16.06.2009 / Hanko, Hanko asema
16.06.2009 Dv12 2708 vetää venäläisiä autojenkuljetusvaunuja satamasta Hangon asemalle.
Kommentit
| 22.06.2009 00:16 | Tero Korkeakoski: | Ihmetyttää kyllä suuresti miten Hangon kokoiseen kyläpahaseen voi matkustajaliikenne kannattaa kun vähän isompaan Kankaanpäähän tai jo nelinkertaisesti isompaan Raumaan se ei kannata... | |
| 22.06.2009 00:36 | Mikko Mäntymäki: | Syynä voi olla se että Kokemäki-Lielahti väli ei vedä enempää junia, tietenkin yksi vaihtoehto junan vaihto Kokemäellä sähkölätällä Raumalta kokemäkeen ja sieltä pikajunaan. Nyt kun Sm5-yksiköitä vapautuu silloin voisi muutaman Sm1-yksikön sijoittaa Raumalle. | |
| 22.06.2009 00:46 | Joona Packalén: | Kyllähän tuon Rauman tilanne on outo... Hangossa taas sijainnin niemellä luulisi vaikuttavan suosioon: Kaikki ihmiset kulkevat pohjoiseen/sesta päin. Juna siis palvelee moneen suuntaan menijöitä. Onkohan Hangossa muuten sanonta "Kaikki tiet vievät Tammisaareen"? | |
| 22.06.2009 02:13 | Eljas Pölhö: | Aikanaan (60-luvun lopulla taisi olla) Paikallisliikenteen kannattavuustutkimuksessa oli Karjaa-Hanko ainoa paikallisliikenteessä taloudellisesti kannattava rataosa. Ja sekin oli laskuvirhe, kun tekijät eivät ymmärtäneet lähdeaineistoaan oikein. Joissakin junissa konduktööri ilmeisesti vaihtui Tammisaaressa ja matkustajalaskentojen tuloksissa laskettiin (tässä tutkimuksessa) samat matkustajat kahdesti. Konduktööri A laski matkustajat Hangosta lähdettäessä ja Tammisaareen saavuttaessa ja konduktööri B Tammisaaresta lähdettäessä ja Karjaalle saavuttaessa. Nämä laskettiin kylmästi yhteen ja tulos olisi ollut oikea vain silloin, jos kaikki matkustajat olisivat vaihtuneet Tammisaaressa. Näin jäi vuosiksi vallalle käsitys, että Hangon paikallisliikenne on kannattavaa. Tämä virhe kuitenkin vain tasasi sitä kaikkia paikallisjunia rasittanutta systemaattista virhettä, jossa kaluston kuoletus laskettiin kiinteällä summalla mk/km. Eli mitä enemmän kalustoa (Dm6-7) käytettiin, sitä kannattamattomampia ne olivat. Oikeasti kalusto kuoletettiin aikapohjaisesti, eli mitä VÄHEMMÄN käytettiin, sitä suurempi oli km-kustannus ja mitä enempi käytettiin, sitä pienempi oli km-kustannus. Sama virhe oli mennyt läpi höyryveturit vs. dieselöinti laskelmissä kymmenisen vuotta aikaisemminkin, joten oli luonnollista käyttää samaa tapaa uudestaan haluttaessa päästä sopivaan lopputulokseen riittävän näyttävästi. | |
| 22.06.2009 10:27 | Toni Puolatie: | Kappas, takana olevalla "Jalkojen" päällä olevaan taloon on tavaraa viety.. Kaiteita ja lasia, ja siellä näyttävät olevan.. Kovasti ei junaliikennettä tuolloin ollut kun Hangossa käytiin.. | |
| 22.06.2009 13:58 | Topi Lajunen: | Hanko sijaitsee myös lähempänä Suomen suurinta väestökeskittymää. Ei kukaan ihmettele sitäkään, miten sellaiseen kyläpahaseen kuin Kauniainen voi kulkea neljä junaa tunnissa suuntaansa. :) | |
| 22.06.2009 15:42 | Pekka Viitamäki: | RKP:n hyysäämistähän Hangon liikenne on. | |
| 22.06.2009 18:09 | Topi Lajunen: | Ja pohjoisemman Suomen tuetut taajamajunat on Keskustan hyysäämistä? | |
| 23.06.2009 23:46 | Aarne Alameri: | Missä olivatkaan ne aukottomat "kannattamattomuuden" osoittavat tilastot? | |
| 24.06.2009 00:42 | Eljas Pölhö: | "Aukottomat" tilastot syntyvät puhujan suussa tai villissä toiveessa, ettei kukaan kuitenkaan tarkista laskelmia. Tällaisten tutkimusten tarkoitushan on tuoda vahvistusta tehdyille suunnitelmille ja antaa poliittisille päättäjille jotain kättä pidempää. Siksi niihin on pakko jättää aukkoja tai summata asioita käyttäen luovaa mielikuvitusta. |