16.05.1965 / Hamina, Hillo, Hamina (uusi)
16.05.1965 Liikennepaikka: Hillo (1947-1970) - Viereisen Huttusenkylän nuoret miehet seuraavat ihaillen, kun Risto 1089 kiihdyttää tavarajunaa (T7506) Poitsilan ratapihalla matkallaan Hillosta Kouvolaan. Riston perässä on naapurista kaksi Vg-vaunua. Olisikohan seuraava Hkk kytketty "Stalinin korvaan"
Kommentit
| 09.07.2009 07:18 | Risto Itkonen: | Kuvassa olevat neuvostoliittolaiset 2-akseliset Vg-vaunut ovat erilaisia. Takimmainen on vanhempi versio ja etummainen uudempi. Miksi näin erilaisilla vaunuilla on sama littera? On todella yllättävää, että vielä 60-luvulla saattoi nähdä näin vanhoja neukkuvaunuja! Vaunujen kuormaulottuvuus on kuvasta päätellen selvästi suurempi kuin suomalaisten vaunujen - ilmeisesti sama kuin nykyäänkin 4-akselisissa venäläisissä vaunuissa? | |
| 09.07.2009 08:13 | Teppo Niemi: | Suomessa näistä kummastakin käytetään tunnusta Vg. Mutta Neuvostoliitossa on todennäköisesti kummallakin tyypillä ollut oma tunnuksensa. Käytetäänhän nykyisimmin kaikista korkealaitaisista venäläisistä vaunuista tunnusta Vok, vaikka niillä on Venäjällä useita eri tunnuksia: http://www.1520mm.com/r/w/open.html . Ja jälkimmäinen vaunuhan on ollut samaa yhdysliikeentyyppiä, jotka suomalaisina vaunuina on tunnettu Gd (tai Gav) tyyppinä. |
|
| 09.07.2009 10:21 | Pauli Ruonala: | Joskus 1965-67 välillä näin Karhulan asemalla samantapaisen venäläisen vaunun joka ilmeisesti oli vielä vanhempi koska siinä oli avosilta toisessa päässä jarrumiestä varten. Vuodesta en ole varma mutta se oli höyryaikaa, ennen kuin KSR hankki Move 90-veturinsa. | |
| 09.07.2009 10:31 | Teppo Niemi: | Ei jarrusilta tee vaunusta yhtään sen vanhempaa. Sama koskee myös suomalaisia Gd-vaunuja, joita tehtiin sekä jarrusillalla että ilman. Uudenmista suomalaisista vaunuista voisi heittää esim. Silk-vaunut ( http://vaunut.org/kuva/7094 ), joissa myös on jarrusilta. | |
| 09.07.2009 12:12 | Tapio Muurinen: | Ymmärtääkseni naapurin vaunutyypin ja käyttötarkoituksen määrittää numerosarja. Vg oli vain meillä käytössä, kuten Teppo totesi. Jos oikein tihrustaa niin ensimmäinen on 215-alkuinen, jälkimmäinen 202-alkuinen. Etummainen näyttää aika paljon robustimmalta. Ne olivat myös useita tonneja painavampia kuin vastaavat suomalaiset. Muistaakseni noissa ei ollut myöskään seisontajarrua, mutta kyytiä junamies voi ottaa. Niitä jarrusillallisiakin oli harvakseltaan, kuten heillä oli tapana. | |
| 09.07.2009 18:14 | Pekka Viitamäki: | Poikia ratapihalla. Muistan, kun alle 5-vuotiaana ollessani äiti aina talutti mua ratapihan yli Seinäjoen vanhan tallin kohdalta. Väisteltiin heitettyjä vaunuja ja mentiin seisovien roikkien ali. Halkopiipuiset veturit olivat tyttövetureita ja hiilipiippuiset poikavetureita. G-vaunut kattovaunuja ja H:t keppivaunuja :) | |
| 10.07.2009 09:40 | Tapio Muurinen: | Pojille ratapihat olivat kiinnostavia ympäristöjä; voin allekirjoittaa. Tuskin tälläkään pihalla oli pölkkyä, jota en olis tallannut. Koulutieni kulki tuolta pohjoispäästä ratojen yli. - Kaikkea tässä viitsi kertoa... Ratapihaa laajennettiin ja pidennettiin 1955-58. Taustalla näkyy vanhempi vaihdekoppi, joka jäi lähes tarpeettomaksi, kun uuden tulovaihteen viereen pystytettiin uusi (ei aivan näy). |