20.07.2009 / Ospizio Bernina, Sveitsi

20.07.2009 Bernina Expressin rata mukailee Lago Biancon rantoja ja lähestyy Ospizio Berninaa - korkeinta kohtaa Euroopan radoilla - 2253m:ä merenpinnan yläpuolella.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Ospizio Bernina Valtio: Sveitsi
Kuvaaja: Jorma Toivonen
Kuvasarja: RhB - Rhätische Bahn
Lisätty: 28.08.2009 13:09
Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen, Kapearaiteinen
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat

Kommentit

28.08.2009 13:36 Tapani Kunnas: Kääk mitkä maisemat! Oliko vesi oikeasti noin turkoosia?
28.08.2009 13:41 Kimmo Pyrhönen: Tuonnehan olisi mentävä!
28.08.2009 13:58 Jorma Toivonen: Vesi on harmaan turkoosia maaperästä liu'unneiden mineraalien vuoksi.
28.08.2009 14:54 Juha Kutvonen: Tämä on yksi lukuisista tekoaltaista, joiden avulla tuotetaan sähköä mm. Sveitsin rautateiden tarpeisiin.
30.08.2009 09:25 Jani Hyppänen: Taitaa kuitenkin tuo Jungfraujochin asema olla 3454 metrin korkeudessa ;) Ainakin viime kesänä, kun siellä tuli piipahdettua.

http://www.jungfraubahn.ch/en/desktopdef​ault.aspx/tabid-222//245_read-1022/
30.08.2009 10:29 Jouni Hytönen: Täsmennetään sen verran, että tämä on korkein kohta, jonne junat kiipeävät pelkkiä kiskoja pitkin. Hammasratasradat ovat sitten erikseen.
30.08.2009 18:41 Joni Lahti: Linkissä olevassa rainassa ”Pieni Punainen” on serpentiinilenkissä Alp Grümin aseman alapuolella. Itse asema sijaitsee 2103 m korkeudella. Tämän lenkin alapuolella jossakin on Lagh da Palü –järvi, jonka pinta on 1923 m korkeudessa. Järven nimi lienee retoromaanisessa muodossaan? - Liikutaan siis korkealla ja kaarteet ovat todella tiukkoja. http://www.youtube.com/watch?v=1fkqsswJI​oI
06.02.2010 20:27 : Mahtavat maisemat. Melkoisen mutkikasta ja töyssyistä rataa on tuolla Sveitsin vuoristossa.
30.07.2011 16:59 Kimmo T. Lumirae: Jokseenkin metrilleen samalla korkeudella on Gotthardin solan korkein kohta eli matalin paikka, josta pääsee maanteitse Alppien yli.

Gotthardilla on kuitenkin normaaliraiteinen rautatie viety tunneliin 1150 metrin korkeudessa ja siitä läpi Alppien toiselle puolelle. Voidaankin kuvitella, minkälainen (täysin mahdoton) liikenteellinen haaste tällaiselle kapearaidejunalle olisi kuljettaa kaikki ne Gotthardin tonnit, jos aikoinaan olisi päädytty solan ylittävään kapearaideratkaisuun (360 junaa vuorokaudessa, vajaa 1000 tonnia kappaleelta).

Jos ajelette joskus eteläisestä Saksasta Italiaan päin, ottakaa suunta Zürichin/Luzernin - Chiasson - Milanon moottoritielle, joka on Gotthardin moottoritie ja poiketkaa siltä esimerkiksi Erstfeldissä. Jatko tapahtuu perinteistä maantietä, joka noudattelee tiukasti Gotthardin radan linjausta ja kulkee Göscheniin. Siellä 1435 -milliset jatkavat tunnelissa, mutta metrinen hammasrata nousee jylhää Schöllenenin rotkoa (http://de.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%B6ll​enen) ylös vierekkäin maantien kanssa aina Andermattiin asti. Täältä voi halutessaan pistäytyä Oberalpin (itään) tai Furkan (länteen) maanteillä, mutta etelän suuntainen maantie nousee Andermattilta aina Gotthardin solalle asti, ja siellä maisemat ovat jokseenkin tämän kuvan kaltaiset.

Sieltä on puolestaan helppo jatkaa rinnettä alas etelään ja alas päästyään liittyä Milanon suunnan moottoritielle. Näkee aika lailla huimempia maisemia kuin mitä moottoritietunnelissa. Toki rattia saa vääntää jonkun verran, mutta tiet ovat asvaltoituja ja täysin ajettavia.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!