. P122/129 sai EP-sertifikaatin 1989. Milloin se JKV valmistuikaan? Ratahan oli jo tuolloin hyvässä kunnossa. Sitä vaan, että tarvittaessa voitiin ottaa vähan "kierroksia", jos keulassa niin haluttiin. - Onhan niitä hyviä juttuja, kuinka Vok-junassa mennään toista sataa, tai Sr1:llä pikajunassa yli 160 ilman valvontaa (mitä nyt piirturin kiekko), mutta eipä huudella enempää.
03.05.2009 23:58 Tapio Muurinen: Jos ja kun palaillaan ajassa taakse päin, niin Turun-Helsingin EP:llä ei heti ajettu väliä kahteen tuntiin. Esimerkiksi 1990 tuo EP122 käytti aikaa 2t 12min, eli korjauksia ja oikaisuja oli vielä kesken. Vasta vähän ennen Dr13-vetoisen liikenteen loppumista päästiin tuohon 2 tuntiin. Loppuiko se heti kerralla, kun sähköt kytkettiin -94/-95 vaihteessa, vai vieläkö Dr13:lla ajettiin joitain vuoroja. 1995 valmistui myös JKV Kirkkonummen-Turun välille. Dr13:ssa ei kai sitä laitetta ollut. Toisin päin, eli Helsingistä Turkuun EP131 oli noin 15 min hitaampi http://vaunut.org/kuva/31574 Jossain olen nähnyt sellaisen filminpätkän, jossa Dr13 huojahtelee aika rajusti kaartaessaan Helsingin suunnasta Piikkiön tulovaihteisiin, mutta vauhtia oli.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!